Magnus ducatus Finlandiae - [Yleisnäkymä - Overview]

1 Kartan omistus: sotamarsalkka Gustav Horn.

Geographiske chartor öfver Sverige - Charta öfver... Finland - 4 : Storfurstendömet Finland

Stockholm 1799, Graverad af Fr. Akrel

Lounais-Suomen meriklusteri 2009

Lounais-Suomen meriklusteri kattaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnat. Ensimmäinen alueellisen meriklusterin perusselvitys valmistui vuonna 2006. Tämän tutkimusraportin pääsisältönä on Lounais-Suomen meriklusterin taloudellisten ja toiminnallisten perustunnuslukujen päivitys sekä niiden esittäminen aikasarjana vuodesta 2005 vuoteen 2008. Tilastollisen aineiston perusvuosi on 2008. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toimii vajaat 340 meriklusteriin kuuluvaa yritystä, joilla on alueella noin 400 toimipaikkaa. Näistä Satakunnassa sijaitsee reilut 100 ja Varsinais-Suomessa vajaat 300. Määrä on hieman pienempi kuin perusselvityksen aikaan, mikä johtuu osin yritysfuusioista ja osin siitä, että jotkut yritykset eivät enää toimi merisektorilla. Meriklusterin merkitys on edelleen erittäin suuri Lounais-Suomessa ja sen suhteellinen osuus on säilynyt samassa suuruusluokassa kuin vuonna 2006. Meriklusteriyritysten Lounais-Suomen toimipaikkojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2008 oli noin 4,3 miljardia euroa, josta noin 3,5 miljardia euroa tuli suoraan yritysten merisektorin liiketoiminnasta. Meriklusteriyritykset työllistävät alueella yhteensä noin 17 000 henkilöä, joista merisektori työllistää suoraan noin 12 700 henkilöä. Meriklusterin osuus kaikista Varsinais-Suomen ja Satakunnan työllisistä on noin 5,4 prosenttia. Välilliset työllisyysvaikutukset huomioiden meriklusteri työllistää Lounais-Suomessa vähintään 27 000 henkilöä eli noin 8,2 prosenttia alueen työllisistä. Lounais-Suomen osuus koko Suomen meriklusterista vaihtelee eri pääryhmittäin. Liikevaihdon mukaan mitattuna telakkatoiminnassa osuus on noin 85 prosenttia, varustamotoiminnassa noin 15 prosenttia ja satamissa noin 25 prosenttia. Karkeasti arvioituna kaikkien meriklusteriyritysten merisektorin toimintojen osalta Lounais-Suomen toimipaikkojen liikevaihdon osuus on noin 30–40 prosenttia. Aikasarjatarkastelu osoittaa, että meriklusterin positiivinen kehitys taittui vuonna 2008. Liikevaihdon kasvu hiipui, kuten myös henkilöstömäärän kasvu. Elo-syyskuun 2009 tilanne osoittaa, että henkilöstömäärä on laskenut edellisestä vuodesta. Kyselyyn vastanneista yrityksistä lähes kolmannes oli jo joutunut lomauttamaan henkilöstöään. Liiketoiminnan tulevaisuudennäkymät ovat nyt huomattavasti synkemmät kuin vuonna 2006. Vain hieman yli 10 prosenttia vastaajista arvioi näkymien parantuvan tulevan vuoden sisällä. Hieman yli puolet odottaa tilanteen säilyvän ennallaan ja lähes 30 prosenttia uskoo näkymien edelleen heikkenevän. Meriteollisuuden näkymät ovat kaikkein huonoimmat ja näkymiä leimaavat monet erityyppiset epävarmuustekijät. Merikuljetukset ja satamatoiminnot puolestaan ovat suoraan riippuvaisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja siinä tapahtuvat muutokset heijastuvat niihin varsin nopeasti.

Kirjasto- ja tietopalvelut Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen yleisissä kirjastoissa vuonna 2009

