Koneellisen annosjakelupalvelun aloittaminen - lääkehoidon tarkistus ja sen vaikutus potilaan lääkehoitoon

Farmaseuttisilla palveluilla tarkoitetaan apteekkien palveluita, joissa hyödynnetään apteekin farmaseuttisen henkilökunnan tietoja ja taitoja. Farmaseuttiset palvelut voidaan jakaa farmaseuttisiin perus- ja erityispalveluihin. Farmaseuttiset peruspalvelut kattavat apteekkien lakisääteiset tehtävät, kun taas farmaseuttisilla erityispalveluilla pyritään ottamaan aktiivisempi rooli asiakkaan terveyden edistämisessä. Koneellinen annosjakelupalvelu on farmaseuttinen erityispalvelu. Koneellisessa annosjakelupalvelussa lääkkeet jaetaan kerta-annospusseihin annostusajankohdan mukaan. Kun uusi asiakas aloittaa koneellinen annosjakelupalvelun, tarkistetaan asiakkaan lääkitys yhteensopimattomien ja turhien lääkkeiden osalta. Palvelun aloitushetkellä huomioidaan myös lääkevalmisteiden sopivuus koneelliseen annosjakeluun sekä tarkistetaan valmisteiden annosteluajankohdat. Koneellisessa annosjakelupalvelussa asiakkaan lääkehoidosta muodostetaan lääkityskortti, josta kokonaislääkehoito on helppo tarkistaa. Erikoistyön tavoitteena oli selvittää millainen lääkehoidon arviointi tai tarkistus koneellisen annosjakelupalvelun aloittamisen yhteydessä tehdään ja miten palvelun aloittavien asiakkaiden kokonaislääkehoitotieto saadaan selvitettyä. Lisäksi selvitettiin millaisia muutoksia lääkehoitoihin tehdään palvelun aloittamisen yhteydessä, mitkä ovat muutosten syyt sekä millainen on asiakkaan kokonaislääkehoito. Kyselylomake lähetettiin kaikkiin apteekkeihin, jotka tilasivat koneellista annosjakelua sopimusvalmistuksena Espoonlahden apteekilta syyskuussa 2010. Tutkimus suoritettiin semistrukturoidulla kirjallisella kyselyllä, joka sisälsi sekä avoimia kysymyksiä että monivalintakysymyksiä. Kyselyyn saatiin 147 vastausta ja vastausprosentiksi muodostui 45. Vastauksia kyselyyn saatiin koko Mannersuomen alueelta ja kaikkien kokoluokkien apteekeilta. Koneellisen annosjakelupalvelun aloittavat henkilöt ovat pääasiassa iäkkäitä, jotka ovat kotihoidon piirissä, asuvat hoitokodissa tai palveluasumisen yksikössä. Asiakkaiden lääkitystietojen keräämisessä hyödynnetään lääkityskorttia, mutta lääkityskortin tietoja päivitetään myös muista lähteistä. Asiakkaiden lääkityksille tehdään useimmiten lääkehoidon tarkistus moniammatillisena yhteistyönä. Lääkehoidolle tehdyt muutokset johtuvat pääasiassa lääkevaihdosta, annosjakelukoneen lääkevalikoimasta tai puolittamisen välttämisestä. Lääkehoidoissa on vain vähän yhteisvaikutuksia, jotka johtavat lääkevalmisteen käytön lopettamiseen. Lääkehoidon tarkistuksella ei ollut suurta vaikutusta asiakkaiden käyttämien lääkevalmisteiden määrään. Palvelun aloittamisen jälkeen asiakkaalla on käytössään keskimäärin 11 lääkevalmistetta, joista seitsemää jaellaan koneellisesti. Lääkeaineryhmistä eniten käytettyjä ovat hermostoon vaikuttavat sekä sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, joita kumpaakin on käytössä keskimäärin kolme jokaisella uudella koneellisen annosjakelupalvelun asiakkaalla sekä palvelun aloittamista ennen että sen jälkeen.

Evaluation of Vestibular Function with Visual Feedback Posturography and Motorized Head Impulse Test.

