How long does stigma impact property values

Purpose - The purpose of this paper is to determine the impact stigma has on property values and how long the stigma remains after the Not in My Back Yard (NIMBY) structure has been removed. Design/methodology/approach - A quantitative analysis was undertaken, using a high voltage overhead transmission line (HVOTL) case study, to determine the effect on property values prior and post removal of the NIMBY structure. A repeat sales index in conjunction with the regression analysis determined the length of time, the stigma remained after removal of the NIMBY structure. Findings - The results show that while the NIMBY is in place the impact on value is confined to those properties in close proximity. This is in contradiction to the findings, where on removal of the NIMBY the property values of the whole neighbourhood improve with the stigma remaining for 3 to 4 years. Research Implications - The implication of this research is that property Valuers need to change the way they take into account the presence of NIMBYs when valuing property with more emphasis, being placed on the neighbourhood rather than just the properties in close proximity. While the HVOTL was in place, only properties in close proximity were negatively affected, but on removal of the HVOTL the whole neighbourhood increased in value. Originality/value - Results expand on current knowledge by demonstrating the length of time the market takes to adjust to the removal of a NIMBY structure.

Nimbyn muunnelmia. Yhteinen hyvä ja oma etu etelä-haagalaisten mielipiteissä alueen kaavamuutoksesta.

Tässä pro gradu-tutkielmassa tutkitaan yhdestä Helsingissä tehdystä kaavamuutoksesta jätettyjä kirjallisia mielipiteitä. Työ jäsentyy (not in my backyard) käsitteen ympärille. Työssä tutkitaan, mihin yhteisiin hyviin vedoten haagalaiset vastustavat alueensa täydennysrakentamista ja kuinka legitiimiä suora omaan taloudelliseen tai muuhun etuun vetoaminen on jätetyissä mielipiteissä. Nimby-käsite on kotoisin Yhdysvalloista, liberaalin politiikka-käsityksen maasta ja on alkujaan ollut jokseenkin vähäosaisten muodostaman ympäristöliikkeen taisteluhuuto. Käsitteen siirtyminen suomalaista täydennysrakentamiskaavaa jäsentäväksi käsitteeksi ei ole sujunut ongelmitta. Työssä osoitetaan termin ongelmallisuuden johtuvan osittain tästä siirtymästä. Termiin liittyvät ristiriidat helpottavat, kun käsitettä käyttää kuvailevana käsitteenä ja pyrkii tietoisesti eroon sen leimaavasta puolesta. Nimby-tutkimuksen valtavirrasta poiketen tässä työssä lähestytään käsitettä ”nimbyjen” itsensä lähtökohdista. Tästä seuraten yksi tämän työn tuloksista on uudenlainen erilaisten nimby-tyypien luokittelu. Tutkittujen mielipiteiden perusteella on olemassa 1) Nimby tiukasti paikkaan sidonnaisena ilmiönä eli ”paikallinen nimby”, 2)Nimby markkina-argumentaationa eli ”markkinanimby”, 3) Nimby edustuksen ongelmana eli ”edustusnimby” ja 4) Nimby liberaalin demokratiakäsityksen määrittämänä vaikuttamisena eli ”liberaali nimby”. Työn keskeiset teoreettiset työkalut toimittavat ranskalaiset Luc Boltanski ja Laurent Thévenot oikeuttamisen maailmojen teoriallaan ja sen laajennuksella, Thévenot’n käsityksellä poliittisen elämän kieliopeista. Suurin osa haagalaisista oikeuttaa kaavamuutoksen vastustamisensa johonkin yhteisen hyvän määritelmään vedoten. Tällaisista mielipiteistä valtaosa hyödyntää kodin maailman keinoja: vetoaa alueen perinteiseen miljööseen, vehreyteen ja toivoo muuttumattomuutta. Myös markkinoiden maailmaan vetoava taloudellinen argumentaatio ja tehokkuutta painottava teollinen argumentaatio ovat yleisiä, kuten muissakin Suomea koskevissa tutkimuksissa on havaittu. Kodin maailman suurempi osuus ja paikallisuuden vahvempi merkitys on yksi tämän työn havainnoista. Työn tulosten puoli liittyy poliittiseen toimintaan ja poliittiseen kulttuuriin. Nimby-liikkeet mielletään Pierre Rosanvallonia seuraten vastademokraattisiksi toimijoiksi. Mielipiteistä suuri osa, yli 40 prosenttia operoi ensisijaisesti omaan etuun vetoavan liberaalin kieliopin piirissä. Tämä on kiinnostava mahdollinen muutos suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa, joka vaatii selvästi lisää tutkimusta.