Tässä julkaisussa on kuvattu Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (Pohjanmaan ELY-keskus) alueen kuntien kirjastopalvelujen laatua ja saatavuutta vuoden 2009 tilastotietokannan tietojen ja Kirjastopoliittisen työryhmän antamien suositusten pohjalta. Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueeseen kuuluu seuraavat maakunnat: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Kirjastojen lukumäärässä ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia vuoteen 2008 verrattuna. Pääkirjastojen lukumäärä on kuitenkin kuntaliitosten myötä vähentynyt 18 kirjastolla vuodesta 2008, kun taas sivukirjastojen määrä on lisääntynyt 13 kirjastolla. Alueella on edelleen 44 kirjastoautoa ja kirjastoautopysäkkien määrä on lisääntynyt 57 pysäkillä. Kirjastojen aukiolotuntien määrä on vähentynyt hiukan (-2659 tuntia). Kokonaislainaus on vähentynyt 66 428 lainalla eli 0,28 prosenttia. Vain Pirkanmaalla kokonaislainaus on hieman lisääntynyt. Asukaskohtainen kokonaislainaus oli 19,8 (koko maa 18,8). Kaikkiaan Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella annettiin 23,6 miljoonaa lainaa. Kirjastokäyntien määrä on supistunut hiukan, mutta edelleen jokainen asukas kävi kirjastossa keskimäärin 10 kertaa vuonna 2009. Verkkoasiointikertoja oli kaikkiaan 14 886 863. Kokoelmat vähenivät edellisvuoteen nähden vain hiukan. Kirjoja kokoelmista oli noin 90 %. Kirjojen osuus kokoelmista on suurin Keski-Pohjanmaalla ja pienin Pirkanmaalla. Kirjastojen toimintakulut ovat kasvaneet 2,9 %.

Kansainvälinen Itä-Suomi : Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017, Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala

Vuoteen 2017 ulottuva viisivuotinen strategia on laadittu Pohjois-Savon ELY-keskuksen johdolla ja kattaa Pohjois-Savon lisäksi Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnat. Itä-Suomen maahanmuuttostrategian toimet tähtäävät kansainvälistymisen kautta alueen hyvinvoinnin lisäämiseen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Itä-Suomen maahanmuuttostrategiassa toimintalinjoja on kolme ja niiden keskinäistä suhdetta kuvataan kolmiomallin avulla. Strategian terävin kärki on kolmion huipulla sijaitseva elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä koskeva toimintalinja 1. Toimintalinjan visio on, että ulkomaalaistaustaiset työllistyvät ja perustavat yrityksiä. Lisäksi alueen väestömäärä kasvaa. Elinkeinoelämä saa tarvitsemaansa työvoimaa ja osaamista viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Kuntia ja kotouttamista koskevan toimintalinjan 3 painoarvoa kolmiomallin avulla kuvataan strategian kivijalkana ja siksi se on sijoitettu kolmion alaosaan. Toimintalinjan visio on, että ulkomaalaistaustaisten kotouttaminen kunnissa on toimiva osa normaaleja peruspalveluja. Lisäksi kunnat ovat aktiivisia tarjoamaan kuntapaikkoja pakolaisille. Ilman kunnan tärkeää roolia kotouttamispalvelujen ja muiden kunnan peruspalvelujen tarjoajana ei voida saavuttaa elinkeinoelämää koskevia tavoitteita, sillä jokainen maahanmuuttaja asuu kuntalaisena jossakin kunnassa. Asenteita ja osallistumista koskeva toimintalinja 2 sijaitsee kahden muun toimintalinjan välissä kolmion keskellä. Toimintalinjan visio on, että Itä-Suomen ilmapiiri on kansainvälinen ja erilaisuutta arvostava. Lisäksi ulkomaalaistaustaiset osallistuvat monipuolisesti yhteiskunnan toimintaan. Asenteet ulkomaalaistaustaisia kohtaan ja alueen ilmapiiri vaikuttavat merkittävästi sekä strategian elinkeinoelämää että kuntia koskevien tavoitteiden saavuttamiseen. Ulkomaalaistaustaisten monipuolinen osallistuminen yhteiskunnan toimintaan rikastuttaa myös alueen elinkeinoelämää, kuntia ja muita toimijoita eri kulttuurien tuntemuksen ja uusien kansainvälisten yhteyksien kautta. Toimintalinjojen tavoitteet on konkretisoitu toimenpiteiksi ja ryhmitelty toimenpidekokonaisuuksiksi. Maahanmuuttostrategian kullekin toimenpidekokonaisuudelle on määritelty koordinaatiovastuutahot. Kullekin toimenpiteelle on määritelty myös yksityiskohtaisemmat vastuutahot, joiden kanssa koordinaatiovastuutahot tekevät yhteistyötä. Maakunnittain toimivat alueelliset maahanmuuttoasiain toimikunnat vastaavat maahanmuuttostrategian tarkempien indikaattoreiden määrittelemisestä ja strategian seurannasta. Strategian toimenpiteiden pääpaino tavoitteiden saavuttamisessa on viranomais- ja muun toiminnan tehostamisessa ja ne kohdentuvat erityisesti alueen maahanmuuttotoimijoihin ja päättäjiin. Strategian on tarkoitus toimia alueen maahanmuuttoa ja sen tulevaisuuden tavoitteita linjaavana asiakirjana, jota hyödynnetään monipuolisesti eri maahanmuuttotoimijoiden työssä ja muiden kansainvälistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvien strategisten asiakirjojen laadinnassa. Maahanmuuttostrategian tavoitteet tulee myös ottaa huomioon myönnettäessä eri instrumenttien kautta kansallista tai kansainvälistä rahoitusta strategian mukaisiin kehittämishankkeisiin ja toimiin.

Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen pohjavesien hoidon toimenpideohjelma

Yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta runsaimmat ja laadukkaimmat pohjavesivarat sijaitsevat pääosin sora- ja hiekkamuodostumissa. Samoille alueille on usein keskittynyt myös paljon ihmistoimintaa. Pohjavesialueilla voikin sijaita runsaasti erilaisia riskiä aiheuttavia toimintoja ja alueille on usein tyypillistä moniongelmaisuus, vaikkakin varsinaiset pohjaveden pilaantumistapaukset ovat Suomessa olleet kuitenkin suhteellisen harvinaisia ja paikallisia. Vesipolitiikan puitedirektiiviin (2000/60/EY) pohjautuvan vesienhoitotyön tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä ja vesien hyvän tilan ylläpitäminen. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (1303/2004) ja vesienhoidon järjestämisestä (1040/2006). Tämä pohjavesien toimenpideohjelma on osa vesienhoidon järjestämistä Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella käsittäen Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnat sekä suppeahkoja alueita Lapin maakunnan eteläosasta. Toimenpideohjelma on laadittu alueellisena yhteistyönä ja käsitelty alueellisissa vesienhoidon yhteistyöryhmissä. Myös kansalaispalaute on soveltuvasti otettu huomioon. Toimenpideohjelma sisältää kattavan selvityksen vesienhoitoalueen pohjavesistä, niiden tilasta ja suojelutarpeista. Se muodostaa vesienhoitosuunnitelman ohella tärkeimmän pohjavesien vesienhoitotyötä tukevan ja ohjaavan asiakirjan. Toimenpideohjelmassa on käsitelty kokonaisuutena kaikki vesienhoitoalueella sijaitsevat vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet, sekä yksilöidymmin alueet, joilla ihmistoiminnan on arvioitu tai todettu aiheuttavan riskiä pohjaveden hyvälle tilalle. Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueella pohjaveden tilaa uhkaavat mm.vanhat kunnostamattomat maa-ainesten ottoalueet, pilaantuneet maa-alueet, liukkaudentorjunta-aineiden sekä öljytuotteiden ja muiden kemikaalienkäyttö. Ohjelma sisältää toimenpide-ehdotukset vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi useiden eri sektoreiden osalta kustannusarvioineen. Tärkeimpiin toimenpiteisiin kuuluvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen, mahdollisesti pilaantuneiden maa-alueiden tutkiminen, pohjaveden tilan seurannan ja pohjavesiselvitysten lisääminen, maanottoalueiden ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostaminen, pohjavesisuojausten rakentaminen sekä neuvonnan ja valvonnan tehostaminen.

Palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma, Uusimaa ja Itä-Uusimaa