Objectives: To evaluate the applicability of visual feedback posturography (VFP) for quantification of postural control, and to characterize the horizontal angular vestibulo-ocular reflex (AVOR) by use of a novel motorized head impulse test (MHIT). Methods: In VFP, subjects standing on a platform were instructed to move their center of gravity to symmetrically placed peripheral targets as fast and accurately as possible. The active postural control movements were measured in healthy subjects (n = 23), and in patients with vestibular schwannoma (VS) before surgery (n = 49), one month (n = 17), and three months (n = 36) after surgery. In MHIT we recorded head and eye position during motorized head impulses (mean velocity of 170º/s and acceleration of 1 550º/s²) in healthy subjects (n = 22), in patients with VS before surgery (n = 38) and about four months afterwards (n = 27). The gain, asymmetry and latency in MHIT were calculated. Results: The intraclass correlation coefficient for VFP parameters during repeated tests was significant (r = 0.78-0.96; p < 0.01), although two of four VFP parameters improved slightly during five test sessions in controls. At least one VFP parameter was abnormal pre- and postoperatively in almost half the patients, and these abnormal preoperative VFP results correlated significantly with abnormal postoperative results. The mean accuracy in postural control in patients was reduced pre- and postoperatively. A significant side difference with VFP was evident in 10% of patients. In the MHIT, the normal gain was close to unity, the asymmetry in gain was within 10%, and the latency was a mean ± standard deviation 3.4 ± 6.3 milliseconds. Ipsilateral gain or asymmetry in gain was preoperatively abnormal in 71% of patients, whereas it was abnormal in every patient after surgery. Preoperative gain (mean ± 95% confidence interval) was significantly lowered to 0.83 ± 0.08 on the ipsilateral side compared to 0.98 ± 0.06 on the contralateral side. The ipsilateral postoperative mean gain of 0.53 ± 0.05 was significantly different from preoperative gain. Conclusion: The VFP is a repeatable, quantitative method to assess active postural control within individual subjects. The mean postural control in patients with VS was disturbed before and after surgery, although not severely. Side difference in postural control in the VFP was rare. The horizontal AVOR results in healthy subjects and in patients with VS, measured with MHIT, were in agreement with published data achieved using other techniques with head impulse stimuli. The MHIT is a non-invasive method which allows reliable clinical assessment of the horizontal AVOR.

Tablettien soveltuvuus annosjakeluun

Koneellinen annosjakelu on kasvava lääkehuollon osa-alue, jossa lääkkeet pakataan koneellisesti pieniin annoskertakohtaisiin pusseihin kahden viikon erissä. Aikaisemmin lääkevalmisteiden soveltuvuutta koneelliseen annosjakeluun ei ole systemaattisesti tutkittu. Tutkimus tehtiin yhteistyössä Espoonlahden apteekin annosjakeluyksikön kanssa ja sen tavoitteena oli määrittää annosjakeluprosessin kannalta optimaaliset ominaisuudet annosjaeltavalle tabletille rikkoutumisten ja siirtymien vähentämiseksi. Rikkoutuminen on lääkevalmisteen murentumista, puolittumista tai muuta rikkoutumista annosjakelun aikana. Siirtymä on lääkevalmisteen jakelu väärään annospussiin. Prosentuaalisesti rikkoutumisia ja siirtymiä on jakelumäärästä hyvin vähän, mutta määrällisesti paljon ja koko ajan enemmän koneellisen annosjakelun yleistyessä. Rikkoutumiset ja siirtymät aiheuttavat paljon lisätyötä pussien korjaamisen takia, joten niiden määrää on pyrittävä vähentämään. Lisäksi tavoitteena oli selvittää lääkkeiden valmistajilta kysyttävissä olevat asiat lääkevalmisteiden ominaisuuksista ja säilyvyydestä, jotta voitaisiin päätellä valmisteen soveltuvuus koneelliseen annosjakeluun kirjallisen tiedon perusteella. Tutkimuksen tulosten perusteella rikkoutumisten ja siirtymien vähentämiseksi optimaalinen tablettivalmiste annosjakeluun on pienehkö tai keskisuuri, päällystetty, luja ja jakouurteeton ja optimaalinen ilman suhteellinen kosteustaso annosjakeluyksikön tuotantotiloissa olisi noin 30 – 40 %. Lääkkeiden valmistajilta kysyttäviä seikkoja ovat koon, päällysteen, murtolujuuden ja jakouurteen lisäksi valmisteen säilyvyys alkuperäispakkauksen ulkopuolella sekä valmisteen valo-, lämpö- ja kosteusherkkyys. Rikkoutumisten ja siirtymien lisäksi tutkittiin myös kosteusherkän asetyylisalisyylihappovalmisteen (Disperin 100 mg) säilyvyyttä 25 °C ja 60 % RH olosuhteissa, koska tuotantotilojen ilman kosteustasoa ei ole säädelty. Säilyvyystutkimuksen kesto oli neljä viikkoa. Se on riittävä, koska se on enimmäisaika, jonka tabletit ovat annosjakeluprosessin yhteydessä pois alkuperäispakkauksestaan ennen käyttöä. Tabletteja säilytettiin avoimessa alkuperäispakkauksessa (purkki), suljetussa alkuperäispakkauksessa, annosjakelukoneen kasetissa ja kahdessa erilaisessa annospussissa (uusi ja käytössä oleva materiaali). Tulosten mukaan annosjakelukoneen kasetti suojaa kosteudelta yhtä huonosti kuin avoin purkki. Uusi pussimateriaali sen sijaan suojaa kosteudelta paremmin kuin tällä hetkellä käytössä oleva materiaali. Raman -spektroskopiamittausten perusteella asetyylisalisyylihappotableteissa ei ehdi neljän viikon seurannan aikana tapahtua asetyylisalisyylihapon hajoamista salisyylihapoksi. Kosteus heikentää tablettien murtolujuutta, mikä saattaa aiheuttaa enemmän rikkoutumisia. Kosteustaso olisi hyvä olla säädettävissä vakioksi tuotantotiloissa tai purkaa tabletit kasetteihin mahdollisimman lähellä jakelua rikkoutumisten ehkäisemiseksi, etenkin ilman kosteustason ollessa korkea. Lisäksi tutkittiin lääkevalmisteen lämpöherkkyyttä koska annosjakelukoneen saumauslaite altistaa annospussit noin 75 °C lämmölle, jos annosjakelukone pysäytetään kesken työn. Tutkimus tehtiin XRPD:llä, jolla voidaan säätää näytteen lämpötilaa. Lämpöherkkyystutkimusten perusteella 75 °C lämpö ei ehdi tunnin aikana aiheuttaa muutoksia karbamatsepiinitabletissa (Neurotol 200 mg). Tuloksista selvisi, että tutkitun valmisteen sisältämä karbamatsepiini ei kuitenkaan ole lämpöherkin muoto, joten muita lämpöherkkiä lääkevalmisteita tulisi tutkia lisätiedon saamiseksi lämmön vaikutuksista.

