Muuttuvat olosuhteet ja sopimuksen sitovuus

Ylänimeke: Yleiset opit ja muutoksen hallinta

Muuttuvat olosuhteet liikesopimuksissa

Paitsi sopimusoikeus myös koko yritysmaailma elää jatkuvassa turbulenssissa. Yritysten yhä dynaamisempi ja kansainvälisempi toimintaympäristö heijastuu väistämättä myös yrityksen sopimuksiin ja toimintastrategioihin. Toisaalta haasteita tuovat myös maailman erilaiset mullistukset sodista talouspolitiikkaan. Ongelma ei kuitenkaan ole uusi, sillä muuttuneiden olosuhteiden problematiikka on sopimusoikeudellinen ikuisuusongelma. Tutkielmassa käsitellään liikesopimuksissa ilmeneviä muuttuvia ja muuttuneita olosuhteita sekä niihin reagoimista. Keskeisimmät tutkimuskysymykset ovat, millaisia muuttujia liikesopimussuhteessa voi olla ja miten niihin voi varautua ennakolta esimerkiksi erilaisin sopimusehdoin. Tutkielmassa esitellään lisäksi sopimussuhteen aikana ja jälkeen käytettäviä toimintavaihtoehtoja kuten sopimuksen tulkintaa, täydentämistä, muuttamista sekä mahdolliseen sopimusriita-asiaan liittyvää proseduuria. Liikesopimusriitojen ratkaisussa tärkeimmät keinot ovat välimiesmenettely ja sovittelu. Tutkielmassa esitellään ensin yleisiä liikesopimussuhteisiin liittyviä asioita, kuten perusterminologiaa, sopimuksen syntyä sekä relevantteja sopimusoikeudellisia periaatteita. Tämän jälkeen selvitetään muuttuneiden olosuhteiden kirjo lähtien ennakollisista reagointikeinoista ja päätyen jälkikäteisiin toimintavaihtoehtoihin. Aihetta lähestytään oikeusdogmaattisen metodin kautta. Oikeusdogmatiikka on keskittynyt systematisoimaan ja tulkitsemaan voimassaolevaa oikeutta. Tutkimuskysymyksiä ei käsitellä kuitenkaan ainoastaan voimassaolevan lainsäädännön avulla, vaan myös ongelmakeskeisesti tarkastelemalla oikeuskäytäntöä ja liike-elämän sopimuskäytäntöjä. Lähteinä käytetään sopimusoikeudellisia perusteoksia ja oppikirjoja sekä oikeustieteellisiä artikkeleita. Käytettävät lähteet ja oikeustapaukset ovat pääasiassa kotimaisia. Toisaalta tukea tutkielmaan saadaan tarkastelemalla liikesopimusten muuttuvia olosuhteita myös eurooppalaisessa kontekstissa. Tutkielma osoittaa, että nykyinen sopimusoikeudellinen trendi painottaa ennakoitavuuden, joustavuuden ja dynaamisuuden merkitystä. Ajattelumallia ei kuitenkaan ole syytä ylikorostaa, sillä myös perinteiset keinot ovat edelleen tärkeitä. Olosuhdemuutoksiin voidaan siis reagoida tehokkaasti myös sopimussuhteen aikana ja jälkeen, jos menettelystä ei syystä tai toisesta ole ennalta sovittu.

Lämpökynttilän palo-ominaisuuksiin vaikuttavien tekijöiden analytiikka: raaka-aineet, sydänlanka, rakenne ja olosuhteet