Palvelukohteiden maakunnallinen opastussuunnitelma on ensisijaisesti asiantuntijoille ja lupaviranomaisille tarkoitettu strategia-asiakirja, jossa ei tehdä varsinaisia opastusmerkkisuunnitelmia. Suunnitelmaa varten selvitetään maakunnan erityispiirteet ja laaditaan pitkän tähtäimen suunnitelma maakunnan opastusjärjestelmän kehittämiselle. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan palvelukohteiden maakunnallisessa opastussuunnitelmassa kartoitettiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävimmät nähtävyydet, aktiviteetit, matkailukohteet, leirintäalueet sekä opastuspaikat yhteistyössä palvelukohteiden viitoituskelpoisuutta suosittelevien tahojen sekä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Lausunnonantajina ovat olleet Museovirasto, Metsähallitus, Suomen Leirintäalueyhdistys sekä Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistys (SUOMA ry). Lausuntopyyntö lähetettiin myös Uudenmaan taidetoimikunnalle ja Uudenmaan Ympäristökeskukselle, mutta heiltä ei saatu vastausta. Lisäksi nykytilan kartoituksen aikana inventoitiin kaikki Uudenmaan sekä Itä-Uudenmaan opastuspisteet ja inventointien tuloksista tehtiin erillinen raportti Uudenmaan ELY-keskukselle. Koska Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakunnat yhdistyvät vuoden 2011 alussa, palvelukohteiden maakunnallisen opastussuunnitelma laadittiin samanaikaisesti sekä Uudenmaan että Itä-Uudenmaan maakunnille ja ne käsiteltiin työssä yhdessä. Nykytilan kartoituksen pohjalta on laadittu Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien palvelukohteiden opastusstrategia. Sen päätavoitteina ovat yhteistyön tiivistäminen eri sidosryhmien kesken perustamalla opastuksen yhteistyöryhmä, opastuspaikkojen kehittäminen inventoinneissa havaittujen puutteiden perusteella sekä palvelukohteiden seudullisten suunnitelmien käynnistäminen mahdollisimman pikaisesti. Yhteistyöryhmän tehtävänä on seurata opastusstrategian toteutumista ja sen puheenjohtajana toimii Uudenmaan ELY-keskus.

Pohjanmaan aluetalouskatsaus

Tässä katsauksessa on käsitelty aluetalouksia mahdollisimman monipuolisesti väestön, yritysten, tuotannon ja työllisten näkökulmista eri aluetasoilla. Sekä mennyttä kehitystä että ennusteita tulevasta on esitelty. Tärkeimpinä ennusteina on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta tämän vuoden syyskuulta ja ETLA:n alue- ja toimialaennustetta tämän vuoden lokakuulta. Historiatilastot ovat pääasiassa Tilastokeskuksen StatFin-tilastokannasta ja TEM:n Toimiala Onlinesta. Käsittelytapana on ollut se, että ensin on esitelty maakuntien %-muutosennusteita ja sitten ELY-alueen seutukuntien ja kuntien toteutuneita %-muutoksia. Aikajänne on vaihdellut muutamasta vuodesta vuosikymmeniin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ELY-alueen molemmat maakunnat ovat selvinneet ja pärjäävät ennusteiden mukaan jatkossakin varsin hyvin muihin maakuntiin verrattuna. Seutukuntatasolla on kuitenkin havaittavissa polarisaatiota suurten työssäkäyntikeskusten hyväksi syrjäisten seutukuntien kustannuksella niin koko maassa kuin maakunnissakin. Tämä tendenssi tulee todennäköisesti vain voimistumaan kuluvalla vuosikymmenellä.

Yleisten kirjastojen toiminta vuonna 2010 : Uusimaa, Itä-Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala

Uudenmaan ELY-keskuksen laajennettuun toimialueeseen kirjastoasioissa kuuluivat vuonna 2010 Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. Alueen yleisten kirjastojen toimintaa vuonna 2010 esittelevässä tilastojulkaisussa ovat mukana kaikki 67 kirjastolaitosta. Julkaisun tiedot perustuvat ELY-keskuksen seuranta- ja arviointitietoihin alueen yleisten kirjastojen toiminnasta ja kehityksestä. Alueella oli 230 kirjastoa ja 39 kirjastoautoa. Vuoden 2010 alussa tapahtuneet kuntaliitokset vähensivät kirjastolaitosten määrää neljällä. Kokonaan lakkautettuja kirjastoja oli neljä, joista kaksi lähikirjastoa ja kaksi laitoskirjastoa. Kirjastojen aukioloajat kasvoivat vuodessa noin 1,4 %. Kirjastojen kokonaislainauksen ja fyysisten käyntien hidas lasku jatkui edelleen. Lainausten ja kävijöiden määrä asukasta kohden oli silti edelleen kansainvälistä huippua. Verkkokäyntien määrä oli hienoisessa nousussa. Kirjastojen kappalemääräinen aineistohankinta asukaslukuun suhteutettuna kasvoi hieman viime vuoteen verrattuna. Kirjastojen palkkaaman henkilöstön määrä asukaslukuun suhteutettuna pysyi edellisvuoden tasolla. Alueen kirjastojen toimintakulut kasvoivat 3,1 prosenttia vuodesta 2009. Uudenmaan ELY-keskus antoi lausunnot yleisten kirjastojen erityistehtävien valtionavustushakemuksista ja myönsi 49 kirjastolle avustusta kehittämistoimintaan. Ely-keskus tuki alueen kirjastohenkilöstön kansainvälisiin kokouksiin osallistumista ja järjesti yhteensä 13 koulutustilaisuutta kirjastohenkilöstölle.

