Early users of fertility treatment with hormones and IVF : women who live in major cities and have private health insurance

Objective: To identify early users (women aged <34 years) of fertility treatment with hormones and in vitro fertilisation (IVF). Methods: A cross-sectional survey of infertile women from fertility clinics (n=59) and from the community (Australian Longitudinal Study on Women's Health participants) who had (n=121) or had not (n=110) used hormones/IVF as treatment for infertility. Associations between socio-demographic, reproductive and lifestyle factors, medical conditions and recurrent symptoms and using treatment (or not) were analysed using multivariable logistic regression. Results: Among infertile women who had used treatment (community vs clinic), women from clinics had lower odds of living outside major cities, using hormones only, i.e., not IVF, or recurrent headaches/migraines, severe tiredness, or stiff/painful joints; and higher odds of recent diagnoses of urinary tract infection or anxiety disorder. Compared to infertile women who had not used treatment, women from clinics had lower odds of living outside major cities, recurrent allergies or severe tiredness; and higher odds of having private health insurance for hospital or ancillary services, recent diagnosis of polycystic ovary syndrome or recurrent constipation. Conclusions: Compared to infertile women in the community, living in major cities and having private health insurance are associated with early use of treatment for infertility at specialist clinics by women aged <34 years. Implications: These results provided evidence of inequity of services for infertile women.

“We live in in a house of blo- in a block of flats.” – Self-repair in EFL Spoken Language

Tämä tutkielma on osa Helsingin yliopiston rahoittamaa HY-talk -tutkimusprojektia, jonka tavoite on vankentaa puheviestinnän, erityisesti vieraiden kielten suullisen taidon opetusta ja arviointia yleissivistävässä koulutuksessa ja korkeakouluasteella. Tämän tutkielman tavoite on selvittää millaisia korjauksia englantia vieraana kielenä puhuvat ihmiset tekevät puheeseensa ja tutkia itsekorjauksen ja sujuvuuden välistä suhdetta. Korjausjäsennystä ja itsekorjausta on aiemmin tutkittu sekä keskustelunanalyysin että psykolingvistiikan aloilla, ja vaikka tämä tutkielma onkin lähempänä aiempaa keskustelunanalyyttistä kuin psykolingvististä tutkimusta, siinä hyödynnetään molempia suuntauksia. Itsekorjausta on yleisesti pidetty merkkinä erityisesti ei-natiivien kielenpuhujien sujuvuuden puutteesta. Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, kuinka läheisesti itsekorjaus todella liittyy sujuvuuteen tai sen puutteeseen. Tutkielman materiaali koostuu HY-talk -projektia varten kerätyistä puhenäytteistä ja niiden pohjalta tehdyistä taitotasoarvioinneista. Puhenäytteet kerättiin vuonna 2007 projektia varten järjestettyjen puhekielen testaustilanteiden yhteydessä kolmessa eteläsuomalaisessa koulussa. Koska projektin tavoitteena on tutkia ja parantaa kielten suullisen taidon arviointia, projektissa mukana olleet kieliammattilaiset arvioivat puhujien taitotasot projektia varten (Eurooppalaisen Viitekehyksen taitotasokuvainten pohjalta) koottujen arviointiasteikoiden perusteella, ja nämä arvioinnit tallennettiin osaksi projektin materiaalia. Tutkielmassa analysoidaan itsekorjauksia aiemman psykolingvistisen tutkimuksen pohjalta kootun korjaustyyppiluokituksen sekä tätä tutkielmaa varten luodun korjausten oikeellisuutta vertailevan luokituksen avulla. Lisäksi siinä vertaillaan kahden korkeamman ja kahden matalamman taitotasoarvioinnin saaneen puhujan itsekorjauksia. Tulokset osoittavat, että ei-natiivien puheessa esiintyy monenlaisia eri korjaustyyppejä, ja että yleisimpiä korjauksia ovat alkuperäisen lausuman toistot. Yleisiä ovat myös korjaukset, joissa puhuja korjaa virheen tai keskeyttää puheensa ja aloittaa kokonaan uuden lausuman. Lisäksi tuloksista käy ilmi, ettei suurin osa korjauksista todennäköisesti johdu puhujien sujuvuuden puutteesta. Yleisimmät korjaustyypit voivat johtua suurimmaksi osaksi yksilön puhetyylistä, siitä, että puhuja hakee jotain tiettyä sanaa tai ilmausta mielessään tai siitä, että puhuja korjaa puheessaan huomaamansa kieliopillisen, sanastollisen tai äänteellisen virheen. Vertailu korkeammalle ja matalammalle taitotasolle arvioitujen puhujien välillä osoittaa selkeimmin, ettei suurin osa itsekorjauksista ole yhteydessä puhujan sujuvuuteen. Vertailusta käy ilmi, ettei pelkkä itsekorjausten määrä kerro kuinka sujuvasti puhuja käyttää kieltä, sillä toinen korkeammalle taitotasolle arvioiduista puhujista korjaa puhettaan lähes yhtä monesti kuin matalammalle tasolle arvioidut puhujat. Lisäksi korjausten oikeellisuutta vertailevan luokituksen tulokset viittaavat siihen, etteivät niin korkeammalle kuin matalammallekaan tasolle arvioidut puhujat useimmiten korjaa puhettaan siksi, etteivät pystyisi ilmaisemaan viestiään oikein ja ymmärrettävästi.

