Yrittäjä, näin palkkaat nuoren

Esitteessä aktivoidaan yrityksiä palkkaamaan nuoria töihin: Esitellään erilaisia työllistämiskeinoja: rekrytointisivustot, koulutukset, oppisopimukset, palkkatuen hyödyntäminen ja osallistuminen Nuori duuniin! –kampanjaan.

Kaakkois-Suomen nuorisotilastoja

Nuorisotakuu astui voimaan vuoden 2013 alusta. Nuorisotakuu tarjoaa kaikille alle 25-vuotiaille sekä alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Nuorisotakuuseen sisältyy myös koulutustakuu, joka takaa jokaiselle juuri peruskoulunsa päättäneelle koulutuspaikan. Nyt tehty raportti toimii nuorisotakuun taustamateriaalina sekä myöhemmin myös toteutumisen seurannan välineenä. Pääosin raportin tiedot koskevat nuorten työllisyyttä ja työttömyyttä sekä omaehtoista koulutusta. Lisäksi raportissa käsitellään lyhyesti myös työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä. Erilaisista terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä indikaattoreista saa lisätietoa esimerkiksi SOTKAnet-indikaattoripankista. Rakenteellisesti tilannetta käsitellään maakunnittain. Myös seutukunta- ja kuntataso on otettu mukaan niistä tilastoista, joista se on saatavilla. Tilastovuodet vaihtelevat melko paljon, sillä mukaan on otettu aina viimeisin saatavilla oleva tieto. Suomenniemen kunta liittyi vuoden 2013 alusta Mikkeliin. Tämän raportin tilastoissa Suomenniemi on mukana muissa paitsi työ- ja elinkeinoministeriön tilastoissa.

Kipinä syttyy työpajoilla : Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013

Raportti on yhteenveto keskeisistä työpajatoimijoista Kaakkois-Suomessa vuonna 2013. Siinä esitellään alueen työpajatoimintaa ja keskeisiä toimijoita. Julkaisussa kuvataan työpajojen toimintamalleja ja pajojen ylläpitämää nuorten toimintaa. Raportissa tuodaan esille myös työpajojen laajaa verkostoyhteistyötä, jota tehdään esimerkiksi työ- ja elinkeinotoimiston sekä oppilaitosten kanssa. Lisäksi raportissa on esitelty kaakkoissuomalaisia ja valtakunnallisia ESR-hankkeita. Selvityksen lähteinä ovat toimineet monet Internet-sivut, esimerkiksi Valtakunnallisen Työpajaliiton ylläpitämä Työpajatieto-sivusto toimi hyvänä pohjana raportille. Tietoja saatiin myös suoraan työpajoilta. ESR-hankkeiden lähteinä on käytetty hankkeiden projektisuunnitelmia ja loppuraportteja, jotka löytyvät Eura2007-järjestelmästä.

Kuunnellaanko minua? : Nuorten työnhaun muuttuva toimintaympäristö Uudellamaalla

Tässä tutkimuksessa on kartoitettu nuorten työnhaun muuttuvaa toimintaympäristöä ja nuorten kokemuksia työnhausta, työttömyydestä ja TE-toimistojen palvelusta Uudellamaalla. Työllisyydessä tapahtuneita muutoksia peilattiin nuorten omiin työnhakukokemuksiin sekä vuodenvaihteessa 2013 voimaan astuneeseen nuorisotakuuseen. Toimintaympäristöanalyysi on toteutettu tilastollisesti tarkastelemalla vuoden 2013 ensimmäisen puoliskon aikana työttöminä työnhakijoina olleita alle 25-vuotiaat nuoria. Analyysin kautta hahmottuu vaikea kuva nuorten työllisyydestä Uudellamaalla. Heikkojen suhdanteiden vaikutuksesta nuorten työttömyys kääntyi lyhyen laskun jälkeen uuteen nousuun vuoden 2012 aikana. Jyrkin nousu sijoittui kuitenkin vuoden 2013 alkuun. Toimintaympäristöanalyysissä kartoitettiin työttömien nuorten jakautumista erilaisiin asiakasryhmiin sekä näiden ryhmien sisäisiä muutoksia vuoteen 2012 verrattuna. Lisäksi erityishuomio kohdennettiin työttömyyden aikasarjoihin sekä TE-toimiston mittaristoihin, kuten työttömyyden virtaamatietoihin ja aktivointiasteisiin. Jokaisen lukeman osalta vuoden 2013 tilanne näyttää haastavammalta kuin vielä vuotta aikaisemmin. Toimintaympäristön rinnalla tutkimusta varten haastateltiin kymmentä, ympäri Uuttamaata asuvaa nuorta. Haastattelut jaettiin kolmeen teemaan, joista ensimmäinen käsitteli nuorten työnhaun haasteita sekä työttömyyteen liittyviä asenteita. Toisessa tarkasteltiin työn merkitystä nuorille sekä eriteltiin mm. hyvien ja huonojen työpaikkojen ominaisuuksia. Viimeinen teema keskittyi nuoren ja TE-toimiston väliseen yhteistyöhön. Nuorille annettiin mahdollisuus tehdä suoria ehdotuksia yhteistyön parantamiseksi. Toimintaympäristöanalyysin ja haastatteluiden pohjalta tutkimuksessa luonnosteltiin muutamia näkökulmia jatkopohdinnan avuksi. Keskeisessä roolissa oli nuorten piilotetun palvelutarpeen havaitseminen sekä henkilökohtaisen ja pitkäkestoisen palvelun tehostaminen TE-toimiston eri palvelulinjoilla.