Kaakkois-Suomen ekotehokkuusindikaattorit 2009

ECOREG-hankkeessa luodun alueellisen ekotehokkuuden seuranta- ja arviointijärjestelmän indikaattoreille tehtiin vuoden 2010 aikana viides vuosipäivitys vuosina 2005-2007 kehitetyn toimintamallin mukaisesti. Projektin yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Kymenlaakson Liitto ja Etelä-Karjalan liitto. Tässä raportissa esitetään Kaakkois-Suomen ympäristö-, talous- ja sosiaalis-kulttuuristen indikaattorien kehittyminen indikaattorikohtaisesti valittuina aikasarjoina. Indikaattorien lisäksi raportissa käydään läpi vuosiraportoinnin käytännöt ja aikataulut sekä päivitysprosessin aikana esiin tulleet kehitystavoitteet. Lisäksi raportissa esitetään myös indikaattoriryhmäkohtaiset yhteenvedot sekä arviot alueellisen ekotehokkuuden kehittymisestä ja tilasta Kaakkois-Suomessa. Asiantuntija-arvioiden yhteenvedot indikaattorien kehityssuunnista ja tasoista kansalliseen tasoon verrattuna on esitetty sekä mallissa kehitettyjen tilaosoittimien, että sanallisten kuvausten avulla. Kaakkois-Suomen yleistä kehitystä ovat leimanneet vuoden 2008 lopussa alkanut ja seuraavana vuonna jatkunut taloudellinen taantuma. Metsäsektorin rakennemuutos jatkui voimakkaana ja se näkyi arvonlisäyksen osuuden pienenemisenä sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa. Lama ja metsäteollisuuden tuotantoa koskevat ratkaisut heijastuivat jonkin verran kummankin maakunnan talouteen ja työllisyys heikkeni vuonna 2009. Koko alueelle tyypillinen raskaan liikenteen suuri volyymi valtateillä kääntyi laskuun vuoden 2008 syksyllä ja pysyi edellisvuotta pienempänä tarkasteluvuoden aikana. Kehitys on ekotehokkuus-mielessä jatkunut sekä Etelä-Karjalassa että Kymenlaaksossa edellisvuosien tapaan myönteisesti, mutta talouden ja osittain sosiaalis-kulttuuristen indikaattoreiden osalta muuta maata hitaampana. Sosiaalisen hyvinvoinnin ja kulttuuri-indikaattorien kehitys etenkin ihmisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavalta osalta on Kymenlaaksossa heikentynyt entisestään sekä valtakunnalliseen tasoon että kehitykseen nähden. Etelä-Karjalassa pääosa sosiaalis-kulttuurista kehitystä kuvaavista indikaattoreista kehittyi myönteisesti, mutta tasossa jäätiin valtakunnan keskiarvosta. Talouden kehitys on indikaattorien mukaan ollut maakunnissa melko positiivista lamasta huolimatta; taso oli kuitenkin yleensä kansallisen tason alapuolella. Ympäristön osalta tilanne kehittyi edelleen yleensä positiivisesti. Teollisuuden päästövähennykset tosin johtuivat suurelta osin vähentyneestä tuotannosta. Otetun soran ja kallioiden määrä lisääntyivät kuitenkin kummassakin maakunnassa. Vuotta 2009 koskevassa raportissa on tuttuun tapaan esitetty päivitetyt viimeisimmät saatavilla olevat tilastotiedot. Raportin yhteenveto-osioissa on tuotu esille keskeisiä maakuntien kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Kummatkin maakunnat ovat edelleen nettomaksajan roolissa. Muutokset edellyttävät sekä valtakunnallisilta että alueellisilta päätöksentekijöiltä panostusta alueen hyvinvointiin ja ihmisten terveyteen, työllisyyteen sekä ilmastomuutokseen maakuntien kehityksen turvaamiseksi ja ekotehokkuuden parantamiseksi.