Do dholes (Cuon alpinus) live in packs in response to competition with or predation by large cats?

Interactions between carnivores during the defence of kills may be one reason why certain carnivores live in groups. This is especially true of lions, hyaenas and the African wild dog, The dhole or the Asiatic wild dog, primarily a pack living animal, has been observed to regularly interact with both tigers and leopards, Such interactions have taken place over kills and otherwise. In this report, five such interactions are described, It was found that the pack's behaviour of surrounding bushes acid trees on which the cat was confined precluded immediate escape. The presence of sentinels, while the pack was resting, warned the pack of the presence of a big cat and the pack grouped when a big cat appeared, Costs to both individuals within the dhole packs and the cats involved in the encounters were found to be slight, The reasons for such potentially costly encounters could be competition for finite food resources or thwarting predation, Dholes have a significant diet overlap with both leopards and tigers and aggressively encounter with leopards but not with tigers, Differences between diet overlaps may not be the basis behind the differences in aggression, It is more likely that, the small size of leopards and the fact that they predate more often on dholes, cause dhole packs to be more aggressive to leopards than to tigers, The size of carnivore groups may thus pose an advantage during competitive interactions among carnivore species.

"All Have to Live in Me...": A Study of the Use of English Alongside Other African Languages in a Kenyan School

The purpose of this paper, which builds on an earlier paper published in this Journal (Vol. 20, No. 6), is to develop the discussion around how English has been taught, used and perceived in Kenya, using data gathered from a small second-level English-medium school in Kenya. The complex relationships between language and identity are at work in the everyday routines of both staff and pupils within such a context. The paper seeks to set out a clear methodology for gathering data which could help describe these relationships with more clarity while also subjecting the data to analysis informed by the growing body of research and theory that focuses on language policy in post-colonial and neo-colonial settings. Finally, these pieces of data are used as the basis of a further exploration of the implications for classroom practice in teaching English in this environment.

La orientación e inserción sociolaboral de menores tutelados = Guidance and placement of children-youth who live in foster homes.

Resumen basado en el del autor

The house that eye live in

Migrating by sea from Holland as an eight-year-old, Dirk de Bruyn went on to be a doyen of Australian experimental cinema. But as this intimate film reveals, his work is suffused with the trauma of migration, and the struggle to recognise himself as a ‘new Australian'. In conversation with documentarian Steven McIntyre, Dirk guides us through more than 40 years of his filmmaking: the early years exploring technique and technology, a subsequent phase of unflinching self-examination brought on by upheaval and overseas travel, and more recent projects where he attempts a fusion of personal, cultural, and historical identity. What emerges is an inspiring, rugged, and at times poignant portrait of an artist committed to self-expression and self-discovery through the medium of film. The House That Eye Live In features spectacular footage of Dirk's renowned expanded-cinema performances, and newly transferred excerpts from his extensive filmography, some of which are seen here for the first time.

The house that we live In: Dirk de Bruyn film retrospective

A Two program retrospective of Dirk de Bruyn's experimental film career for 1973-2015

Learning to Live in a Therapeutic Community: A study of elderly inpatients.

Fifty-two elderly mental patients in a state hospital were transferred to a new milieu ward. In order to evaluate patient success in the unit, three outcome categories were defined nine months after the unit opened: discharge to the community, adjustment to the setting, and return to the previous ward. Despite the unit's emphasis on performance criteria for success, staff evaluations of the patients' personality rather than the patients' achievement of the behavioural criteria, accounted for success in the setting.

The universe we live in;

Mode of access: Internet.