Vaikea ja vielä vaikeampi musiikin sisällönkuvailu

Esitys Suomen yliopistokirjastojen neuvoston sisällönkuvailun asiantuntijaverkoston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston järjestämässä sisällönkuvailuseminaarissa 20.11.2014.

Hereillä konsertissa : konserttikäynti osana musiikin perusteiden opetusta

Esittelen opinnäytetyössäni konserttikäyntiprojektia, jonka toteutin Helsingin Konservatorion musiikin perusteiden (säveltapailu ja musiikinteoria) ryhmieni kanssa lukuvuonna 2004-2005. Keskeistä projektissa oli konsertissa kuultavaan teokseen, Antonín Dvořákin yhdeksänteen sinfoniaan tutustuminen tunneilla ennen varsinaista konserttikäyntiä. Ennen konserttia tunneilla tehdyn pohjatyön avulla tahdoin tarjota oppilailleni mahdollisuuden erilaiseen konserttikokemukseen sekä testata omaa oletustani, jonka mukaan kuunteleminen ja keskittyminen konsertissa saattaa olla helpompaa, jos esitettäviä teoksia tuntee etukäteen. Projektin onnistumista sekä opetuksen ja konserttikäynnin tällaisen yhdistämisen mielekkyyttä tarkastelen oppilailta keräämäni palautteen avulla. Konserttikäyntien käytännön järjestelyihin ei ole olemassa erityisiä ohjeita, mutta suuria oppilasryhmiä liikutellessaan opettajan täytyy osata huomioida monenlaisia asioita. Minulle, työurani alussa olevalle nuorelle opettajalle, projekti toimi siis myös käytännön harjoitustehtävänä konserttikäynnin järjestämisestä. Selvitellessäni opettajan vastuuseen liittyviä kysymyksiä kävi ilmi, että musiikkiopistopuolella vastuuasioihin liittyvä ohjeistus on pitkälti oppilaitoskohtaista ja vielä varsin jäsentymätöntä. Yhteiset pelisäännöt valtakunnallisella tasolla tulisivat varmasti tarpeeseen. Oppilailta keräämäni palaute vahvisti käsitystäni konserttikäyntien tärkeydestä musiikin perusteiden opetuksessa. Erityisesti vakuutuin siitä, että valmistautuminen auttaa monia lapsia keskittymään kuuntelemiseen konsertissa. Työn konkreettisia tuloksia ovat pohjatyötä varten valmistamani nuottimateriaalisivut, joita voi käyttää opetusmateriaalina Dvořákin yhdeksännestä sinfoniasta. Toivoisin tämän opinnäytetyön rohkaisevan opettajia näkemään vaivaa konserttikäyntien järjestämiseksi sekä auttavan aloittelijoita tiedostamaan huomionarvoisia asioita käytännön työvaiheissa. Asiasta kiinnostuneille kuten oppilaille, heidän vanhemmilleen ja muiden aineiden opettajille opinnäytetyöni tarjoaa lisäksi esimerkin musiikin perusteiden opiskelusta.

Musiikin sovittaminen J.V.Snellman 200-vuotta juhlakonserttiin

Opinnäytetyössäni olen tehnyt Toppilan Laulustudion tilauksesta sovituksia Kaj Chydeniuksen säveltämistä J. V. Snellmanin rakkausrunoista. Opinnäytetyöhöni kuuluu J. V. Snellman 200-vuotisjuhlakonsertin "Minkä rakkaudelle mahdoin?" dvd-tallenne, soitinsovitukset partituurina sekä raportti työstä. Opinnäytetyöni raportissa käsittelen konsertin syntyvaiheita ja sovittamisprosessia. Raporttiani varten haastattelin Kaj Chydeniusta, joka kertoi sävellysten syntymisestä, sävellysten tekotavasta sekä kokemuksiaan sovittamisesta. Sovitukset on tehty heinä-elokuussa 2006 ja ne esitettiin J.V.Snellman 200-vuotta juhlakonsertissa "Minkä rakkaudelle mahdoin?" Oulun lyseon juhlasalissa 2.9.2006. Sovituksia on 12 kappaletta ja niissä olen käyttänyt instrumentteina pianoa, kitaraa, huilua, selloa ja alttoviulua.