Hämeen vesihuollon kehittämisohjelma 2013-2020

Hämeen vesihuollon kehittämisohjelman 2013–2020 keskeisenä tavoitteena on edistää seudullista ja maakunnallista vesihuoltoyhteistyötä sekä varmistaa vesihuollon toimivuus myös poikkeustilanteissa. Kehittämisohjelma käsittää Kanta- ja Päijät-Hämeen maakunnat. Hämeen vesihuollon kehittämisohjelma perustuu pääasiassa alueellisissa vesihuollon yleissuunnitelmissa ja kuntakohtaisissa vesihuollon kehittämissuunnitelmissa esitettyihin hankekokonaisuuksiin ja niille esitettyihin toteutusaikatauluihin. Kehittämisohjelmassa on otettu huomioon vesihuoltolinjojen rakentamishankkeet, yhdyskuntien tulevaisuuden vedensaannin turvaamisen kannalta merkittävät pohjavesialueiden rakenne- ja pohjavesiselvityshankkeet sekä vedenottamoiden rakentamishankkeet. Lisäksi kehittämisohjelmassa on otettu huomioon ohjelmakauden aikana toteutettavat yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoiden tehostamishankkeet. Kehittämisohjelmassa on esitetty yhteensä 42 vesihuoltohanketta. Kanta-Hämeestä hankkeita on yhteensä 26 ja Päijät-Hämeestä 16. Kanta-Hämeessä vesihuoltolinjojen toteuttamishankkeita on 10 ja hankkeiden arvioidut toteuttamiskustannukset ovat yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Päijät-Hämeessä vesihuoltolinjojen toteuttamishankkeita on 5 ja hankkeiden arvioidut toteuttamiskustannukset ovat noin 13 miljoonaa euroa. Vedenottamoiden selvitys- ja rakentamishankkeita on Kanta-Hämeessä yhteensä 12 ja Päijät-Hämeessä 4. Hankkeiden toteuttamiskustannuksia on vaikea arvioida. Hämeessä aikaisemmin toteutettujen vedenhankintaa palvelevien rakenneselvitysten ja yksityiskohtaisten pohjavesiselvitysten toteuttamiskustannukset ovat olleet hanketta kohti noin 50 000–100 000 euroa. Vedenottamoiden rakentamishankkeiden kustannukset ovat olleet yleensä noin 0,5–1,0 miljoonaa euroa. Jätevedenpuhdistamoiden tehostamishankkeita on Kanta-Hämeessä yhteensä 4 ja Päijät-Hämeessä 7. Jätevedenpuhdistamoiden saneerauskustannukset ovat Kanta-Hämeessä yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Kehittämisohjelman päivittäminen on toteutettu Hämeen ELY-keskuksessa virkatyönä. Ohjelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet vesihuoltoasiantuntijat Jussi Leino ja Timo Virola sekä hydrogeologi Petri Siiro Hämeen ELY-keskuksesta. Ohjelman laadintaan ovat osallistuneet myös suunnittelujohtaja Heikki Pusa Hämeen liitosta sekä erityisasiantuntijat Tapio Ojanen ja Veera Lehto Päijät-Hämeen liitosta. Kehittämisohjelma toimii kokonaisuutena, jonka pohjalta Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien vesihuoltoa kehitetään laajassa yhteistyössä. Kehittämisohjelmaa hyödynnetään mm. hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa ja valtion rahoitustukea suunnattaessa. Lisäksi kehittämisohjelmaa hyödynnetään maakuntasuunnitelmien ja -ohjelmien sekä maakuntakaavojen laadinnassa.

Pohjanmaan ELY-keskuksen aluetalouskatsaus

Tässä katsauksessa on käsitelty aluetalouksia mahdollisimman monipuolisesti väestön, yritysten, tuotannon ja työllisten näkökulmista eri aluetasoilla. Sekä mennyttä kehitystä että ennusteita tulevasta on esitelty. Tärkeimpinä ennusteina on käytetty Tilastokeskuksen väestöennustetta viime vuoden syyskuulta ja ETLA:n alue- ja toimialaennustetta tämän vuoden lokakuulta. Historiatilastot ovat pääasiassa Tilastokeskuksen StatFin-tilastokannasta ja TEM:n Toimiala Onlinesta. Käsittelytapana on ollut se, että ensin on esitelty maakuntien %-muutosennusteita ja sitten ELY-alueen seutukuntien ja kuntien toteutuneita %-muutoksia. Aikajänne on vaihdellut muutamasta vuodesta vuosikymmeniin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että ELY-alueen molemmat maakunnat ovat selvinneet ja pärjäävät ennusteiden mukaan jatkossakin varsin hyvin muihin maakuntiin verrattuna. Seutukuntatasolla on kuitenkin havaittavissa polarisaatiota suurten työssäkäyntikeskusten hyväksi syrjäisten seutukuntien kustannuksella niin koko maassa kuin maakunnissakin. Tämä tendenssi tulee todennäköisesti vain voimistumaan kuluvalla vuosikymmenellä.