Liikunta kansainvälisenä kielenä. Maahanmuuttajien liikuntasuhde ja näkemyksiä liikunnan vaikutuksesta kotoutumiseen

Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajien liikuntasuhdetta ja näkemyksiä liikunnan vaikutuksesta kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Tarkoituksena on erityisesti tarkastella maahanmuuttajien omakohtaista liikuntaa, penkkiurheilua, liikunnan tuottamista, Suomeen kotoutumista ja näkemyksiä liikunnan vaikutuksesta maahanmuuttajien kototutumiseen sekä tarkastella näiden yhteyttä tiettyihin sosiodemograafisiin tekijöihin (sukupuoli, ikä, elämäntilanne, syntymämaa, maahanmuuton syy ja Suomessa asuttu aika). Tutkimuksen aineistona käytettiin Turun yliopiston Kasvatustieteiden laitoksella vuoden 2009 alussa käynnistyneen Liikunnan merkitys maahanmuuttajien akkulturaatiossa -tutkimusprojektin kyselylomakeaineistoa (N=387). Tutkimusaineisto kerättiin sattumanvaraisesti Turun ja Helsingin seudulla sekä Salossa maahanmuuttajien parissa työskentelevien organisaatioiden, järjestöjen ja yhdistysten kautta. Tulokset osoittavat, että maahanmuuttajien suhde liikuntaan on aktiivista omakohtaisen liikunnan ja penkkiurheilun osa-alueilla. Liikunnan tuottamisen osa-alue jää sen sijaan passiivisemmaksi. Maahanmuuttajat harrastavat liikuntaa 1–3 kertaa viikossa ja kokevat oman hyvinvoinnin liikkumisessa tärkeäksi. Miehet harrastavat liikuntaa naisia useammin. Suosituin liikuntalaji on kävely ja harrastettu liikunta on pääosin melko kevyttä. Muiden asettamat paineet/odotukset liikkumisessa koetaan melko tärkeiksi. Suurin osa maahanmuuttajista seuraa urheilua katsomosta tai televisiosta useita kertoja vuodessa ja katsotuin laji on jalkapallo. Miehet harrastavat penkkiurheilua naisia useammin. Suurin osa maahanmuuttajista ei osallistu maahanmuuttajien tai suomalaisten urheiluseurojen toimintaan. Maahanmuuttajat osallistuvat harvoin urheiluseurojen toimintaan muuten kuin urheilemalla. Myös tässä miehet ovat naisia aktiivisempia. Suurimman osan maahanmuuttajista voidaan sanoa integroituneen suomalaiseen kulttuuriin. Vaikka Suomeen sopeutuminen jakaa maahanmuuttajat kahtia, on suurin osa maahanmuuttajista kuitenkin tyytyväisiä elämäänsä Suomessa. Suurin osa kokee sopeutumisen kannalta parhaana viettää aikaa sekä suomalaisten että oman maalaisten kanssa, mikä osaltaan viittaa myös haluun integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan. Yli puolet maahanmuuttajista on sitä mieltä, että liikunta auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen. Tulosten mukaan liikunta auttaa maahanmuuttajia kotoutumaan Suomeen. Liikunnan mahdollisuuksia maahanmuuttajien kotoutumisen tehostamiseksi tulisikin hyödyntää kotoutumissuunnitelmissa.

Terveysinformaation ja informaatiokäyttäytymisen yhteys kutsuntaikäisten miesten liikunta-aktiivisuuteen

Abstrakti

Liikunta ja ryhmät, mistä on oikein kyse

Kirjallisuusarvostelu

Henkilöstön kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä : Case: Sport-Cotton -konsernin liikunta- ja hyvinvointiliiketoiminta