Cool Rationalities and Hot Air: A Rhetorical Approach to Understanding Debates on Renewable Energy.

A key obstacle to the wide-scale development of renewable energy is that public acceptability of wind energy cannot be taken for granted when wind energy moves from abstract support to local implementation. Drawing on a case study of opposition to the siting of a proposed off-shore wind farm in Northern Ireland, we offer a rhetorical analysis of a series of representative documents drawn from government, media, pro- and anti-wind energy sources, which identifies and interprets a number of discourses of objection and support. The analysis indicates that the key issue in terms of the transition to a renewable energy economy has little to do with the technology itself. Understanding the different nuances of pro- and anti-wind energy discourses highlights the importance of thinking about new ways of looking at these conflicts. These include adopting a “conflict resolution” approach and “upstreaming” public involvement in the decision-making process and also the counter-productive strategy of assuming that objection is based on ignorance (which can be solved by information) or NIMBY thinking (which can be solved by moral arguments about overcoming “free riders”).

Grassroots mobilisations against waste disposal sites in Greece

The government of Greece has gained notoriety for its failure to implement EU environmental directives in general, and is criticised specifically for its lack of an effective plan for the safe disposal of waste. Local mobilisations against a series of planned 'Sanitary Waste Disposal Sites' (HETAs) in three municipalities of Attica are examined. Should such protests be classified as NIMBY (not in my backyard)? Or do they present broader claims of justice and equity? Qualitative analysis of the protesters' on-line campaign material reveals that while these mobilisations do demonstrate some NIMBY characteristics, such campaigns should rather be perceived as ad hoc mobilisations reflective of tensions of late modernity. The public's mistrust of science and concerns about democratic deficit and accountability, as well as different perceptions of risk, are prominent.

Locally Unwanted Sea Use: The Case of Syrian Chemical weapons disposal in the Mediterranean

This paper discusses the opposition to the disposal of Syrian chemical weapons in the Mediterranean Sea. Following insights from Green criminology and recent calls in that discipline for the inclusion of new social movements and resistance, it discusses in detail how the issue was framed in terms of environmental and ecological justice by different protest actors. This process is aided by an analytical model that brings together the sociology of protest and social movements, insights from reflexive modernisation and the study of southern European civil societies. Methodologically, the focus is on mobilisations that took place in Greece in general and the island of Crete in particular. Data have been harvested through the examination of online sources, such as newspapers, blogs and dedicated social networks. The analysis of the findings suggests that these mobilisations were initially stimulated by real concern, but subsequently these were only carried through by certain movement entrepreneurs who didn’t hesitate to pepper these concerns with false claims and/or linkages to an already active anti-imperialist discourse.

