Infrastructure, transport and integration: the link with productive development and regional competitiveness

A vision of the role played by infrastructure, transport and related services in the development of competitiveness and productivity is fundamental for proposing public policies linked to productive development. In particular, the supply costs and the quality of public utility and transport services are extremely relevant to countries’ productivity, GDP growth and competitiveness, and also for the development and economic integration of Latin America.

Regional competitiveness:theories and methodologies for empirical analysis

A significant forum of scholarly and practitioner-based research has developed in recent years that has sought both to theorize upon and empirically measure the competitiveness of regions. However, the disparate and fragmented nature of this work has led to the lack of a substantive theoretical foundation underpinning the various analyses and measurement methodologies employed. The aim of this paper is to place the regional competitiveness discourse within the context of theories of economic growth, and more particularly, those concerning regional economic growth. It is argued that regional competitiveness models are usually implicitly constructed in the lineage of endogenous growth frameworks, whereby deliberate investments in factors such as human capital and knowledge are considered to be key drivers of growth differentials. This leads to the suggestion that regional competitiveness can be usefully defined as the capacity and capability of regions to achieve economic growth relative to other regions at a similar overall stage of economic development, which will usually be within their own nation or continental bloc. The paper further assesses future avenues for theoretical and methodological exploration, highlighting the role of institutions, resilience and, well-being in understanding how the competitiveness of regions influences their long-term evolution.

Regional competitiveness, economic growth and stages of development

This paper positions the concept of regional competitiveness within theories concerning regional economic growth and stages of economic development. It examines the sources of regional competitiveness encompassing an analysis based on the particular stage of economic development that the nations within which regions are situated have reached. As a means to achieve this, the paper undertakes an empirical analysis of data stemming from the World Competitiveness Index of Regions, and identifies regional competitiveness as a dual concept that explains relative differences in rates of economic development across regions, as well as an understanding of the future economic growth trajectories of regions at a similar stage of economic development. As with endogenous growth and development theory, the notion of regional competitiveness presented here places knowledge, innovation and entrepreneurship at the forefront of conceptualisations of regional economic differentiation.

Regional benchmarking in a global context:knowledge, competitiveness, and economic development

Benchmarking exercises have become increasingly popular within the sphere of regional policy making. However, most exercises are restricted to comparing regions within a particular continental bloc or nation.This article introduces the World Knowledge Competitiveness Index (WKCI), which is one of the very few benchmarking exercises established to compare regions across continents.The article discusses the formulation of the WKCI and analyzes the results of the most recent editions.The results suggest that there are significant variations in the knowledge-based regional economic development models at work across the globe. Further analysis also indicates that Silicon Valley, as the highest ranked WKCI region, holds a unique economic position among the globe’s leading regions. However, significant changes in the sources of regional competitiveness are evolving as a result of the emergence of new regional hot spots in Asia. It is concluded that benchmarking is imperative to the learning process of regional policy making.

Policies for competitiveness

Includes bibliography

Urban Competitiveness and US Metropolitan Centres

This is the third paper Kresl and Singh have published on this subject. The first was for an OECD conference that was published in 1995. The second was published in Urban Studies in 1999. Hence in this most recent study they can examine urban competitiveness in the US over a period of three decades. Their methodology is distinctive in that it is statistical rather than subjective, as is the case with studies that use a benchmarking or a structural methodology. Their results can be used by city planners in design of a strategic-economic plan. They also capture the major changes in broad regional competitiveness.

