Fortumin strategia, rakenne ja investoinnit

Työn tarkoituksena oli tutkia Nesteen ja Imatran Voiman kehittymistä Fortumiksi sekä selvittää Fortumin toimintaa aina kevääseen 2005 saakka. Tarkastelussa pääpaino on ollut yritysten strategian, rakenteen ja investointien kehityksessä. Lisäksi tarkastelussa pyritään saamaan selville Fortumin fuusioitumisen ja jakautumisen taustoja. Tutkimuksessa käytettiin tilinpäätösanalyysin työkaluja yritysten taloudellisen kehityksen selvittämiseksi. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisuudessa esitetyt näkemykset ovattutkielman teoreettisen osan perustana. Tutkimuksen empiirinen tieto perustuu yritysten julkiseen informaatioon, painottuen vuosikertomuksiin. Työn empiirisen osan pohjana olevat tilinpäätöstiedot on oikaistu käyttäen nykyisiä tilinpäätösanalyysin käytäntöjä. Näiden tietojen perusteella on laskettu työssä tulkitut tunnusluvut. Tilinpäätösanalyysillä on pyritty löytämään tunnuslukujen muutosten taustoilla olevia tekijöitä, jotka selittävät lukujen muutoksia. Tutkimuksen avulla saatiin luotua kattava kuva Imatran voiman ja Nesteen kehityksestä Fortumiksi sekä yhtiön toiminnasta kevään 2005 jakautumiseen saakka. Lopuksi kehityksestä on vedetty johtopäätökset ja arvioitu jakautumisen jälkeistä lähitulevaisuutta. Fortumin kehitys on jakautumisesta huolimatta ollut kannattavaa ainakin tunnuslukujen valossa. Jakautumisen motiivina on parantaa yritysten mahdollisuuksia saada riskirahoitusta ja samalla jakaa toimintaan kohdistuvaa riskiä. Näin molemmat yritykset pystyvät toteuttamaan strategioitaan vapaammin kuin yhdessä toimittaessa, mikä on keskeistä yritysten kasvutavoitteiden kannalta.

Suorat ulkomaiset investoinnit Venäjälle Neuvostoliiton romahtamisesta nykypäivään

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tarkastella suorien ulkomaisten investointien kehittymistä Venäjällä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sekä selvittää niihin vaikuttaneita Venäjän sisäisiä tekijöitä. Tarkastelu toteutetaan ulkomaisten sijoittajien näkökulmasta. Työ rakentuu kolmesta osiosta, joista ensimmäisessä esitellään suoriin ulkomaisiin investointeihin liittyvää perustietoutta. Toisessa osassa keskitytään Venäjän historiaan ja niihin talousindikaattoreihin, jotka vaikuttavat merkittävimmin maahan investoimiseen. Kolmannessa osassa paneudutaan suorien ulkomaisten investointien kehitysprofiiliin ja siihen, kuinka investoinnit jakautuvat maassa eri toimialojen kesken sekä myös maantieteellisesti. Analyysien perusteella luodaan katsaus tulevaisuuteen, joka näyttää Venäjälle suuntautuvien suorien ulkomaisten investointien osalta suopealta, mutta joskin myös haastavalta. Venäjä vaikuttaa olevan sijoituskohteena lupaava ulkomaisille yrityksille, joiden tavoitteena on laajentaa markkinoitaan, sillä ostovoima kasvu on maassa merkittävä. Toisaalta Venäjälle investoiminen saattaa tuoda yritysten eteen yllättäviäkin haasteita.

