Kolmi- vai nelijako? Jalkaväkikenraali Kustaa Anders Tapolan näkemykset jalkaväen kokoonpanoihin

Sotien jälkeen Puolustusvoimat uusi organisaatiorakennettaan ja siirtyi prikaatipohjaiseen kenttäarmeijaan. Prikaatin kokoonpanoksi laadittiin useita erilaisia esityksiä. Eräs keskeinen kysymys oli tulisiko jalkaväen kokoonpano muodostaa kolmi- vai nelijakoiseksi. Kolmijakoisuus oli sotien jälkeen yleinen maailmalla omaksuttu ratkaisu joukkojen kokoonpanon osalta. Suomessa sitä ei otettu käyttöön jalkaväentarkastajana palvelleen Kustaa Anders Tapolan vaikutuksesta. Tutkimuksessa on selvitetty miten Tapola perusteli näkemyksiään, mistä hän oli saanut vaikutteet näkemyksiinsä ja miten hän onnistui vaikuttamaan jalkaväkiprikaatin lopulliseen kokoonpanoon jalkaväen osalta. Tutkimusmenetelmänä on arkisto- ja kirjallisuustutkimukseen perustuva sisältöanalyysi.

Akateemikko Kustaa Vilkuna 6/3 1962

Kirje 6.3.1962

Akateemikko Kustaa Vilkuna 21/10 1969

Kirje 21.10.1969

Akateemikko Kustaa Vilkuna 16/8 1966

Kirje 16.8.1966

Professori Kustaa Vilkuna 26/12 1964

Kirje 26.12.1964

Professori Kustaa Vilkuna 17/3 1965

Kirje 17.3.1965

Kustaa III:n symboliikkaa ja vallankäyttöä

Kirjallisuusarvostelu

Kertomuksia Suomen historiasta - IV - Ensimmäinen osa, Ruotsin mahtawuuden aikakausi, Kustaa Aadolfin ja Kristiinan hallitus

Nimiösivulla myös: Warustettu 19:llä kuwalla.