Taloudellisen taantuman jälkeen yksi suurimmista puheenaiheista työväestön keskuudessa on tyytymättömyys suhteellisen pieniin yleisiin palkankorotuksiin tai jopa niiden puuttumiseen kokonaan. Vuonna 2013 ei näkyvissä ole sellaisia merkkejä talouskasvusta, että palkkoja voitaisiin merkittävästi korottaa yleisellä tasolla. Tämä seikka nostaa esille kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän arvon eri organisaatioissa. Henkilöstön kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä on yksi väline, jolla voidaan motivoida, sitouttaa, kehittää ja johtaa nykyisen työelämän tietotyöntekijöitä taloudellisesti kannattavalla tavalla ja sitä kautta vahvistaa organisaation kilpailukykyä sekä paikallisilla että yhä globaalimmilla markkinoilla. Tämä tutkimus toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena tarkoituksenaan henkilöstön kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän luominen toimeksiantajayrityksen, Sport-Cotton Oy:n liikunta- ja hyvinvointiliiketoiminnan, tarpeisiin. Henkilöstön kokonaisvaltaisen kannustinjärjestelmän perustana ovat organisaation sille asettamat tavoitteet. Kannustinjärjestelmälle asetetut tavoitteet ja reunaehdot määrittelevät käytettävät kannustimet, mutta kannustinjärjestelmästä tekee kokonaisvaltaisen sekä aineettomien että aineellisten kannustimien hyödyntäminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestelmä ei voi olla kiveen hakattu, sillä organisaatiot ja niiden toimintaympäristöt muuttuvat jatkuvasti. Esimerkiksi teknologisen kehityksen myötä työn luonne muuttuu ja markkinat globalisoituvat, mikä puolestaan voi merkittävästi vaikuttaa kannustinjärjestelmälle asetettuihin tavoitteisiin. Tutkimuksen mukaan henkilöstön kokonaisvaltainen kannustinjärjestelmä voidaan nähdä päivittäisen johtamisen työkaluna, joka on osa organisaation päivittäistä toimintaa. Henkilöstön osallistuminen kannustinjärjestelmän suunnitteluprosessiin on luonnollinen keino osallistaa ja sitouttaa henkilöstöä heihin vaikuttavaan uuteen asiaan ja usein sen mukanaan tuomaan muutokseen. Organisaation kannalta henkilöstön sitouttamisella prosessiin voidaan saavuttaa selkeitä hyötyjä.

Liikunta- ja elämyspalveluala Uudellamaalla - ennakointityö

Liikunta- ja elämyspalvelualan ennakointityö ennakoi alan yritysten tulevaisuutta ja toimintaedellytysten sekä -ympäristön muutoksia Uudellamaalla. Liikunta-ala on moniulotteinen ja hajanainen. Ennakointityö koskee laajaa kuvaa alasta, joka pitää sisällään myös elämyspalvelut. Tässä työssä elämyspalveluita on lähestytty liikunnan näkökulmasta, jolloin suuri osa elämyspalvelualasta kuten kulttuurin, kulinarismin ja median kulutuksen aiheet on jätetty työn ulkopuolelle. Liikunta- ja elämyspalveluala on yksi luovista aloista voimakkaimmin kasvava ala. Alan kasvu ei ainoastaan tuota yhteiskunnalle suoraa talouskasvua, vaan toiminnan kasvu lisää välillisesti myös kansalaisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Alan ovat työntäneet Uudellamaalla kasvuun erityisesti laatutietoiset kuluttajat, jotka ovat tietoisia terveydestään ja kiinnostuneita hyvinvoinnistaan, mutta myös liikunta- ja urheiluseuratoiminnan murros. Ennakointityön tarkoituksena oli löytää alalta heikkoja signaaleja, joiden avulla alan kasvun alkuvaiheessa Uudenmaan ELYkeskus voisi valmistautua toimenpiteillä tulevaisuuteen. Tavoitteena oli vastata kysymyksiin: millaisia menestymisen edellytyksiä ja mahdollisuuksia liikunta- ja elämyspalvelualalla on olemassa? Mitkä ovat alan tulevaisuuden trendit ja mitä alan tukemiseksi tulisi tehdä? Työn perusteella osaamista tulisi kehittää erityisesti tuotteistamisessa, hinnoittelussa, myynnissä ja markkinoinnissa. Toimiala on suhteellisen sisäänpäin kääntynyt, mikä voi olla este alan todelliselle menestykselle. Hyvinvointia ovat edistämässä myös sosiaali- ja terveys- sekä matkailualan ja muiden luovien alojen toimijat ja näiden kaikkien tahojen kesken on syytä voimistaa vuoropuhelua. Tällä hetkellä yrittäjien asiakkaina ovat lähinnä paljon liikkuvat aikuiset, kun potentiaalisia asiakkaita on monissa muissakin suurissa ryhmissä. Välittäjäorganisaatioita ei Suomessa alalla juuri ole, joten heidän toimintansa pilotointiin tulee saada kannusteita. Suomen kansainvälisen viennin kehittäminen vaatii eri verkostot. Kansainvälinen vienti tulee tehdä monialaisesti ja uudenlaisin menetelmin.