Suomalaisten teollisuuden kunnossapitoyritysten investoinnit: analyysi ja skenaariot

Työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä teollisuuden kunnossapidon toimialasta ja sen tulevaisuudesta, tutkimalla teollisuuden kunnossapitoyritysten toteuttamia käyttöomaisuus- ja käyttöpääomainvestointeja vuosilta 2003–2007. Tutkimus toteutettiin tilinpää-tösanalyysin menetelmin suppealla, mutta edustavalla, 20 teollisuuden kunnossapitoyrityksen tilinpäätösaineistolla. Yritysjoukko jaettiin pk-yrityksiin ja suuriin yrityksiin, jolla pyrittiin kuvaamaan toimialan todellisempaa rakennetta. Analyysiosiossa tarkasteltiin toteutuneita investointiasteita, investointilogiikoita, yritysten kannattavuuksia sekä käyttöpääomainvestointien hallintaa. Toteutetun analyysin perusteella luotiin kolme tulevaisuuden skenaariota teollisuuden kunnossapidon toimi-alan kehitykselle. Eri skenaarioille laskettiin ennustemallilla keskimääräiset investointiasteet. Analyysin mukaan teollisuuden kunnossapitoyrityksien liikevaihto kasvoi tutkimusaikavälillä keskimäärin noin 8,5 prosenttia vuodessa. Kyseinen kasvu on vaatinut yrityksiltä noin 2,5 prosentin investointiasteen. Verratessa pk-yrityksiä ja isoja yrityksiä, havaittiin merkittäviä eroja toteutuneissa investointiasteissa sekä investointilogiikoissa. Yhteistä yritysjoukoille oli hyvä kannattavuus, johon eri investointiasteilla ei näyttäisi lyhyellä aikavälillä olevan vaikutusta. Tulevaisuuden investointitarve vaikuttaa maltillisemmalta kuin toteutunut taso, johtuen osaltaan taantuman vaikutuksista.

Suorat ulkomaiset investoinnit Baltiaan

Tässä kandidaatintyössä tavoitteenamme oli selvittää Baltian alueen suosion syitä investoinnin kohteena. Aluksi selvitimme mitä suorat ulkomaiset investoinnit tarkoittavat ja tarkastelimme investointien hyötyjä sekä investoivalle taholle että investoinnin kohteena olevalle valtiolle. Näiden tutkimusten valossa pystyimme tarkastelemaan investointeja Baltian alueelle. Kuvasimme Baltian maiden investointiympäristöä tietyillä makrotalouden tunnusluvuilla sekä analysoimalla maiden korruptiotilannetta. Lisäksi tutkimme kansainvälisten organisaatioiden tekemiä listauksia liiketoiminnan harjoittamisen ja kilpailukyvyn suhteen. Vertasimme toteutuneita investointilukuja investointiympäristön houkuttelevuuteen eri mittareilla mitattuna, jolloin pystyimme päättelemään, selittävätkö käyttämämme mittarit maihin tehtyjen suorien ulkomaisten investointien määrää. Pyrimme myös selvittämään, mitkä maat ja toimialat ovat olleet Baltian suorien ulkomaisten investointien lähteenä. Lopuksi pohdimme Baltian maiden tulevaisuutta suorien investointien kohteena käytössä olevien ennusteiden perusteella.