Työn tavoitteena oli tutkia lämpökynttilän palo-ominaisuuksiin vaikuttavia tekijöitä. Työn taustalla on yhteistyö suomalaisen kynttilävalmistajan kanssa. Kynttilävalmistajan lämpökynttilöissään käyttämän raaka-aineen hinnan noustessa, on valmistaja kiinnostunut käyttämään edullisempia raaka-aineita. Palamisen kriteerit saavuttavan kynttilän valmistaminen markkinoilla olevista uusista raaka-aineista on havaittu olevan haastavaa, ja vaatii edelleen kehitystyötä. Teoriaosassa käytiin läpi kynttilänvalmistusta yleisesti, RAL-laatustandardin asettamat kriteerit lämpökynttilälle, palamiseen vaikuttavia tekijöitä sekä työn kokeellisessa osassa käytettyjen analyysimenetelmien periaatteet. Työn kokeellisessa osassa tutkittiin erilaisten kynttiläraaka-aineiden koostumusta ja ominaisuuksia sekä sydänlankojen rakennetta. Lisäksi tutkittiin, miten sydänlangan sisältämien säikeiden määrä, eri raaka-aineiden seossuhteiden muutos sekä jäähdytyslämpötilan muutos vaikuttavat lämpökynttilän palo-ominaisuuksiin. Työssä myös selvitettiin muutaman markkinoilla olevan kynttilän raaka-ainekoostumus. Tutkimuksissa havaittiin, että vaadittavan liekin korkeuden saavuttamiseksi viskositeetti on yksi raaka-aineen tärkeimmistä ominaisuuksista. Raaka-aineen viskositeetin kasvaessa tarvitaan paksumpi sydänlanka. Raaka-aineen viskositeetin kasvaessa liekin korkeus ei aina pienene, koska liekin korkeuteen vaikuttaa myös langalle tehty kemiallinen käsittely. Mitä korkeampi kynttilän liekki on, sitä suurempi on raaka-aineen kulutus eli palovuo ja tällöin liekin korkeus vaikuttaa myös kynttilän paloaikaan. Kokeissa havaittiin, että liekin korkeuden ollessa vakio, palovuo oli korkein steariinilla. Steariinin jälkeen tulivat palmuvaha ja parafiini. Tällöin parafiinia tarvittiin vähemmän vastaavan paloajan saavuttamiseksi. Nopean jäähdytyksen havaittiin vaikuttavan palmuvahan palovuohon alentavasti, vaikka jäähdytystavalla ei ollut vaikutusta liekin korkeuteen.

Documentación de la vida, obra y aportes del maestro Aurelio Fernández Guerrero como una estrategia para la preservación y el fortalecimiento de las músicas de pito atravesado de la Depresión Momposina

El presente proyecto tiene su fundamento en un proceso de investigación y documentación en torno a vida ,obra y aportes del Maestro Aurelio Fernández a las músicas tradicionales colombianas- caña de millo-, de la Depresión Momposina y se expresa en una propuesta estructurada encaminada a definir los diferentes momentos conceptuales y procedimentales, así como de gestión y financiación que permitan contribuir con la preservación y fomento de la memoria colectiva de los habitantes de la región de referencia. Para la puesta en marcha del proyecto se han diseñado tres estrategias de intervención: investigación como proceso de reconstrucción colectiva de información documentada, registró como estrategia de fortalecimiento en torno la preservación, resignificación y apropiación de los saberes ancestrales y comunicación para la circulación, difusión y conocimiento de la información y de los productos.

Composition of dikes and lavas from the Pito Deep Rift

The northwest trending walls of the Pito Deep Rift (PDR), a tectonic window in the southeast Pacific, expose in situ oceanic crust generated ?3 Ma at the superfast spreading southern East Pacific Rise (SEPR). Whole rock analyses were performed on over 200 samples of dikes and lavas recovered from two ~8 km**2 study areas. Most of the PDR samples are incompatible-element-depleted normal mid-ocean ridge basalts (NMORB; (La/Sm)N < 1.0) that show typical tholeiitic fractionation trends. Correlated variations in Pb isotope ratios, rare earth element patterns, and ratios of incompatible elements (e.g., (Ce/Yb)N) are best explained by mixing curves between two enriched and one depleted mantle sources. Pb isotope compositions of most PDR NMORB are offset from SEPR data toward higher values of 207Pb/204Pb, suggesting that an enriched component of the mantle was present in this region in the past ?3 Ma but is not evident today. Overall, the PDR crust is highly variable in composition over long and short spatial scales, demonstrating that chemically distinct lavas and dikes can be emplaced within the same segment over short timescales. However, the limited spatial distribution of high 206Pb/204Pb samples and the occurrence of relatively homogeneous MgO compositions (ranging <2.5 wt %) within a few of the individual dive transects (over distances of ~1 km) suggests that the mantle source composition evolved and magmatic temperatures persisted over timescales of tens of thousands of years. The high degree of chemical variability between pairs of adjacent dikes is interpreted as evidence for along-axis transport of magma from chemically distinct portions of the melt lens. Our findings suggest that lateral dike propagation occurs to a significant degree at superfast spreading centers.