Regional evolution and waves of growth:a knowledge-based perspective

The evolution of a regional economy and its competitiveness capacity may involve multiple independent trajectories through which different sets of resources and capabilities evolve together. However, there is a dearth of evidence concerning how these trends are occurring across the globe. Based on the underlying tenets of the streams of research relating to regional competitiveness, knowledge cities/regions, and knowledge-based urban development, this paper seeks to present an empirical approach to establishing such evidence in relation to the recent development of the globe’s most productive regions from the viewpoint of their growth trajectories and the particular form of growth they are experiencing. The aim is to uncover the underlying structure of the changes in knowledge-based resources, capabilities and outputs across regions, and offer an analysis of these regions according to an uncovered set of key trends. The analysis identifies three key trends by which the economic evolution and growth patterns of these regions are differentiated – namely the Fifth Wave Growth, the Third & Fourth Wave Growth, and Government-led Third Wave Growth. Overall, spectacular knowledge-based growth of leading Chinese regions is evident, highlighting a continued shift of knowledge-based resources to Asia. In addition, a superstructure is observed at the global scale, consisting of two separate continuums that explicitly distinguish Chinese regions from the rest in terms of regional growth trajectories. © 2014 Elsevier Ltd. All rights reserved. © 2014 Elsevier Ltd. All rights reserved.

The global competitiveness of regions

The aim of this book is to consider theoretically the notion of the global competitiveness of regions, as well as giving attention as to how such competitiveness may be empirically measured. With this in mind, the book has three specific objectives: first, to place the concept of regional competitiveness within the context of regional economic development theory; second, to present a rationale and method for quantifying the global competitiveness of regions; and, third, to undertake the most geographically widespread analysis of regional competitiveness differences across the globe. With regard to the third goal, the analysis incorporates more than 500 regions across Europe, North and South America, Asia-Pacific, the Middle East, and the so-called BRIC economies of Brazil, Russia, India, and China. The importance of the concept of competitiveness has increased rapidly in recent years, with the issues surrounding it becoming, at the same time, more empirically refined and theoretically complex. The focus on regions reflects the growing consensus that they are the primary spatial units that compete to attract investment, and it is at the regional level that knowledge is circulated and transferred, resulting in agglomerations, or clusters, of industrial and service sector enterprises. This growing acknowledgement of the region’s role as a key spatial unit of organisation has led to attention turning to competitiveness at a more regional level. The book explores the results of the World Competitiveness Index of Regions (WCIR), covering the rankings and results of the 2014 edition. The WCIR provides a tool for analysing the development of a range of regional economies across the globe. It enables an illustration of the changing patterns of regional competitiveness on the international stage to be generated. In fundamental terms, the WCIR aims to produce an integrated and overall benchmark of the knowledge capacity, capability, and sustainability of each region, and the extent to which this knowledge is translated into economic value and transferred into the wealth of the citizens of each region.

Versenyző együttműködés és a turisztikai desztinációk versenyképessége - "Hol volt, hol nem volt...?" (Co-opetition and the competitiveness of touristic destinations - "Where was, where it was not...?")

A versenyző együttműködés (co-opetition) népszerű fogalma számos elméleti alátámasztást nyert a versenyképesség elméleti megközelítéseiben is, így a regionális versenyképesség és a klaszterek elméleti alapvetéseinek területén. Maga a fogalom pedig kifejezetten „divatossá” vált hazánk turizmusában: a közelmúltban kerültek a versenyző együttműködést és a turisztikai versenyképességet szolgáló desztináció-menedzsment szervezetek (Turisztikai Desztináció Menedzsment Szervezetek, TDMSZ a továbbiakban) a turisztikai irányításpolitika és a turisztikai szakma figyelmének középpontjába. Jelen cikkben a szerző célja a versenyző együttműködés és a turisztikai desztinációk versenyképessége közötti elméleti összefüggés feltárása. További cél az elméleti alapvetések primer kutatás során való vizsgálata: az együttműködés mintáinak feltárása a desztinációk szereplői között három (egy hazai és két ausztriai) esettanulmány keretében, a hazai és nemzetközi esetek specifikumainak, valamint a desztinációk fejlettsége miatti kritikus különbségeknek a kimutatása által. / === / The popular term of co-opetition gained theoretical support even in the theoretical approaches of the area of competitiveness, particularly in the field of regional competitiveness and the clusters.The term became rather popular in Hungary: as the tools of destination management and the destination management organizations (DMOs) focusing on the development of co-opetition and competitiveness came to the focus of the Hungarian touristic practice, governmental decisions in the recent past. In this article the author’s aim is to describe the theoretical connections among co-opetition, and the competitiveness of the touristic destinations. Further aim is to analyze the theoretical baselines in primary research, to map the samples of cooperation among the actors of touristic destinations in three case studies (made in one Hungarian, and two Austrian destinations) regarding the topic with regard to Hungarian and international cases, as well as the stage of development.