21 tapaa, sanaa ja tekoa yrittäjyydestä

Kirjallisuusarvostelu

Asenne kohdallaan ja reitti selvä - vai ihan sama, mitä välii? : Hämeen nuorisotakuun toimintasuunnitelma 2014

Hämeen nuorisotakuun toimintasuunnitelma on laadittu osana ESR-rahoitteista ”Nuorisotakuu Hämeessä: toimintasuunnitelma & tiedotus” -hanketta. Suunnitelmassa tarkastellaan eri toimijatahojen nuorille tarjoamia palveluja, niiden suhdetta nuorisotakuun toteutumiseen sekä tätä taustaa vasten mietityt keinot nuorisotakuun toteuttamiseksi alueella. Toimintasuunnitelman tarkoituksena on tehostaa nuorten työllistymistä ja siten poistaa työttömyyttä tai ainakin lyhentää työttömyysaikoja. Suunnitelmassa ovat mukana myös erilaiset työpajat ja etsivä nuorisotoiminta sekä nuorten ohjaus niin TE-toimistossa, kunnan nuorisotoimessa kuin oppilaitoksissa, jotka omalta osaltaan pyrkivät auttamaan nuorta löytämään oman paikkansa, olipa kyse työstä tai koulutuksesta. Nuorisotakuu yhdistää kolme osa-aluetta: nuorten yhteiskuntatakuun, koulutustakuun ja nuorten aikuisten osaamisohjelman. Nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden sisällä työttömäksi työnhakijaksi ilmoittautumisesta. Yhteiskuntatakuun rinnalla on koulutustakuu, joka takaa jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle jatkokoulutuspaikan lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa tarjotaan ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa oleville 20–29-vuotiaille nuorille mahdollisuus suorittaa tutkinto. Lisäksi etsivä nuorisotyö ja työpajat toimivat kaikkien nuorisotakuun osa-alueiden tukena. Hämeen nuorisotakuun toimintasuunnitelmassa on tavoitteeksi kirjattu se yhteinen tahtotila, jonka suunnassa toimintaa viedään eteenpäin. Yhteisenä päämääränä on mahdollistaa jokaiselle Hämeen ELY-keskuksen alueen nuorelle hänen tarpeittensa mukaisesti nuorisotakuussa määritelty palvelu. Tähän pyritään toimimalla aktiivisesti nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi luomalla yhteisiä toimintamalleja ja tekemällä yhteistyötä yli hallintorajojen.

Yhteinen huoli, erilaisia keinoja – Eduskuntakeskustelu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatusta nuorten yhteiskuntatakuusta vuonna 2013

