Development of guidelines for microbiological control in microbrewery

Over the past 15 years the Italian brewing scene showed interesting changes, especially with regard to the creation of many breweries with an annual production of less than 10,000 hectoliters. The beers produced by microbreweries are very susceptible to attack by spoilage micro-organisms that cause the deterioration of beer quality characteristics. In addition, most of the microbreweries do not practice heat treatments of stabilization and do not carry out quality checks on the product. The high presence of beer spoilage bacteria is an economic problem for the brewing industry because it can damage the brand and it causes high costs of product retrieval. This thesis project was aimed to study the management of the production process in the Italian microbreweries within a production less than 10,000 hl. In particular, the annual production, type of plant, yeast management, process management, cleaning and sanitizing of a representative sample of microbreweries were investigated. Furthermore was made a collection of samples in order to identify, with simple methods, what are spoilage bacteria more present in the Italian craft beers. 21% of the beers analysed were positive at the presence of lactic acid bacteria. These analytical data show the importance of understanding what are the weak points of the production process that cause the development of spoilage bacteria. Finally, the thesis examined the actual production of two microbreweries in order to understand the process management that can promote the growth of spoilage bacteria in beer and production plant. The analysis of the data for the two case studies was helpful to understand what are the critical points where the microorganisms are most frequently in contact with the product. The hygiene practices are crucial to ensure the quality of the finished product, especially in the case of non-pasteurized beer.

Suomalaisen pienpanimon kansainvälistymismahdollisuudet Ruotsissa

Työn tavoitteena on kartoittaa suomalaisen pienpanimon kansainvälistymismahdollisuuksia valitulla kohdemarkkina-alueella, hankkia kattavasti informaatiota kansainvälistymiseen vaadittavista asioista, sekä arvioida toimeksiantajayrityksen valmiuksia kansainvälistymiseen. Tarkoituksena on näiden asioiden perusteella muodostaa suomalaiselle pienpanimolle sopiva kansainvälistymispolku, valita operaatiomuoto kohdemarkkinoilla toimimiseksi sekä hahmotella jo ensimmäiset askeleet kansainvälisen toiminnan aloittamiseksi. Kansainvälistyminen on kokonaisvaltainen oppimis- ja muutosprosessi, jonka tuloksena yritys laajentaa omaa toimintaansa kansainvälisille markkinoille. Pienpanimolle kansainvälistyminen asettaa haasteita etenkin resurssien rajallisuuteen liittyen, mutta resursseja voidaan kehittää ja lisätä yritysten välisen verkostoitumisen ja muiden organisaatioiden avulla. Tietämyksen kasvattaminen ja verkostoaseman parantaminen syventää yrityksen kansainvälistä toimintaa ja vie kansainvälistymisprosessia eteenpäin. Suomalaisen pienpanimon kansainvälistymisessä avainasemaan nousee oikean yhteistyökumppanin löytäminen. Huolellinen valmistautuminen parantaa mahdollisuuksia onnistua, mutta kansainvälistymistä voi myös harjoitella ja samalla verkostoitua kohdemarkkinoilla hyödyntämällä pienpanimoille tyypillisiä kansainvälisiä yhteistyömuotoja.