Criminalisation and normative theory

Criminal law scholarship is enjoying a renaissance in normative theory, evident in a growing list of publications from leading scholars that attempt to elucidate a set of principles on which criminalisation and criminal law might — indeed should — be based. This development has been less marked in Australia, where a stream of criminologically influenced criminal law scholarship, teaching and practice has emerged over nearly three decades. There are certain tensions between this predominantly contextual, process-oriented and criminological tradition that has emerged in Australia, characterised by a critical approach to the search for ‘general principles’ of the criminal law, and the more recent revival of interest in developing a set of principles on which a ‘normative theory of criminal law’ might be founded. Aspects of this tension will be detailed through examination of recent examples of criminalisation in New South Wales that are broadly representative of trends across all Australian urisdictions. The article will then reflect on the links between these particular features of criminalisation and attempts to develop a ‘normative theory’ of criminalisation.

Know thy neighbour: A normative theory of synaptic depression

Synapses exhibit an extraordinary degree of short-term malleability, with release probabilities and effective synaptic strengths changing markedly over multiple timescales. From the perspective of a fixed computational operation in a network, this seems like a most unacceptable degree of added variability. We suggest an alternative theory according to which short-term synaptic plasticity plays a normatively-justifiable role. This theory starts from the commonplace observation that the spiking of a neuron is an incomplete, digital, report of the analog quantity that contains all the critical information, namely its membrane potential. We suggest that a synapse solves the inverse problem of estimating the pre-synaptic membrane potential from the spikes it receives, acting as a recursive filter. We show that the dynamics of short-term synaptic depression closely resemble those required for optimal filtering, and that they indeed support high quality estimation. Under this account, the local postsynaptic potential and the level of synaptic resources track the (scaled) mean and variance of the estimated presynaptic membrane potential. We make experimentally testable predictions for how the statistics of subthreshold membrane potential fluctuations and the form of spiking non-linearity should be related to the properties of short-term plasticity in any particular cell type.

Environmental Inequalities and Democratic Citizenship: Linking Normative Theory with Empirical Research

The aim of this paper is to link empirical findings concerning environmental inequalities with different normative yard-sticks for assessing whether these inequalities should be deemed unjust, or not. We argue that such an inquiry must necessarily take into account some caveats regarding both empirical research and normative theory. We suggest that empirical results must be contextualised by establishing geographies of risk. As a normative yard-stick we propose a moderately demanding social-egalitarian account of justice and democratic citizenship, which we take to be best suited to identify unjust as well as legitimate instances of socio-environmental inequality.

A Normative Theory of Forgetting: Lessons from the Fruit Fly

Recent experiments revealed that the fruit fly Drosophila melanogaster has a dedicated mechanism for forgetting: blocking the G-protein Rac leads to slower and activating Rac to faster forgetting. This active form of forgetting lacks a satisfactory functional explanation. We investigated optimal decision making for an agent adapting to a stochastic environment where a stimulus may switch between being indicative of reward or punishment. Like Drosophila, an optimal agent shows forgetting with a rate that is linked to the time scale of changes in the environment. Moreover, to reduce the odds of missing future reward, an optimal agent may trade the risk of immediate pain for information gain and thus forget faster after aversive conditioning. A simple neuronal network reproduces these features. Our theory shows that forgetting in Drosophila appears as an optimal adaptive behavior in a changing environment. This is in line with the view that forgetting is adaptive rather than a consequence of limitations of the memory system.

Une conception naturaliste et normative de l'axiologie scientifique contemporaine : analyse et dépassement de la théorie de Laudan

Ce mémoire propose une conception naturaliste et normative de l'axiologie scientifique contemporaine, c'est-à-dire des buts de la science et des scientifiques. Nous commençons par présenter le naturalisme en philosophie des sciences, en particulier ses dimensions scientifique, méthodologique et ontologique. Nous discutons le sophisme naturaliste et l'objection de la normativité souvent adressée aux approches naturalistes, principalement à travers le prisme de l'épistémologie naturalisée de Quine (1969). Nous illustrons ensuite ces thèmes - naturalisme, normativité, et axiologie scientifique - au moyen de la théorie de Laudan (1987), qui articule un début de théorie axiologique de la science qui se veut naturaliste et normative. Nous soulignons le caractère insatisfaisant de sa théorie, et proposons une conception plus riche et plus détaillée de l'axiologie scientifique. Nous analysons pour ce faire différents liens entre la science, l'industrie, le gouvernement et la société. Nous dégageons en particulier une tendance axiologique pragmatique de la science contemporaine. Finalement, nous ébauchons un cadre normatif instrumental inspiré de Laudan (1987)pour réfléchir sur l'axiologie scientifique.

