25 kV bipolar solid-state Marx generator for industrial food applications

The preliminary results from a bipolar industrial solidstate based Marx generator, developed for the food industry, capable of delivering 25 kV/250 A positive and negative pulses with 12 kW average power, are presented and discussed. This modular topology uses only four controlled switches per cell, 27 cells in total that can be charged up to 1000V each, the two extra cells are used for droop compensation. The triggering signals for all the switches are generated by a FPGA. Considering that biomaterials are similar to resistive type loads, experimental results from this new bipolar 25 kV modulator into resistive loads are presented and discussed.

Análise ao Sistema de Alimentação de Tração Elétrica (1x25 kV - Rede convencional, 2x25 kV –Rede convencional + Alta velocidade)

O transporte ferroviário é um meio de transporte em que o meio de deslocamento ocorre por meio de vias férreas, transportando, entre outros, pessoas e cargas. Este meio de transporte é um dos mais antigos e a sua origem está ligada directamente com a Primeira Revolução Industrial, acontecimento histórico que sucedeu na Europa no final do século XVIII e início do século XIX. Uma rede ferroviária é um sistema único no ponto de vista do uso de tração elétrica assim como no modo que se insere na sociedade por ser um meio de transporte seguro, rápido e bastante utilizado pela população. As redes de alimentação de energia (transporte e distribuição) e a rede de alta velocidade ditaram novas soluções para a alimentação elétrica ferroviária contribuindo para a sua evolução técnica, na segurança e também na compatibilidade eletromagnética no sentido de se estabelecerem critérios de controlo e prevenção dos efeitos indesejáveis provocados pela interferência magnética. O presente trabalho tem por objetivo analisar e estudar tecnicamente como se comportam as redes que alimentam os veículos de tração elétrica desde as subestações até à alimentação das locomotivas. Dada a complexidade da sua análise torna-se necessário o recurso a ferramentas de simulação mais ou menos complexas. No presente trabalho recorreu-se ao MATLABTM, nomeadamente, ao MATLABTM/Simulink. Foram analisadas as principais grandezas elétricas em cenários distintos para os sistemas de alimentação da catenária de 1x25 kV e 2x25 kV.

Erarbeitung einer Übersicht über mögliche Anwendungsgebiete von künftigen Gleichspannungsnetzen über 3,6 kV sowie grundlegender Vergleich von elektrischen, akustischen und optischen Teilentladungsmessmethoden zur Diagnose und Überwachung solcher Netze

In der Arbeit werden die Einsatzmöglichkeiten von Gleichspannungsnetzen, sowie deren grundsätzlicher Aufbau anhand einer Literaturrecherche herausgestellt. Es wird ein wirtschaftlicher Vergleich zwischen Gleich- und Wechselspannungsnetzen durchgeführt. Außerdem wird die Möglichkeit der Diagnose solcher Netze mittels der Teilentladungsmessung bei Gleichspannung mit dem Schwerpunkt auf verschiedene Sensoren, sowie der besonderen Auswertung bei Gleichspannung untersucht. Die gewonnenen Ergebnisse zeigen, dass die Auswertung von Gleichspannungsteilentladungsmessungen mittels neuartiger Diagramme möglich ist. Hierfür müssen jedoch noch weitere Erfahrungen für die Interpretation der neuen Darstellungsarten gewonnen werden.

Tehoerottimen soveltuvuus Suomen 110 kV:n kantaverkkoon

Tehoerottimen avulla voidaan erottaa jännitteellinen sähköverkon osa sähköverkosta tai muuttaa sähköverkon kytkentätilaa. Tehoerottimen virrankatkaisukyky on rajattu ja sen käyttökohteiksi soveltuvat lähinnä tyhjäkäyvien verkkojen ja muuntajien erottaminen sekä kuormitetun verkon kytkentätilan muuttaminen. Työssä käsitellään erään tehoerotintyypin teknistä soveltuvuutta Suomen kantaverkkoon 110 kV jännitteellä. Tehoerottimen teknistä soveltuvuutta tarkastellaan laskemalla tyhjäkäyville johdoille johtojen ominaisarvot ja tekniset edellytykset johtojen erottamiselle. Lisäksi tehoerottimen katkaisukyky mallinnetaan simuloimalla ja tutkitaan onko mahdollista turvallisesti asentaa tehoerotin kantaverkkoon, vaikka IEC- standardin vaatimuksia ei voida täyttää. Työn lopussa tutkitaan tehoerottimen taloudellista kannattavuutta. Kustannuksia verrataan muihin ratkaisuihinja eri ratkaisujen kustannuksiin erisuuruisilla laitteiden käyttömäärillä.