Pro gradu –tutkielman tarkoitus oli selvittää mitä teemoja nuorten yhteiskuntatakuusta, tunnetummin nuorisotakuusta, nousi esille eduskunnan täysistuntokeskusteluissa vuonna 2013. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella muodostuiko asioista eriäviä näkemyksiä puolueiden välille sekä oliko eduskuntakeskusteluissa havaittavissa yhtenäisyyttä tai hajontaa hallitus—oppositio tai vasemmisto—oikeisto –asetelmassa. Metodillisesti tutkimus on laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä sekä sivuaa diskurssianalyysia ja poliittisen retoriikan tarkastelua. Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu Jyrki Kataisen hallituksen (2011–2015) hallitusohjelmaan ja nimetty yhdeksi hallituskauden kärkihankkeeksi. Nuorisotakuu tuli täysimääräisenä voimaan vuoden 2013 alusta. Täysistunnoissa suurimpia teemoja, jotka hallitsivat nuorisotakuusta käytävää keskustelua olivat takuun rahalliset resurssit, nuorten palveluprosessien sujuvoittaminen, koulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä nuorten nopeampi siirtyminen työelämään. Hankkeena nuorisotakuu ja sen tavoitteet saivat vahvan tuen koko puoluekentältä, mutta oppositiopuolueiden, keskustan ja Perussuomalaisten, edustajat kritisoivat takuulle varattuja resursseja riittämättömäksi. Myös hallituksen suunnittelemien koulutusleikkauksien oppositiopuolueet kokivat olevan ristiriidassa koulutustakuun kanssa ja epäoikeudenmukaisena pidettiin etenkin leikkausten alueellista kohdentumista. Hallituspuolueet pitivät nuorisotakuuta merkittävänä panostuksena nuoriin ja tulevaisuuteen. Hallitusta jakoivat kuitenkin esimerkiksi kysymykset nuorisotakuun velvoittavuudesta sekä oppivelvollisuusiän mahdollisesta pidentämisestä vuodella. Nuorten saattaminen työelämään ja oppisopimus-koulutus yhtenä väylänä puhutti kansanedustajia laajasti. Nuorten työllisyydestä ja työllistämisestä puhuttaessa oikeiston puolelta toivottiin joustavampia työmarkkinoita, jotta kynnys palkata uusia ja nuoria työntekijöitä madaltuisi.

Yhteinen huoli, erilaisia keinoja – Eduskuntakeskustelu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan kirjatusta nuorten yhteiskuntatakuusta vuonna 2013

Pro gradu –tutkielman tarkoitus oli selvittää mitä teemoja nuorten yhteiskuntatakuusta, tunnetummin nuorisotakuusta, nousi esille eduskunnan täysistuntokeskusteluissa vuonna 2013. Lisäksi tavoitteena oli tarkastella muodostuiko asioista eriäviä näkemyksiä puolueiden välille sekä oliko eduskuntakeskusteluissa havaittavissa yhtenäisyyttä tai hajontaa hallitus—oppositio tai vasemmisto—oikeisto –asetelmassa. Metodillisesti tutkimus on laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä sekä sivuaa diskurssianalyysia ja poliittisen retoriikan tarkastelua. Nuorten yhteiskuntatakuu on kirjattu Jyrki Kataisen hallituksen (2011–2015) hallitusohjelmaan ja nimetty yhdeksi hallituskauden kärkihankkeeksi. Nuorisotakuu tuli täysimääräisenä voimaan vuoden 2013 alusta. Täysistunnoissa suurimpia teemoja, jotka hallitsivat nuorisotakuusta käytävää keskustelua olivat takuun rahalliset resurssit, nuorten palveluprosessien sujuvoittaminen, koulutukseen kohdistuvat leikkaukset sekä nuorten nopeampi siirtyminen työelämään. Hankkeena nuorisotakuu ja sen tavoitteet saivat vahvan tuen koko puoluekentältä, mutta oppositiopuolueiden, keskustan ja Perussuomalaisten, edustajat kritisoivat takuulle varattuja resursseja riittämättömäksi. Myös hallituksen suunnittelemien koulutusleikkauksien oppositiopuolueet kokivat olevan ristiriidassa koulutustakuun kanssa ja epäoikeudenmukaisena pidettiin etenkin leikkausten alueellista kohdentumista. Hallituspuolueet pitivät nuorisotakuuta merkittävänä panostuksena nuoriin ja tulevaisuuteen. Hallitusta jakoivat kuitenkin esimerkiksi kysymykset nuorisotakuun velvoittavuudesta sekä oppivelvollisuusiän mahdollisesta pidentämisestä vuodella. Nuorten saattaminen työelämään ja oppisopimus-koulutus yhtenä väylänä puhutti kansanedustajia laajasti. Nuorten työllisyydestä ja työllistämisestä puhuttaessa oikeiston puolelta toivottiin joustavampia työmarkkinoita, jotta kynnys palkata uusia ja nuoria työntekijöitä madaltuisi.