Agoralla : avauksia ympäristöasiantuntijoiden vuorovaikutusprosesseista

Ympäristöasiantuntijoiden vuorovaikutusta on tutkittu agoralla (antiikin tori). Se on julkinen tila, jossa markkinat, politiikka, tiede ja yhteiskunta kohtaavat. Tutkimus kuuluu yhteiskuntatieteellisen ympäristötutkimuksen alaan, mutta siinä hyödynnetään myös tulevaisuudentutkimusta. Työn motivaationa on ollut tekijän monitieteinen koulutustausta: yhteiskuntatieteilijä ja luonnontieteilijä. Miten ja miksi vuorovaikutus eri asiantuntijoiden välillä on haasteellista ja merkityksellistä esimerkiksi metsän biodiversiteetin vähenemisen ehkäisemiseksi. Keskeisiä käsitteitä ovat asiantuntijuus, vuorovaikutus, tiedon luotettavuusja kontekstisidonnaisuus, Väitöskirja koostuu neljästä eri asiantuntijuustarinasta. Ensimmäinen (luku 2) perustuu haastatteluihin suomalaisten ja saksalaisten bio- ja yhteiskuntatietelijöiden käsityksistä luonnosta ja ympäristöstä. Tutkimusongelmana on luonnontieteilijöiden ja yhteiskuntatieteilijöiden Suomessa ja Saksassa ”kulttuurierot” luonnon ja ympäristön käsitteellistämisessä. Johtopäätöksenä on, että aistittu luonto, ympäröivä ympäristö sekä ihmisen muokkaama elinympäristö eivät tunne selkeitä tiede- eikä maanrajoja. Tämä luku toimii ponnahduslautana konstruktioiden taakse vuorovaikutuksen haasteisiin. Kirjan toinen tarina (luku 3) perustuu haastatteluihin suomalaisten metsän biodiversiteettiasiantuntijoiden vuorovaikutuksesta. Tutkimusongelman lähtökohtana on metsän biodiversiteetin väheneminen ja tästä seuraavat polittisetkin vuorovaikutustilanteet. Miten konteksti vaikuttaa eri asiantuntijoiden vuorovaikutukseen ja mitä tästä seuraa? Analyysin päätulos on implisiittisen, vahvasti kontekstisidonnaisen asiantuntijatiedon hyödyntämisen tarve ja voimavara metsän biodiversiteetin vähenemisen ennaltaehkäisemiksi. Kolmas tarina asiantuntijuudesta (luku 4) perustuu Etelä-Suomen metsien suojelutoimikunnassa (Metso) tehtyihin havainnointeihin. Tutkija on näin ollut itse eräänlaisella torilla havainnoijana. Tutkimusongelmana on ”ohipuhuminen”, tiedon luotettavuus ja implisiittien tiedon hyväksyttävyys. Johtopäätöksenä on asiantuntijuuden vahva kontekstisidonnaisuus hetkeen ja paikkaan ja yhteisen kielen (vrt. transdisiplinaarisuus) löytyminen yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Merkittäviä välineitä vuorovaikutuksen onnistumiseen ovat esimerkiksi yhteinen vahva tavoitetila, interkatio, joka koskee läsnä olevia ihmisiä ei instituutioita sekä fasilitaattorin vahva rooli tulkkina ja välittäjänä. Neljäs tarina (luku 5) vie agoran konkretiaan. Tässä luvussa on kehitetty eläytymiskävely- menetelmää, jossa fasilitaattori (tutkija) johdattaa Espoon keskuksessa hallinnon, politiikan, asukkaiden ja konsultin edustajat aistimaan ja tulkitsemaan alueen sosiaalista tilaa, toiminnallisuutta ja elämyksellisyyttä. Ongelmana on aistimaailman asiantuntemuksen hyödyntämättömyys yhdyskuntasuunnittelun välineenä mm. asiantuntijoiden vuorovaikutuksen välineenä. Menetelmäkehitys on aluillaan, mutta jo tässä tapauksessa käy ilmi, että jaettu tila, jaetut aistikokemukset konkreettisella kävelyllä avaavaat vuorovaikutuksen uusiin ulottuvuuksiin, jossa implisiittiselle asiantuntemukselle annetaan sijansa vuorovaikutuksessa ja tätä kautta voidaan vaikuttaa myös tehtäviin päätöksiin, toimenpiteisiin. Johtopäätöksissä (luku 6) korostuu implisiittisen asiantuntijuuden merkitys. Onnistunut vuorovaikutteinen toiminta eri asiantuntijoiden kesken esimerkiksi erilaisia ympäristöongelmia –ja ilmiöitä ratkottaessa ja pohdittaessa vaatii vuorovaikutusosaamista. Tutkimuksen lopuksi suositellaan esimerkiksi ennakkoluulottomia avauksia agoralla. Asiantuntijuus ei ole yksi ja vain asiaatuntevuus on mahdollista. Agora on jatkuvassa liikkeessä ja juuri siinä piilee voimavara tulevaisuuden haasteisiin erilaisilla rajapinnoilla. Avainsanat: asiantuntijuus, vuorovaikutus, tieto, konteksti, agora