Arviointia arvioimassa : opiskelijoiden näkemyksiä Stadian musiikin koulutusohjelman kurssitutkintojen arvioinnista

Tutkin työssäni Stadian musiikinopiskelijoiden tyytyväisyyttä kurssitutkintojen arviointiin. Musiikin koulutusohjelman tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen opiskelijat pohtivat vuonna 2004 "Opettajan ammattitaidon osoittaminen ja arviointi" -kurssilla ammattiopiskelijoiden kurssitutkintojärjestelmää ja tutkintojen arviointia. Kurssin satona saatiin aiheeseen liittyviä kirjoitelmia sekä opiskelijakysely otsikolla "Miten kehittää kurssitutkintokäytäntöä?" Nämä kirjoitelmat ja kyselyyn saadut vastaukset ovat aineistoani tässä tutkimuksessa. Lisäksi olen haastatellut koulutusjohtaja Kaarlo Hildéniä selventääkseni ammattikorkeakoulu-uudistuksen vaikutusta kurssitutkintoihin. Kyselyn tulosten perusteella kurssitutkintojen arviointia voitaisiin kehittää monilta osin. Etenkin palautteen sisällöstä oli huomautettavaa varsin monella vastaajalla. Myös itsearviointia voitaisiin kehittää tutkinnoissa huomattavasti; yksikään vastaajista ei kokenut, että hänen arviotaan olisi pidetty tärkeänä ja että sillä olisi ollut vaikutusta arviointikeskustelussa. Palaute olisi myös syytä tallentaa, sillä suullisesta palautteesta ei jää monelle mieleen juuri mitään. Positiivisia kokemuksia tutkinnonsuorittajilla oli eniten palautetilaisuuden tunnelmasta. Tutkintoon johtavan aikuiskoulutuksen opiskelijat painottivat kirjoitelmissaan positiivisen palautteen merkitystä sekä yhtyivät nuorisoasteen opiskelijoiden toiveeseen palautteen tallentamisesta. He esittivät myös arviointikoulutusta musiikkioppilaitosten opettajille. Työn tulosten pohjalta voidaan kehittää Stadian ja muiden ammattikorkeakoulujen musiikin koulutusohjelmien kurssitutkintojen arviointia palvelemaan tarkoitustaan paremmin.

Uuden musiikin äärellä : kokemuksia nykymusiikin opiskelusta

Opinnäytteessäni tarkastelen uutta musiikkia osana muusikon koulutusta Stadiassa ja Hogeschool Gentissä Belgiassa. Uuden musiikin opiskelu on avartanut käsitystäni (klassisesta) musiikista ja omasta instrumentistani harpusta. Opintojen keskiössä on kuitenkin ollut klassisen musiikin vahvan perinteen jatkaminen. Pidetään täysin itsestään selvänä, että opiskelija tuntee vuosisatoja vanhan musiikin esityskäytännöt, mutta ei osaa tulkita oman aikansa teoksia. Haluan pohtia ja herättää keskustelua siitä, miksi oman aikamme musiikki on niin pieni osa muusikon koulutusta. Lähestyn aihetta muusikon näkökulmasta, omia opintojani kartoittamalla. Omat kokemukseni ovat työn keskeistä aineistoa. Kuvailen suorittamiani uuden musiikin teoriaopintoja, kokemuksiani improvisaatiosta ja Luciano Berion Sequenza II:n oppimisprosessia. Lisäksi peilaan omia kokemuksiani Tuomas Malin taiteellisen tohtoritutkinnon kirjalliseen työhön. Työni liitteenä on Berion Sequenza II:n taltiointi kahdesta konsertista, joissa esitin kappaleen. Työn valmistuminen on ollut minulle merkittävä prosessi, jossa olen saanut jäsentää opiskeluaikani minua puhutelleita asioita ja kartoittaa tämänhetkisiä tilannettani. Uskon, että moni musiikin opiskelija tunnistaa opinnäytetyössäni kuvailemiani kokemuksia. Toivon, että myös musiikkipedagogit ja koulutuksen suunnittelijat heräisivat työni luettuaan pohtimaan nykymusiikin asemaa osana musiikkikoulutusta.