Mekanisoidun pataljoonan 2020 operatiiviset suorituskykyvaatimukset

Tutkimus kuuluu Maavoimien esikunnan Taktiikan laitokselle antamaan aihepiirin mekanisoidun pataljoonan 2020 organisaatio, käyttöperiaatteet sekä suorituskykyvaatimukset. Tutkimuksessa selvitettiin mekanisoidun pataljoonan 2020 suorituskyvyn kehittämiseen vaikuttavia tekijöitä seuraavan noin 10 vuoden tarkastelujaksolla. Tutkimus on luonteeltaan teoreettinen ja kartoittava. Tutkimus on toteutettu laadullisena, hermeneuttista lähestymistapaa noudattavana tutkimuksena, jossa on sovellettu systeemiajattelun sekä vaatimustenhallinnan mukaisia periaatteita. Tutkimusmenetelmänä on käytetty soveltaen tapaus- ja tulevaisuuden tutkimusta. Lähteinä on käytetty julkisia ja salattavuudeltaan enintään tietoturvaluokkaa IV olevia lähteitä, joita analysoitu laadullisen asiakirja-analyysin menetelmiä hyödyntäen. Tutkimuksessa on tutkimuskysymysten kautta selvitetty tulevaisuuden maasodankäynnin asettamia vaatimuksia kotimaan puolustuksessa käytettävän mekanisoidun pataljoonan 2020 operatiivisen suorituskyvyn kehittämiselle. Tutkimustuloksissa on esitetty näkemys mekanisoidun pataljoonan 2020 operatiivisesta konseptista sekä keskeisistä operatiivisista suorituskykyvaatimuksista. Tutkimuksessa maasodankäynnin kuvan hahmottamiseksi on kuvattu Yhdysvaltojen ja Venäjän maavoimien kehityssuuntia. Tämän pohjalta esitetään näkemys sotilaallisesta uhkamallista. Näkemys kehittyvästä alueellisesta puolustuksesta on luonut pohjaa määritellä mekanisoidun pataljoonan 2020 operatiivista konseptia ja suorituskykyvaatimuksia. Tutkimustulokset osoittavat, että sodan kuvassa tapahtuva muutos vaikuttaa merkittävällä tavalla sotilaalliseen uhkamalliin. Liikesodankäynnin periaatteet, taistelutilan tyhjeneminen ja resurssien rajallisuus korostavat nopeaa operaatioiden toteuttamista tavoitteiden saavuttamiseksi. Tulevaisuudessa niin idässä kuin lännessä maavoimien joukkoja kehitetään rakenteeltaan, tehtäviltään ja toiminnaltaan tilanteeseen mukautuviksi ja itsenäiseen toimintaan kykeneviksi. Suorituskyvyn kehittämisessä korostetaan puolustushaarojen yhteisoperaationkykyä, järjestelmien yhteensopivuutta, joukkojen yhteistoimintakykyä sekä informaatioylivoiman merkitystä. Organisaatioiden kehittämisessä painopiste on korkean valmiuden omaavissa prikaati- ja taisteluosastokokoonpanoissa. Kansallisessa kehityksessä on havaittavissa yleinen sodankäynnin kehitys sekä länsimaisen ja kansallisen sodan kuvan erot. Kansallista alueellista puolustusta kehitetään tilannekuvaa, aktiivisuutta, vaikuttamista ja liikkuvuutta korostaen. Mekanisoitujen joukkojen rooli säilyy merkittävänä. Mekanisoitujen joukkojen käyttöperiaatteena tulee olemaan, että ne suunnataan vastustajan syvyyteen yllättävästi ja niiden käytön tarkoituksena on temmata aloite ja pakottaa vastustaja reagoimaan. Mekanisoidun joukon suorituskyky muodostuu liikkuvuuden, tulivoiman, suojan, huoltojärjestelmän toimivuuden, informaation hallinnan ja johdettavuuden summasta. Mekanisoitujen joukkojen suorituskyvyn kehittäminen perustuu ennaltaehkäisevän pelotteen luomiseen. Suorituskyvyn kehittämisessä korostuvat joukkojen valmius, yhteistoimintakyky ja järjestelmien yhteensopivuus. Organisaatioita kehitetään rakenteeltaan, tehtäviltään ja toiminnaltaan tilanteeseen mukautuviksi ja itsenäiseen toimintaan kykeneviksi. Kehitystä ja toteutettavia valintoja ohjaavat rajalliset resurssit. Mekanisoidun pataljoonan 2020 operatiivisen konseptin perusrakenne on taisteluosasto. Tämä mahdollistaa tehtävätaktiikan toteuttamisen, taistelutemmon ylläpidon sekä rajallisten resurssien kohdentamisen kustannustehokkaasti niiden suorituskyvyn kehittämiseen. Pataljoonan tulee kyetä kohtaamistaisteluun sekä rajoitetusti taktisten tehtävien toteuttamisen itsenäisesti. Tämä edellyttää, että pataljoonan runko muodostetaan nelijakoperiaatteella, mikä mahdollistaa reservien varaamisen sekä lisää taistelukestävyyttä. Pataljoonan organisaatioon tulee liittää orgaaninen tykistöpatteristo sekä ilmatorjuntayksiköt. Tätä ajattelumallia tukee myös tutkimuksessa esitetyt kansainväliset kehityssuunnat, näkemys sotilaallisen uhkamallin sekä alueellisen puolustuksen kehityssuunnista, teknologian kehityksen perustuva suorituskyvyn kehittäminen sekä käytössä olevat resurssit. Mekanisoidun pataljoonan 2020 johtamis- ja tulenkäyttöjärjestelmän tulee mahdollistaa yhteistoiminta alueellisten ja operatiivisten joukkojen kanssa sekä puolustushaarojen yhteisten suorituskykyjen käytön. Johtamisjärjestelmää on kyettävä käyttämään liikkeestä. Pataljoonan liikkeenedistämiskykyä sekä tukevien osien järjestelmäliikkuvuutta tulee kehittää iskuportaan tukemiseksi. Kriisinhallintatehtävät ja mahdollisten kehittyvien uhkien torjunta maamme rajojen ulkopuolella tulevat lisääntymään. Tästä johtuen tulevaisuudessa yhtä mekanisoitua komppaniaa tulee valmistautua käyttämään kriisinhallintatehtävissä. Tätä näkemystä tukee tutkimuksessa esitetyt todennäköiset tulevaisuuden kehityssuunnat sekä mahdollisen liittoutumisen mukanaan tuomat vaatimukset sotilaallisen suorituskyvyn kehittämiselle. Tutkimus on osoittanut tarpeen jatkotutkimukselle.

Suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden suorat investoinnit Kiinaan ja OLI-paradigma

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden suorien investointien kasvua Kiinassa. Tutkimuksessa tarkastellaan kahden Suomen johtavan metsäteollisuusyrityksen, UPM:n sekä Stora Enson, suoria investointeja Kiinaan paperi- ja kartonkiteollisuudessa. Taustateoriana on OLI-paradigma, jonka avulla tutkitaan investointeihin vaikuttavia yritys- ja sijaintikohtaisia tekijöitä sekä syitä siihen, miksi yritys valitsee suoran investoinnin kansainvälistymismuodoksi. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja aineisto koostuu muun muassa yritysten vuosikertomuksista sekä maita koskevista tutkimuksista ja tilastoista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että omistajuuskohtaisista tekijöistä tutkimus- ja kehitystoiminta, tuoteinnovaatiot sekä yritysvastuullisuus ovat suomalaisyhtiöiden vahvuuksia Kiinassa. Kiinan ominaisuuksista puolestaan markkinoiden koko ja liiketoimintaympäristö ovat keskeisiä investointien kasvua selittäviä tekijöitä.

Tuulivoima; kehitys, investoinnit ja työllisyys Suomessa

Tuulivoimalla on pitkä historia. Tuulivoima soveltuu nykyajan energiantuotantoon. Suunniteltaessa ja rakennettaessa uusia tuulivoimaloita on tunnettava tuulisuuteen vaikuttavat tekijät samoin kuin tuulivoimalan sijoituspaikalla on tehtävä perusteelliset tuu-liolosuhdemittaukset. Nykyisellä sähkön hinnalla tuulivoimalat eivät ole täysin kilpailukykyisiä, joten niitä on tuettava. Tukimuotoja on monia. Suomessa pääasiallinen tukimuoto on syöttötariffi. Vallitseva politiikka on ratkaisevassa asemassa luotaessa tukijärjestelmiä tuulivoimalle. Suomessa tehtävät tuulivoimainvestoinnit ovat kasvussa. Tuulivoimaan liittyy niin hyviä kuin huonoja puolia. Huonot puolet ovat ratkaistavissa. Päästökaupan kannalta on tuulivoima yksi keino alentaa kasvihuonekaasuja ilmakehässä. Tuulivoiman osuuden kasvattaminen sähköntuotannossa luo työpaikkoja Suomeen ja luo vientimahdollisuuksia ulkomaille. Tuulivoimalla on valoisa tulevaisuus.