The influence of gender in the direction of Spanish cooperative societies on profitability and indebtedness: an empirical analysis

In this paper the claim for the market for a new business management to ensure the presence of women in decision -making to respond to new social needs addressed. Thus, this paper analyzes the influence of gender diversity of the directors on the profitability and the level of debt for a sample of 5,199 Spanish cooperatives. Unlike capitalist societies, these organizations have a number of peculiarities in their government, and that the partners are themselves major time, agents and customers. The study focuses on the Spanish context, where there is an open debate on the importance of women's business management, as in other countries, driven by the proliferation of legislation on gender equality, being, in addition, Spain, the pioneer in having specific legislation on Social Economy. The results show that cooperatives with greater female representation in theirs Boards have higher profitability. On the other hand, those Boards with a higher percentage of women show a lower level of indebtedness.

Using Comparative Reasoning in Human Rights Adjudication:The Court of Justice of the European Union and the European Court of Human Rights Compared

This article examines the relationship between the methods that the European Court of Human Rights (ECtHR) and the Court of Justice of the European Union (CJEU) use to decide disputes that involve ‘human’ or ‘fundamental’ rights claims, and the substantive outcomes that result from the use of these particular methods. It has a limited aim: in attempting to understand the interrelationship between human rights methodology and human rights outcomes, it considers primarily the use of ‘comparative reasoning’ in ‘human’ and ‘fundamental’ rights claims by these courts. It is not primarily concerned with examining the extent to which the use of comparative reasoning is based on an appropriate methodology or whether there is a persuasive normative theory underpinning the use of comparative reasoning. The issues considered in this chapter do some of the groundwork, however, that is necessary in order to address these methodological and normative questions.

'To do justice and judgement' : the place of passion in public life

Please consult the paper edition of this thesis to read. It is available on the 5th Floor of the Library at Call Number: Z 9999 P65 F47 2003

Entretien avec Cécile Laborde

Cécile Laborde a développé le projet d’un républicanisme critique reposant sur un dialogue entre théorie républicaine normative et théorie sociale critique. Nous proposons ici une présentation et une discussion des principales orientations de ce projet.

Análise da regulação contábil: um ensaio à luz da teoria tridimensional do direito, da teoria normativa da contabilidade e do gerenciamento da informação contábil, numa perspectiva interdisciplinar

The choice of accounting standards capable of defining the recognition, measurement and publicizing of financial and economic information to the general public constitutes one of the accounting community¿s greatest challenges. So, the analysis of the Fundamental Principles of Accounting and of the Conceptual Structure of Accounting becomes relevant because of its direct relation to the normative process and because it represents the essence of doctrines and theories relating to the Science of Accounting. Each country¿s set of rules diverges when it comes to creating and evidencing Accounting Statements, and that¿s why the harmonization of the International Accounting Rules is becoming more important among accountants: as an answer to the world qualitative and quantitative demand for information. When managers, answering a great variety of incentives, manipulate or manage the disclosure of accounting information, they show that the management of accounting information begins to represent a purposeful intervention in the process of elaboration of financial and economic statements with the intention of obtaining some private benefit. In this context, Accounting Regulation performs an important function in the technical procedure of professionals in the area and in the development of practices convergent with international standards, which, in their turn, are already in force. The present study, which is exploratory and non-experimental, aims at presenting and analyzing the process of accounting regulation under the perspective of rules and of the choice of accounting practices as an answer by regulated entities on a tridimensional perspective. The establishment of interaction among diverse fields, through interdisciplinarity, aims at bridging the gap between the fields of law and accounting by articulating concepts and cognitive schemes in a process of mutual enrichment. The research concludes that it is possible to apply concepts from Miguel Reale¿s Tridimensional Theory of Law in the study of accounting regulation.