Ulkomaalaislupaprosessin läpäisyaikojen hallinta poliisilaitoksella

Tämä diplomityö käsittelee Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä- Karjalan poliisilaitoksen yhteistä kehitysprojektia, jonka tavoitteena oli tuottaa käytäntöön vietävissä oleva kehittämissuunnitelma ulkomaalaislupa-asioiden läpäisyaikojen hallintaan. Kehitysalueita on pyritty löytämään poliisilaitoksen henkilöstön haastatteluilla ja prosessianalyyseilla. Työ sisältää teoriaosion määräaikahallinnasta, yleiskatsauksen ulkomaalaislupa-asioista Suomessa sekä selvityksen ulkomaalaislupa-asioiden tilanteesta Etelä-Karjalan poliisilaitoksella. Työssä muodostettiin kolme kehittämisteemaa: seurannan kehittäminen, prosessien ja työtapojen kehittäminen ja yhteistyön kehittäminen. Tärkein kehittämistoimi oli Excel-pohjaisen seurantajärjestelmän suunnittelu, rakentaminen ja käyttöönottaminen. Seurantajärjestelmää voidaan hyödyntää tehtävien päivittäisessä ohjauksessa, määräaikatavoitteiden toteutumisen seurannassa sekä tilannekuvan ylläpitämisessä. Tavoitetilanteessa seurantajärjestelmän avulla hallitaan tilannetta siten, että hallitsemattomia hakemusruuhkia ei synny. Hankkeesta saatuja kokemuksia tehtäväjonojen hallinnasta ja suorituskyvyn mittaamisesta voidaan ajatella hyödynnettävän myös muissa prosesseissa.

Rikos oleskeluluvan esteenä

Tutkimuksessani selvitän, millä edellytyksillä aikaisempi rikostausta vaikuttaa oleskeluluvan saamiseen. Työssäni tutkin ulkomaalaislain 36 §:n mukaista yleisen järjestyksen ja turvallisuuden käsitettä. Lisäksi selvitän, mitä tapahtuu, jos lupaa ei myönnetä rikosten perusteella. Kyseenalaistan eräitä Suomessa vallalla olevia näkemyksiä ja tulkintoja sekä toisaalta yritän tuoda tutkimukseen myös kansainvälistä näkökulmaa. Tutkin myös kansainvälisessä suojelussa olevia poissuljentalausekkeita. Poissuljentalausekkeiden tarkoituksena on estää kansainvälisen suojelun saaminen sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat syyllistyneet riittävän törkeisiin rikoksiin. Tutkimukseni pohjautuu erilaisiin oikeustapauksiin, joita kuitenkin suomalaisessa oikeuskäytännössä on vain muutamia. Oikeustapauksien lisäksi olen käyttänyt apuna lakien esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja kansainvälisiä lähteitä. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, milloin hakijan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos hakija on syyllistynyt rikokseen ennen oleskeluluvan myöntämistä. Tutkimukseni perusteella oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä melko helposti, jos hakijan oletetaan syyllistyvän rikoksiin myös Suomessa. Kansainvälisessä suojelussa ei kuitenkaan ole merkityksellistä, millaisiin rikoksiin hakija mahdollisesti tulevaisuudessa syyllistyy, vaan tärkeämpää on määritellä, onko hakijan aikaisemmin tekemä rikos niin merkittävä, että se estää kansainvälisen suojelun saamisen.

Rikos oleskeluluvan esteenä

Tutkimuksessani selvitän, millä edellytyksillä aikaisempi rikostausta vaikuttaa oleskeluluvan saamiseen. Työssäni tutkin ulkomaalaislain 36 §:n mukaista yleisen järjestyksen ja turvallisuuden käsitettä. Lisäksi selvitän, mitä tapahtuu, jos lupaa ei myönnetä rikosten perusteella. Kyseenalaistan eräitä Suomessa vallalla olevia näkemyksiä ja tulkintoja sekä toisaalta yritän tuoda tutkimukseen myös kansainvälistä näkökulmaa. Tutkin myös kansainvälisessä suojelussa olevia poissuljentalausekkeita. Poissuljentalausekkeiden tarkoituksena on estää kansainvälisen suojelun saaminen sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat syyllistyneet riittävän törkeisiin rikoksiin. Tutkimukseni pohjautuu erilaisiin oikeustapauksiin, joita kuitenkin suomalaisessa oikeuskäytännössä on vain muutamia. Oikeustapauksien lisäksi olen käyttänyt apuna lakien esitöitä, oikeuskirjallisuutta ja kansainvälisiä lähteitä. Tutkimukseni tarkoituksena on selvittää, milloin hakijan oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos hakija on syyllistynyt rikokseen ennen oleskeluluvan myöntämistä. Tutkimukseni perusteella oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä melko helposti, jos hakijan oletetaan syyllistyvän rikoksiin myös Suomessa. Kansainvälisessä suojelussa ei kuitenkaan ole merkityksellistä, millaisiin rikoksiin hakija mahdollisesti tulevaisuudessa syyllistyy, vaan tärkeämpää on määritellä, onko hakijan aikaisemmin tekemä rikos niin merkittävä, että se estää kansainvälisen suojelun saamisen.