Metaanalys av vargforskningen i Sverige/Norgemellan åren 2000-2014

Vargens återkomst har gett upphov till olika attitydsyttringar, boende i vargområden är i regel mernegativa till vargen än de som bor utanför dessa områden. Genom att mäta vilka attityder som finnstill varg kan forskare ge incitament till makthavare om hur vargförvaltningen upplevs avallmänheten.Den här studien är en kartläggning av forskningsläget under åren 2000 – 2014 rörande attityder tillvarg i Sverige och Norge. De variabler/grupper av individer som forskare inom området använderför att mäta vem som har vilken attityd är jägare, djurägare, boende på landsbygd utanför vargområde, boende på landsbygd i vargområde, boende i stad med flera. Vi finner att studierna tar uppteorierna social representation, centrum och periferi och NIMBY (Not In My Backyard). Manproblematiserar dessa i varierande grad utifrån de teorier som används. Något vi menar ärproblematiskt då forskningen blir enkelspårig och grund. Vi vill se en bredare problematiseringutifrån de teorier som redan framkommit i forskningen och ifrågasätter varför inte fler teorier ochvariabler undersöks. Vi efterfrågar ett vidare perspektiv där forskaren exempelvis gör tolkningarutifrån olika samhälleliga maktfigurationer.

People, power and public relations

Public relations is conventionally viewed from a corporate perspective. However, recent events in Victoria have illustrated the fact that grassroots activism holds an increasing share of public relations expertise. In contemporary Victoria civil activism has advanced a long way from traditional adversarial NIMBY (Not In My Back Yard) campaigns and has succeeded in generating both social and cultural change. How does a civil activist approach the complex problem of public relations? How do they convince publics their arguments are in the interest of the whole community? Is it is a question of mimicking corporate techniques or has a new style of public relations evolved specific to their needs? This paper examines a case study in which an outer- suburban grassroots activist group effected significant change in state government and corporate policy. The results challenge the view that public relations is the exclusive tool of large corporations and governments and calls for a redefinition of ‘what is public relations’?

Stadt und soziale Bewegungen

Großstädte sind derzeit wieder zu Orten sozialer Bewegungen geworden. Mit Slogans wie „oben bleiben“ (Stuttgart) oder „Recht auf Stadt“ (Hamburg) artikuliert sich heute auf unterschiedliche Weise ein Protest, der auf sich verändernde urbane Realitäten Bezug nimmt und dabei eine breite mediale Resonanz findet. Gleichwohl werden oft nur bestimmte Formen der Organisation und des Protests als legitime soziale Bewegungen anerkannt. Andere werden als NIMBY, Not-in-my-backyard-Intitiativen, definiert und diskreditiert oder als Riots entpolitisiert. Es ist keineswegs ausgemacht, welche Initiativen und Bewegungen sich für ein „Recht auf Stadt“ im Sinne Lefebvres und damit für Aneignung und Umverteilung einsetzen, indem sie gegen die verbreitete stadtpolitische Konzentration auf Wettbewerb und Wachstum agieren, und welche möglicherweise gerade über ihr bürgerschaftliches Engagement ein (partizipativer) Teil einer neoliberalen Governance werden.

Grannprotester : En studie av protester mot asylboenden

Aldrig tidigare har så många människor sökt asyl i Sverige som de senaste åren. Det har medfört ett ökat behov av asylboenden runtom i landet. Etableringar av sociala verksamheter brukar förorsaka grannprotester. Retoriken i sådana grannprotester brukar beskrivas med hjälp av två akronymer: NIMBY (Not in My Back Yard) och NIABY (Not In Anyone’s Yard). I NIMBY-retoriken kritiseras inte den etablerade verksamheten som sådan, endast lokaliseringen. I NIABY-retoriken däremot riktas kritiken mot verksamhetens art, det vill säga kritiken är principiell. I denna studie undersöks hur retoriken ser ut bland grannskap där etableringar av asylboenden har varit aktuella i och med den rådande flyktingsituationen. Metodiskt bygger studien på en innehållsanalys av massmediarapporter kring protester mot asylboenden. Studien visar att NIMBY-retorik är betydligt vanligare förekommande än NIABY-retorik. Samtidigt uppmärksammas att gränsen mellan NIMBY och NIABY ofta är flytande. En viktig teoretisk slutsats är att begreppen NIMBY och NIABY är nödvändiga, men inte tillräckliga, för att förstå grannprotester mot etableringar av sociala verksamheter.