Psyykkinen hyvinvointi, liikunta-aktiivisuus ja ruutuaika 5–8-luokkalaisilla oppilailla

Tutkimuksessa selvitettiin liikunta-aktiivisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä 5–8-luokkalaisilla oppilailla. Lisäksi tarkasteltiin myös erikseen oppilaiden psyykkistä hyvinvointia, liikunta-aktiivisuuden kriteerien täyttymistä sekä ruutuajan suositusten ylittymistä. Taustalla on ajatus siitä, kuinka kehon liikuttaminen liikuttaa myös mieltä, jolloin liikkuminen ei ole hyväksi vain keholle vaan koko mielelle. Vaikka aikaisemmin on tutkittu sekä lasten liikkumista että psyykkistä hyvinvointia, niin niiden välisistä yhteyksistä on vähän tutkimustietoa. Kvantitatiivinen tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2015 keräämällä kyselylomakkeella tietoa 127 oppilaalta kahdesta kantahämäläisestä koulusta. Kyselylomake koostui sekä psyykkistä hyvinvointia että liikunta-aktiivisuutta mittaavista osioista. Lisäksi kyselylomake sisälsi kysymyksiä ruudun ääressä vietetystä ajasta. Tässä tutkimuksessa ei löydetty yhteyttä liikunta-aktiivisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välillä, joka saattaa selittyä sillä, että liikunta-aktiivisuuden kriteerit täyttivät vähän alle puolet oppilaista ja suurin osa oppilaista oli psyykkisesti hyvinvoivia. Psyykkisellä hyvinvoinnilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys sukupuoleen ja siihen, oliko oppilas ala- vai yläkoulussa. Tytöt olivat psyykkisesti huonovointisempia kuin pojat ja yläkoululaiset psyykkisesti huonovointisempia kuin alakoululaiset. Ruutuajan suositukset ylittyivät suurimmalla osasta oppilaista, ja ruutuajalla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys sekä liikunta-aktiivisuuteen että psyykkiseen hyvinvointiin. Ruudun ääressä yli kaksi tuntia päivässä viettävät oppilaat olivat psyykkisesti huonovointisempia ja liikunnallisesti passiivisempia, kuin alle kaksi tuntia ruudun ääressä aikaa viettävät oppilaat. Liikunta-aktiivisuuden ja psyykkisen hyvinvoinnin välisen yhteyden puute saattaa selittyä sillä, että enemmistö tutkittavista oli psyykkisesti hyvinvoivia riippumatta siitä, olivatko he liikunnallisesti aktiivisia vai passiivisia. Positiivista oli, ettei luokka-asteella ollut merkitystä, vaan yläkoululaiset liikkuvat yhä. Ruutuajan ylittyminen on huolestuttava asia, koska uudessa POPS:ssa tulee esille teknologian lisääminen oppitunneille. Lasten jo suurta ruudun ääressä vietettyä aikaa siis vielä lisätään koulun toimesta. Opettaja voi esimerkillään vaikuttaa oppilaiden psyykkiseen hyvinvointiin ja liikunnallisen elämäntavan löytämiseen. Oppilaita tulee ohjata ymmärtämään liikunnan terveydellinen vaikutus sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin. Ruutuajan vähentäminen on myös yksi haaste tulevaisuudessa lasten ja nuorten keskuudessa.

