Essays on labour demand and wage formation

The first essay in this thesis is on gender wage differentials among manufacturing sector white-collar workers. The wage differential is decomposed into firm, job (within-firm) and individ-ual-level components. Job-level gender segregation explains over half of the gap, while firm-level segregation is not important. After controlling for firm, job and individual characteristics, the remaining unexplained wage cap to the advantage of men is six per cent of men s mean wage. In the second essay, I study how the business cycle and gender affect the distribution of the earnings losses of displaced workers. The negative effect of displacement is large, persistent and strongest in the lowest earnings deciles. The effect is larger in a recession than in a recov-ery period, and in all periods women s earnings drop more than men s earnings. The third essay shows that the transition from steady employment to disability pension de-pends on the stringency of medical screening and the degree of experience-rating of pension costs applied to the employer. The fact that firms have to bear part of the cost of employees disability pension costs lowers both the incidence of long sick leave periods and the probabil-ity that sick leave ends in a disability pension. The fourth and fifth essays are studies on the employment, wage and profit effects of a re-gional payroll tax cut experiment conducted in northern and eastern Finland. The results show no statistically significant effect on any of the response variables.

Uusien lääkkeiden markkinoille tulo ja lääkekustannuksiin vaikuttaminen

Lääkekustannukset kasvoivat 2000-luvulla useimmissa teollistuneissa maissa terveydenhuollon kokonaismenoja nopeammin. Lääkkeiden rahoituksesta vastaavat ovatkin etsineet keinoja kustannusten kasvun hillitsemiseksi. Uudet, vanhoja lääkkeitä kalliimmat lääkkeet ovat yksi syy kustannusten kasvuun. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli selvittää uusien, avohoidossa käytettävien lääkkeiden käyttöönottoa, hintoja ja kustannuksia sekä analysoida lääkkeen erityiskorvattavuutta edeltävän peruskorvattavuusjakson ja korvauksen rajoittamisen vaikutuksia lääkkeiden kulutukseen ja hoitojen kohdentumiseen. Tutkimusten aineistoina käytettiin muun muassa Lääkelaitoksen ja Kelan tietokantoja ja lääkkeiden tukkumyyntitietoja. Lääkkeiden hintatiedot Euroopan maista kerättiin kyselyllä. Suomen markkinoille tuli vuosina 1996–2005 lähes 300 uutta lääkeainetta. Vuonna 2005 niiden osuus avohoidon lääkemyynnin arvosta oli 38 % ja kulutuksesta 19 %. Avohoidossa uutuuksia tuli erityisesti syöpien, infektioiden ja sydän- ja verisuonisairauksien hoitoon. Osa uutuuksista tarjosi merkittäviä uusia hoitomahdollisuuksia, osan lisähyöty oli vähäinen. Tiukan hintasääntelyn maissa uusien lääkkeiden tukkuhinnat olivat alhaisemmat kuin niissä maissa, joissa ei ollut suoraa sääntelyä. Maan asema tukkuhintojen vertailussa ei kuitenkaan määrittänyt sen asemaa vähittäismyyntihintaisessa vertailussa, sillä apteekkien kate ja verot vaihtelevat maittain. Suomessa uusien lääkkeiden tukkuhinnat olivat eurooppalaista keskitasoa, mutta verolliset vähittäismyyntihinnat keskitasoa korkeammat. Glaukooma-lääkkeillä erityiskorvattavuutta edeltävä peruskorvattavuusjakso hidasti uusien valmisteiden käyttöönottoa. Lääkkeiden tultua erityiskorvattaviksi niiden käyttäjämäärä ja kulutus kasvoivat. Kalleimpien statiinien korvauksen rajoittaminen niille potilaille, joille edullisemmat eivät sovi, lisäsi edullisten statiinien käyttöä. Rajoituksen jälkeen kalleimmat statiinit kanavoituivat sairaammille ja aiemmin muita statiineja käyttäneille. Toimenpiteiden pitkäaikaisvaikutuksista ja terveysvaikutuksista ei ole tietoa.