Agricultura en el Oriente antioqueño, transformación rural contemporánea; para el desarrollo local y regional: estudio de caso empresarial

El estudio de la experiencia empresarial en el presente documento pretende visualizar un modelo de negocio implementado en el oriente antioqueño como es Transforma-Oriente que busca integrar a los agricultores con un enfoque diferente de modelo agrario, con un equilibrio entre la competitividad y la cohesión, entre la modernidad y solidaridad, entre la sociedad y los territorios; para salvaguardar la actividad agrícola y la economía campesina, así como el manejo integral de los recursos naturales involucrados en esta actividad económica, mediante estrategias de planificación participativa institucional y comunitaria -- Transforma-oriente se fundó en el año 2015 y tiene su sede en Rionegro; municipio importante por su centralidad y dinámica de desarrollo -- Pretende integrar los diferentes actores del territorio para reactivar las actividades y vocación agrícola, como un tema de mercado justo y oportunidad de desarrollo regional -- Los resultados descritos aquí indican la poca gestión y falta de procesos articulados para permitir una transformación contemporánea desde la ruralidad con su principal actividad económica que es la agricultura -- Como conclusión, se evidencia que Transforma - Oriente es una organización que asumió una problemática social con unas estrategias y propuestas pertinentes de desarrollo teniendo en cuenta la exigencia y dinámica actual del mercado

As dinâmicas dos clusters como potenciadoras da competitividade empresarial regional : o caso do cluster hortícola do Ribatejo & Oeste : análise comparativa com Almeria (Espanha)

Mestrado em Gestão e Estratégia Industrial

Neighborhood and Efficiency in Manufacturing in Brazilian Regions: A Spatial Markov Chain Analysis

This paper analyzes the geography of regional competitiveness in manufacturing in Brazil. The authors estimate stochastic frontiers to calculate regional efficiency of representative firms in 137 regions in the period 2000-2006, in four sectors defined by technological intensity. The efficiency results are analyzed using Markov Spatial Transition Matrices to provide insights into the transition of regions between efficiency levels, considering their local spatial context. The results indicate that geography plays an important role in manufacturing competitiveness. In particular, regions with more competitive neighbors are more likely to improve their relative efficiency (pull effect) over time, and regions with less competitive neighbors are more likely to lose relative efficiency (drag effect). The authors find that the pull effect is stronger than the drag effect.