Liikunta ja urheilu kunnan strategisena valintana – Sisällönanalyysi kuntastrategioista

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kuntien strategiatyötä liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Tutkimuskohteena ovat voimassa olevat kuntastrategiat. Liikuntalaki (390/2015) ja kuntalaki (410/2015) uudistettiin vuoden 2015 huhtikuussa. Kuntalain 37 pykälässä mainitaan kuntastrategian laatimisesta. Kuntastrategiat ovat kuntaorganisaatioiden toimintaa valtuustokausittain ohjaavia asiakirjoja, joiden pohjalta kunta laatii talousarvion ja -suunnitelman. Liikuntalain mukaan kunnan tehtävänä on luoda liikunnan edellytyksiä paikallistasolla: järjestää liikuntapalveluja, rakentaa ja ylläpitämää liikuntapaikkoja, tukea järjestösektoria sekä kehittää kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat uusi institutionalismi, pohdinta instituutiomalleista sekä katsaukset kuntastrategiaprosessiin ja julkisen sektorin liikuntapolitiikkaan. Tutkimusmetodit ovat aineistolähtöinen sisällönanalyysi sekä teoriaohjaava pohdinta. Tutkimus tarkastelee 101 Suomen suurimman kunnan (asukkaita yli 10 000 tammikuussa 2015) kuntastrategioita. Strategioista etsitään kirjaukset liikuntaan ja urheiluun liittyen. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa kuvaus kuntien strategiatyöhön liikunnan ja urheilun näkökulmasta. Sisällönanalyysin tuloksena on muodostettu kuusi teemaa, joihin liikunta ja urheilun kuntastrategioiden tavoitteissa yhdistetään. Teemat ovat: 1) terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, 2) osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen, 3) vaikuttavat ja laadukkaat kuntapalvelut, 4) kaupungin kuvan, kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden parantaminen, 5) yhteistyön korostaminen sekä 6) lasten, nuorten ja erityisryhmien liikunnan takaaminen. Näiden pääteemojen alla esitellään strategiatekstien kirjauksia. Kuntien strategiatavoitteiden nykytilanne on liikunnan ja urheilun näkökulmasta kirjava. Liikunta tai urheilu mainitaan 66 prosentissa kuntastrategioista. Kokonaisuutena tarkastellen kuntien strategiasisällöt noudattelevat valtionhallinnon linjauksia, mutta yksittäisissä strategioissa liikunta tai urheilu liitetään usein yksipuolisesti teemoihin. Liikunnan ja urheilun tulevaisuuden mahdollisuudet voi nähdä positiivisina, merkityksen nostamiseksi osana kuntien strategista johtamista ja sitä kautta paikan lunastamiseksi osana kuntatoiminnan painopisteitä.

"Mitä ne oikein tahtoo?" : toimintaterapeuttiopiskelijoiden interventio palvelutalon viriketoiminnan kehittämiseksi

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkälainen viriketoiminta Miljan palvelutalon asukkaita motivoi. Selvitimme työssämme myös Miljan palvelutalon sekä työntekijöiden resursseja viriketoiminnan kehittämiseen.Työmme tavoitteena oli tuottaa määrällistä tietoa, jonka avulla työntekijät voivat kehittää viriketoimintaa asukkaille motivoivammaksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Halusimme työllämme tuoda esille oman toimintaterapeuttisen näkökulmamme toiminnan merkityksellisyydestä ja sen vaikutuksesta hyvään elämänlaatuun.Perimmäisenä pyrkimyksenä työssämme oli luoda asukkaille mahdollisuus parempaan elämänlaatuun viriketoimintaa kehittämällä asiakaslähtöisemmäksi. Pidimme tärkeänä sitä, että palvelutalon asukkailla olisi mahdollisuus toimia heille mielekkäällä ja merkityksellisellä tavalla vapaa-ajallaan. Työmme on tehty toimintaterapeuttisesta näkökulmasta vaikka aiheena on viriketoiminta. Palvelutaloympäristössä vapaa-aikaa vietetään viriketoiminnan muodossa, ja ikääntyneiden vapaa-ajan laatua ylläpidetään ja parannetaan viriketoiminnan muodossa työntekijöiden toimesta. Käytimme työssämme viitekehyksinä Inhimillisen toiminnan mallia ja Kanadan toiminnallisen suoriutumisen mallia. Tiedonkeruumenetelminä käytimme ryhmämuotoista teemahaastattelua työntekijöille ja kyselylomaketta asukkaille. Työntekijöitä haastattelemalla halusimme selvittää palvelutalon yleisiä resursseja sekä työntekijöiden mielipiteitä palvelutalon viriketoimintaa koskien. Saamiemme tietojen pohjalta laadimme kyselylomakkeen, joka selvitti palvelutalon asukkaiden mielenkiinnon kohteita valmiiksi määriteltyjen toimintakokonaisuuksien osa-alueilta. Palvelutalossa oli kyselyiden tekohetkellä kolmekymmentä (30) asukasta, joista selvitykseen osallistui kuusitoista (16) asukasta. Työmme tuloksista ilmeni, että merkittävä osa palvelutalon asukkaista haluaa osallistua viriketoimintaan. Vastaajia kiinnosti eniten muistitoiminta, retkeily, ulkoilu, keskustelu, musiikki ja liikunta. Vaikka työmme toi yksilötason tietoa mielekkäästä toiminnasta ja sen merkityksestä se ei kuitenkaan kerro sitä, miten elämänkokemukset, arvot ja tunne omasta toimintakyvystä vaikuttavat ihmisen tekemiin valintoihin. On tärkeää, että työmme tuloksiin ei tyydytä sellaisenaan vaan niitä lähdetään purkamaan auki yksilötasolla.

