Huomioita kasvatuksen, sivistyksen ja sosialisaation välisistä suhteista

Vastine Risto Ikosen artikkeliin 'Kasvatusta vai sosialisaatiota?' (Aikuiskasvatus 1/2000)

Politisk socialisation - ett forskningsområde som söker sin identitet

Abstract: Political socialization - a field of research searching for its identity

Sukupuolten sosiaalinen rakentuminen lukion opettajien puheessa

Tutkielman tavoite on selvittää, minkälaisia diskursseja lukion opettajat käyttävät puhuessaan sukupuolista ja millaisia sosiaalisia sukupuolia he puheessaan uusintavat. Tarkoituksena on tuoda näkyviin sellaisia diskursseja, joilla tytöistä ja pojista rakennetaan erilaisia. Teemahaastatteluja analysoidaan diskurssi-analyysin avulla. Opettajien puheissa toistuneesta kolmesta diskurssista kaksi, perinne- ja tiedediskurssi, uusintavat sellaisia sosiaalisia sukupuolia, joissa miehille ja naisille rakennettiin selvästi toisistaan poikkeavat roolit työ- ja perhe-elämään. Perinnediskurssilla pojista rakennettiin rohkeita, kun taas tytöistä tunnollisia ja syrjään vetäytyviä. Tiedediskurssilla rakennettiin sellaista sosiaalista todellisuutta, jossa matematiikka sopi paremmin pojille ja kielet tytöille. Kolmas käytetty diskurssi oli kykydiskurssi, joka ei uusintanut miesten ja naisten välisiä eroja,vaan rakensi sellaista sosiaalista todellisuutta, jossa kaikilla on sukupuolesta riippumattomat mahdollisuudet menestyä.

Perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Case: Oy Veikkaus Ab.

Tutkielman tavoitteena on perehdyttämisen kehittäminen sosialisaation näkökulmasta. Työn kohdeorganisaationa on Oy Veikkaus Ab ja tutkimusta varten haastatellaan 17 uutta tai uudehkoa Veikkauksen työntekijää. Tutkimusmenetelmänä käytetään kvalitatiivisia teema-haastatteluja, joiden avulla pyritään hankkimaan tulokkaiden näkemyksiä ja mielipiteitä omasta perehdytyksestään ja sopeutumisprosessistaan. Sosialisaation näkökulma laajentaa perehdyttämisen käsitettä ja muuttaa sen merkitystä organisaatiolle. Monet haastatelluista tulokkaista kokevat muut ihmiset ja sosiaalisen vuorovaikutuksen tärkeiksi sopeutumiselleen. Lisäksi sosialisaatioprosessissa tulokkaan tulee sopeutua uuteen työhön, ryhmään sekä organisaatioon ja nämä tasot tulee huomioida myös perehdyttämisessä. Haastateltujen kertomusten perusteella Veikkauksen perehdyttämisen toteuttaminen näyttää tällä hetkellä vaihtelevan melko paljon. Tulevaisuuden tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat sosialisaatiota tukevien toimenpiteiden kehittäminen ja tulokkaiden erilaisuuden sekä organisatoristen erikoistilanteiden koordinoiminen.

Sosiaalipsykologia

Sosiaalipsykologiassa tutkitaan, miten sosiaalinen maailma ja yksittäiset ihmiset vaikuttavat toisiinsa ja muovaavat toisiaan. Tieteenalana se sijoittuu sosiologian ja psykologian välimaastoon. Tiedekuntaan oppiaineen laitos perustettiin vuonna 1962. Tehtävänsä mukaisesti tiedekunnan kirjasto on aineistohankinnoillaan tukenut siitä pitäen alalla harjoitettavaa tutkimustyötä sekä opetusta perusopinnoista väitöskirjan tekoon, joten kokoelmassa on sosiaalipsykologian eri suuntautumisvaihtoehtojen kirjallisuutta harjoitetun tutkimuksen ja opetuksen painopisteiden mukaisesti. Osa kokoelman nimekkeistä on pikemminkin psykologian kuin sosiaalipsykologian alaan kuuluvia. Ajan kuluessa tutkimuksen painopisteet ovat tiedekunnassa vaihdelleet, mikä näkyy kokoelman sisällössä ja rakenteessa. Sosiaalisen vuorovaikutuksen tutkiminen on keskeinen teema alusta alkaen. Siihen sisältyen on tutkittu sosiaalisia suhtautumistapoja, keskustelua ja emootioita. 1970-luvulla kiinnostuksen kohteeksi nousivat sosialisaatio ja moraalinen sosialisaatio erityisesti, etninen identiteetti ja ryhmien väliset suhteet sekä terveyden sosiaalipsykologia. 1990-luvun alussa laitos koordinoi laajaa pohjoismaista ja poikkitieteellistä tutkimushanketta energiankäytöstä. Uusimpia aihealueita on maaseutututkimus. Helsingin yliopiston valtiotieteellisen kirjaston kokoelmassa on kaikkiaan 2800 nimekettä (26.6.2008 tehdyn Access-haun mukaan). Systemaattisella satunnaisotannalla kokoelmaa läpikäytäessä kävi ilmi, että noin 2/3 kirjoista on luokiteltavissa tieteellisiksi tutkimuksiksi, noin 15% oppikirjoiksi ja loput ns. yleisteoksiksi. Kirjoista 1173 eli 42% on julkaistu vuonna 1990 tai jälkeen. Mediaani on 1988. Vuosikategorioittain tarkasteltuna kokoelma on karttunut eniten 1980-luvulla ilmestyneistä nimikkeistä (35%). Nimekkeistä valtaosa on englanninkielisiä eli 78%. Suomeksi julkaistuja on 429 eli 15%.