Tietämysperustainen aluenäkemys: Case Kanta-Häme

Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida alueellista kehitystä tietämysperustaisesta aluenäkemyksestä käsin Kanta-Hämeen maakunnassa. Tarkoituksena oli myös selvittää millaisia resursseja alueella on tai tulisi olla tulevaisuuden kestävää kilpailukykyä ajatellen. Tietämysperustaisen aluenäkemyksen mukaan kaikista alueella käytettävissä olevista resursseista alueen kestävän kilpailukyvyn lähteenä on tieto, erityisesti hiljainen tieto. Kirjallisuus korostaa myös innovaatioiden merkitystä kilpailukyvyn lähteenä. Työssä käytetystä näkökulmasta katsoen innovaatiot ovat epälineaarisia ja vuorovaikutteisia oppimisprosesseja, joissa sosiaaliset tekijät, kuten yhteistyö ja oppiminen ovat tärkeitä. Työn empiirinen osuus koostuu ryhmähaastatteluista ja yrityskyselystä. Ryhmähaastatteluja käytettiin alueen nykyisen teknotaloudellisen tilanteen ymmärtämiseksi. Ryhmä koostui viidestätoista alueen kehittäjäorganisaatioihin kuuluneesta toimijasta. Ryhmähaastattelujen perusteella yhteistyö, vuorovaikutus ja sosiaalinen pääoma olivat niiden tekijöiden joukossa, jotka vaikuttavat alueen pitkän aikavälin kehittämiseen. Ryhmähaastattelujen avulla oli myös mahdollista muodostaa joitakin ehdotuksia alueen kilpailukykyä koskevista kehittämisen edellytyksistä. Nämä ehdotukset täytyy testata tulevaisuudessa. Tarvitaan myös tarkempaa tutkimusta esimerkiksi sen ymmärtämiseksi, mitkä tekijät vaikuttavat sosiaalisen pääoman muotoutumiseen alueen eri toimijoiden välillä. Yrityskysely koostui 86 yrityksen tiedoista. Kysely toteutettiin kesällä 2004. Tuote- ja palveluinnovaatioilla ja innovaatiotoimintaan tehdyillä tutkimus- ja kehittämispanostuksilla mitaten alueen yrityksissä on innovaatiotoimintaa. Kyselyn perusteella oli myös mahdollista saada selville joitain yritysten innovaatioympäristön kannalta tärkeitä tekijöitä. Toisaalta eräät tulokset olivat osittain ristiriitaisia. Tämän vuoksi esimerkiksi alueen yritysten innovaatiokyvykkyyteen on lähitulevaisuudessa kiinnitettävä enemmän huomiota.

Alueellisen innovaatiojärjestelmän kehityspolku - case Kouvolan seutu

Tutkimus on esiselvitystyö, jonka tavoitteena oli selvittää miten luoda innovaatiojärjestelmä Kouvolan seudulle. Lisäksi tavoitteena oli selvittää alueen innovaatiojärjestelmän nykytila, tutkia miten toimijat saadaan sitoutumaan ja toimimaan kohti yhteistä päämäärää sekä kuvata prosessi kehitystyölle. Kouvolan seudulla on tapahtunut lähiaikoina runsaasti muutoksia, jotka vaikuttavat myös innovaatiotoimintaan. Kehitystä on tapahtunut, mutta kehitystä on kiihdytettävä, jotta alue on tulevaisuudessa elinvoimainen seutu asua ja yrittää. Suoritettujen kahdeksan asiantuntijahaastattelun pohjalta voidaan todeta, että Kouvolan seudulla ei nykyisellään ole innovaatiojärjestelmää. Kouvolan seudulla on innovaatiojärjestelmän osia, mutta toiminta on hajanaista ja toimijoilla ei ole selkeää kuvaa omasta roolistaan osana kokonaisuutta. Innovaatioiden syntyä ei voi jättää sattuman käsiin, vaan uusien innovaatioiden syntyminen vaatii yhteistyötä ja vuorovaikutusta eri yritysten ja organisaatioiden välillä. Innovaatiojärjestelmän luomiseen Kouvolan seudulle ei ole yhtä oikeaa ja helppoa tietä. Harmaakorven alueellinen kehitysalustamenetelmä tarjoaa selkeän prosessin kehitystyöhön, mutta onko Kouvolassa tarvittavia resursseja ja osaamista prosessin läpivientiin? Tulisiko lähteä liikkeelle pienistä asioista, yhteisesti määritellyistä käsitteistä, päämääristä ja rooleista. Yhtenä ratkaisuna on Kouvolan seudun innovaatio-ohjelman rakentaminen, jossa nämä määritellään. Ohjelman kehittämisessä on syytä olla mukana mahdollisimman laajalti innovaatiojärjestelmän toimijoita, mutta kehittämisprosessin on syytä olla kevyt. Jo ohjelmaa kehittäessä tarvitaan erilaisia pilot-projekteja ja foorumeita, joiden kautta Kouvolan seudun innovaatiojärjestelmää saadaan kehitettyä ja pikku hiljaa rakennettua luottamusta ja yhteistyötä. Tekemisen kautta tietoisuus toiminnasta ja sen eduista leviää, ja Kouvolan seudun saadaan luotua toimiva alueellinen innovaatiojärjestelmä.