Interrelations between Dry Eye Syndrome and Tear Fluid Phospholipid Transfer Protein

The simplified model of human tear fluid (TF) is a three-layered structure composed of a homogenous gel-like layer of hydrated mucins, an aqueous phase, and a lipid-rich outermost layer found in the tear-air interface. It is assumed that amphiphilic phospholipids are found adjacent to the aqueous-mucin layer and externally to this a layer composed of non-polar lipids face the tear-air interface. The lipid layer prevents evaporation of the TF and protects the eye, but excess accumulation of lipids may lead to drying of the corneal epithelium. Thus the lipid layer must be controlled and maintained by some molecular mechanisms. In the circulation, phospholipid transfer protein (PLTP) and cholesteryl ester transfer protein (CETP) mediate lipid transfers. The aim of this thesis was to investigate the presence and molecular mechanisms of lipid transfer proteins in human TF. The purpose was also to study the role of these proteins in the development of dry eye syndrome (DES). The presence of TF PLTP and CETP was studied by western blotting and mass spectrometry. The concentration of these proteins was determined by ELISA. The activities of the enzymes were determined by specific lipid transfer assays. To study the molecular mechanisms involved in PLTP mediated lipid transfer Langmuir monolayers and asymmetrical flow field-flow fractionation (AsFlFFF) was used. Ocular tissue samples were stained with monoclonal antibodies against PLTP to study the secretion route of PLTP. Heparin-Sepharose affinity chromatography was used for PLTP pull-down experiments and co-eluted proteins were identified with MALDI-TOF mass spectrometry or Western blot analysis. To study whether PLTP plays any functional role in TF PLTP-deficient mice were examined. The activity of PLTP was also studied in dry eye patients. PLTP is a component of normal human TF, whereas CETP is not. TF PLTP concentration was about 2-fold higher than that in human plasma. Inactivation of PLTP by heat treatment or immunoinhibition abolished the phospholipid transfer activity in tear fluid. PLTP was found to be secreted from lacrimal glands. PLTP seems to be surface active and is capable of accepting lipid molecules without the presence of lipid-protein complexes. The active movement of radioactively labeled lipids and high activity form of PLTP to acceptor particles suggested a shuttle model of PLTP-mediated lipid transfer. In this model, PLTP physically transports lipids between the donor and acceptor. Protein-protein interaction assays revealed ocular mucins as PLTP interaction partners in TF. In mice with a full deficiency of functional PLTP enhanced corneal epithelial damage, increased corneal permeability to carboxyfluorescein, and decreased corneal epithelial occludin expression was demonstrated. Increased tear fluid PLTP activity was observed among human DES patients. These results together suggest a scavenger property of TF PLTP: if the corneal epithelium is contaminated by hydrophobic material, PLTP could remove them and transport them to the superficial layer of the TF or, alternatively, transport them through the naso-lacrimal duct. Thus, PLTP might play an integral role in tear lipid trafficking and in the protection of the corneal epithelium. The increased PLTP activity in human DES patients suggests an ocular surface protective role for this lipid transfer protein.