Harustetun 110 kV kannatuspylvään konseptin kehittäminen

Diplomityössä kehitettiin harustetun 110 kV kannatuspylvään konsepti tuotteeksi. Pylväs on säänkestävästä teräksestä valmistettu putkipalkkirakenteinen I-pylväs. Tavoitteena oli suunnitella rakenteesta kokonaistaloudellisesti edullinen. Rakenteen suunnittelussa otettiin huomioon valmistus-, kuljetus- ja varastointi- sekä rakentamisnäkökohtia. Työssä perehdyttiin pylväsrakenteiden yksityiskohtiin, putkipalkkien liitosmenetelmiin ja pylvään jalan nivelöintiratkaisuihin. Säänkestävä rakennemateriaali otettiin huomioon rakennesuunnittelussa. Rakenteen lujuusteknisen suunnittelun apuna käytettiin epälineaarista elementtimenetelmää. Pylväsrakenteen käyttäytyminen mallinnettiin geometrisesti epälineaariseksi, ja liitosdetaljien analysointia varten kehitettiin epälineaarisia materiaalimalleja. Rakenteen värähtelykäyttäytyminen analysoitiin myös elementtimenetelmällä. Lopputuloksena saatiin aikaan pylväs, joka täyttää sille asetetut vaatimukset. Pylväs on helposti valmistettava, kuljetettava ja pystytettävä.

10 kV:n keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma

Diplomityön tavoitteena on laatia LE-Sähköverkko Oy:lle 10 kV:n keskijänniteverkon kehittämissuunnitelma. LE-Sähköverkko Oy on Lahti Energian tytäryhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta ja jakelusta Lahden alueella. LE-Sähköverkko Oy:n keskijänniteverkossa on käytössä sekä 10 kV:n että 20 kV:n jännitetasot. Tulevaisuudessa tarkoituksena on, että vanha 10 kV:n keskijänniteverkko saneerataan 20 kV:n jännitteelle. Nykyään vanhaa 10 kV:n keskijänniteverkkoa esiintyy vielä aivan kaupungin keskustassa. Työn pääasiallisena tarkoituksena on laatia malli tulevasta 20 kV:n verkkotopologiasta sekä tarkastella jännitevaihdon toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä. Työn alussa selvitetään mahdollisimman tarkasti ja luotettavasti käytössä olevan 10 kV:n keskijänniteverkon nykytila sekä selvitetään verkon tulevia kehittämisen suuntaviivoja. Lisäksi työssä tarkastellaan saneeraustoimenpiteitä, joita eri verkkomalleille tulisi tulevaisuudessa tehdä luotettavan sähkönjakelutoiminnan varmistamiseksi niin teknisestä, kuin myös taloudellisesta näkökulmasta.

Pianokonsertto 27 B, KV. 595

Soitinnus: piano, orkesteri.

Sinfonia D "Haffner" KV. 385

Sibelius-Akatemian konserttisarja 24.1.1981.

Bella mia fiamma KV 528

Soitinnus: lauluääni (sopraano), orkesteri.

Salzburgilainen sinfonia no. 3 F KV 138 : Salzburg-symfonin nr 3 F KV 138

Soitinnus: jousiorkesteri.

Sinfonia no. 41 C KV 551 : Symfoni nr 41 C KV 551

Soitinnus: orkesteri.

Fantasia jousiorkesterille : Fantasi för stråkorkester KV. 608

Soitinnus: jousiorkesteri.

Mentre ti lascio, o figlia KV 513

Soitinnus: lauluääni (basso), orkesteri.

Fagottikonsertto B-duuri KV 191

Soitinnus: fagotti, orkesteri.