Asiakkuuspääomaan kohdistuvat investoinnit ja niiden tuottavuuden seuraaminen: viiden asiantuntijan näkemyksiä suomalaisten yritysten asiakkuusinvestointikäytännöistä

Markkinoinnin hyödyllisyys ja tuottavuus on kyseenalaistettu, koska markkinointiosastot eivät ole pystyneet osoittamaan selkeitä numeerisia tuloksia toiminnalleen. Tämä tutkielman tarkoituksena on kuvata markkinoinnin ja yrityksen tuloksellisuuden välistä linkkiä, erityisesti asiakkuusajattelun kautta. Työn päätarkoituksena on tutkia yrityksen markkinointi-investointeja asiakkuuspääomaan ja näiden investointien tuottavuuden seurantakäytäntöjä. Tutkimusongelma jakautuu neljään osaon-gelmaan: 1) Mitä tarkoitetaan markkinointi-investoinneilla? 2) Mistä muodostuu yrityksen asiak-kuuspääoma? 3) Miten asiakkuuspääomaan voidaan investoida tuottavasti? ja 4) Kuinka suomalai-set keskisuuret ja suuret yritykset käytännössä toteuttavat asiakkuusinvestointi-ajattelua ja seuraavat näiden tuottavuutta? Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisella haastattelututkimuksella. Empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla viittä asiantuntijaa, jotka työskentelevät päivittäin keskisuurten ja suurten suoma-laisten yritysten asiakkuusjohtamisen ja markkinointitoimien parissa. Tutkimustulosten mukaan markkinoinnin strateginen merkitys on ainakin osittain ymmärretty yrityksissä, vaikka harva suo-malainen yritys käsittelee markkinointikustannuksia investointeina. Asiakkuudet nähdään olennai-sena osana yritystoimintaa ja niille annetaan runsaasti arvoa, mutta yritykset eivät puhu asiakkuuk-sistaan pääomana. Asiakkuuspääomaan investoidaan tuottavasti ennen kaikkea löytämällä oikeat kohderyhmät, esimerkiksi asiakkuuksien riski-tuottoanalyysillä tai asiakaskannan optimoinnilla. Harva yritys segmentoi asiakkuudet riski-tuottoprofiilin perusteella, mutta yritykset pyrkivät opti-moimaan asiakaskantansa uusien asiakkaiden ja vanhojen asiakkuuksien kesken. Asiakkuuden elinkaaren arvo on yksi tapa seurata markkinointi-investointien tuottavuutta asiakkuuspääoman ke-hittymisen kautta, mutta kyseinen mittari ei ole yleisessä käytössä suomalaisissa yrityksissä. Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että suomalaiset keskisuuret ja suuret yritykset ovat muuttumassa yhä asiakkuuslähtöisemmiksi ja markkinoinnin tuottavuuteen kiinnitetään huomiota, vaikka monella yrityksellä on tässä vielä parannettavaa. Tulisi kehittää lisää monipuolisia, selkeitä ja luotettavia asiakkuusanalyysimittareita, joiden avulla asiakkuusjohtaminen voidaan liittää koko yrityksen tuloksen tuottamiskykyyn. Lisäksi yritysten tulisi kiinnittää entistä enemmän ja syste-maattisemmin huomiota erityyppisiin asiakkuusriskeihin.

Suorat investoinnit Kiinasta Afrikkaan

Tämän työn tavoitteena on kertoa Kiinan lisääntyneistä suorista investoinneista Afrikkaan sekä Kiinan Afrikkaan kohdistamien suorien investointien motiiveista. Lisäksi työn tarkoituksena on selvittää, mitä vaikutuksia Kiinan suorilla investoinneilla on Afrikassa. Työssä on otettu huomioon myös kestävän kehityksen näkökulma, joka liittyy vahvasti Kiinan tekemiin suoriin investointeihin.