Geochemistry of the sheeted dike complex at Pito Deep

Alteration of sheeted dikes exposed along submarine escarpments at the Pito Deep Rift (NE edge of the Easter microplate) provides constraints on the crustal component of axial hydrothermal systems at fast spreading mid-ocean ridges. Samples from vertical transects through the upper crust constrain the temporal and spatial scales of hydrothermal fluid flow and fluid-rock reaction. The dikes are relatively fresh (average extent of alteration is 27%), with the extent of alteration ranging from 0 to >80%. Alteration is heterogeneous on scales of tens to hundreds of meters and displays few systematic spatial trends. Background alteration is amphibole-dominated, with chlorite-rich dikes sporadically distributed throughout the dike complex, indicating that peak temperatures ranged from <300°C to >450°C and did not vary systematically with depth. Dikes locally show substantial metal mobility, with Zn and Cu depletion and Mn enrichment. Amphibole and chlorite fill fractures throughout the dike complex, whereas quartz-filled fractures and faults are only locally present. Regional variability in alteration characteristics is found on a scale of <1-2 km, illustrating the diversity of fluid-rock interaction that can be expected in fast spreading crust. We propose that much of the alteration in sheeted dike complexes develops within broad, hot upwelling zones, as the inferred conditions of alteration cannot be achieved in downwelling zones, particularly in the shallow dikes. Migration of circulating cells along rides axes and local evolution of fluid compositions produce sections of the upper crust with a distinctive character of alteration, on a scale of <1-2 km and <5-20 ka.

(Appendix) Petrographic information, trace element and Sr isotope ratios of Pito Deep samples

Fluid flow through the axial hydrothermal system at fast spreading ridges is investigated using the Sr-isotopic composition of upper crustal samples recovered from a tectonic window at Pito Deep (NE Easter microplate). Samples from the sheeted dike complex collected away from macroscopic evidence of channelized fluid flow, such as faults and centimeter-scale hydrothermal veins, show a range of 87Sr/86Sr from 0.7025 to 0.7030 averaging 0.70276 relative to a protolith with 87Sr/86Sr of ~0.7024. There is no systematic variation in 87Sr/86Sr with depth in the sheeted dike complex. Comparison of these new data with the two other localities that similar data sets exist for (ODP Hole 504B and the Hess Deep tectonic window) reveals that the extent of Sr-isotope exchange is similar in all of these locations. Models that assume that fluid-rock reaction occurs during one-dimensional (recharge) flow lead to significant decreases in the predicted extent of isotopic modification of the rock with depth in the crust. These model results show systematic misfits when compared with the data that can only be avoided if the fluid flow is assumed to be focused in isolated channels with very slow fluid-rock exchange. In this scenario the fluid at the base of the crust is little modified in 87Sr/86Sr from seawater and thus unlike vent fluids. Additionally, this model predicts that some rocks should show no change from the fresh-rock 87Sr/86Sr, but this is not observed. Alternatively, models in which fluid-rock reaction occurs during upflow (discharge) as well as downflow, or in which fluids are recirculated within the hydrothermal system, can reproduce the observed lack of variation in 87Sr/86Sr with depth in the crust. Minimum time-integrated fluid fluxes, calculated from mass balance, are between 1.5 and 2.6 * 10**6 kg/m**2 for all areas studied to date. However, new evidence from both the rocks and a compilation of vent fluid compositions demonstrates that some Sr is leached from the crust. Because this leaching lowers the fluid 87Sr/86Sr without changing the rock 87Sr/86Sr, these mass balance models must underestimate the time-integrated fluid flux. Additionally, these values do not account for fluid flow that is channelized within the crust.