Tuki- ja liikuntaelimistön kehityksen huomioiminen alle 3-vuotiaan lapsen ravitsemuksessa : teemapäivä vanhemmille ja terveydenhoitajille

Opinnäytetyömme oli osa lapsiperheiden terveyden edistämisen projektia, jossa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Haagan terveysasema olivat yhteistyökumppaneina. Työn toteutusmuotona oli Haagan terveysasemalla järjestettävä teemapäivä, jonka kohderyhmänä olivat lastenneuvolassa asioivat vanhemmat sekä neuvolan terveydenhoitajat. Teemapäivän tarkoituksena oli lisätä vanhempien tietoa alle 3-vuotiaan lapsen ravitsemuksesta ja sen vaikutuksesta tuki- ja liikuntaelimistön kehitykselle. Halusimme teemapäivän myötä motivoida vanhempia kiinnittämään tarkempaa huomiota lapsen ravitsemukseen ja siten edistää perheiden terveyttä. Teemapäivän yhteydessä terveydenhoitajilla oli mahdollisuus havainnoida teemapäivän soveltuvuutta terveydenedistämistyössä käytettäväksi. Tutkimusten ja kirjallisuuden avulla rajasimme opinnäytetyön käsittelemään tuki- ja liikuntaelimistön kannalta olennaisia ravitsemustekijöitä perheiden terveyden edistämisen näkökulmasta. Valitsimme aiheen, koska se on kansainvälisesti ajankohtainen ja keskustelua herättävä. Aiheeseen perehtyminen auttoi suunnittelemaan teemapäivää ja sen sisältöä. Opinnäytetyömme koostui kirjallisesta teoriapohjasta, teemapäivän suunnittelusta, toiminnallisen vaiheen toteutuksesta ja kirjallisesta raportista. Projektin puitteissa toteutimme teemapäivän 20.4.2006 Haagan terveysasemalla. Tapahtumassa oli esillä kirjallista aineistoa, julisteita, PowerPoint-esitys sekä muuta havainnollistavaa materiaalia. Käytimme perheiden terveyden edistämisen keinoina suullista ohjausta ja käytännön esimerkkejä. Teemapäivä toteutettiin yhdessä lapsen liikunnasta opinnäytetyötään tekevän ryhmän kanssa. Liikuntaryhmän aiheena oli Liikunta 3 - 6-vuotiaiden lasten terveyden edistämisessä. Päädyimme yhteiseen toteutukseen, koska töiden aiheet olivat sisällöllisesti sidoksissa toisiinsa. Teemapäivä onnistui tavoitteiden mukaisesti. Vanhemmat täydensivät tietämystään lapsen ravitsemuksesta, ja terveydenhoitajilla oli mahdollisuus tutustua teemapäivään toiminnallisena terveyden edistämismuotona. Päivään osallistuneet keskustelivat aktiivisesti ja esittivät kysymyksiä lapsen ravitsemukseen ja tuki- ja liikuntaelimistön kehitykseen liittyen. Osallistujilta ja yhteistyökumppanilta saatu palaute teemapäivästä oli positiivista. Opinnäytetyön toiminnallista toteutustapaa kiiteltiin ja aihevalintaamme kuvailtiin kiinnostavaksi ja tärkeäksi. Päivästä toivottiin uusintaa terveysasemalle. Jatkoehdotuksena suosittelemme teemapäivän käyttämistä terveydenedistämistyössä ja opinnäytetyön pohjana.