Kaukolämpölaitoksen kunnossapitosuunnitelma

Työssä on esitetty pääpiirteissään Joutsenon Energia Oy:n kaukolämpöjärjestelmä lämpökeskuksineen ja kaukolämpöverkkoineen sekä toimintaa ohjaava lainsäädäntö. Kunnossapitoa on käsitelty ensin teoreettisesti yleisellä tasolla, keskittyen kunnossapitostrategioihin ja niiden valintaan, kunnossapitotiedon hallintaan sekä kunnossapidon organisointiin. Työn puitteissa otettiin käyttöön myös Komartekin kaukolämmön kunnossapito-ohjelma Lämpökunto sekä graafinen informaatiojärjestelmä MAP, johon mallinnettiin mm. Joutsenon kaukolämpöverkkojen johdot ja kaivot. Tutkimustuloksina on esitelty mahdollisuuksia tehostaa kaukolämpöverkkojen ja –keskusten kunnossapitoa ja käyttää Lämpökuntoa tässä apuvälineenä. Kaukolämpöverkoille tehtiin perusparannustarpeen kartoitus sekä keskustaajaman kaukolämpöverkon uusimiselle aikatauluehdotus. Lämpökeskuksia tarkasteltiin niiden energiataloudellisuuden ja käyttöluotettavuuden kannalta ja pyrittiin löytämään keinoja näiden tekijöiden parantamiseksi.

Kaukolämpölaitoksen kunnossapidon kehittäminen

Työn tarkoituksena oli kehittää Virtain kaupungin kaukolämpölaitoksen kunnossapitoa, kartoittaa laitteisto ja luoda pohja hankinnassa olevan kattilalaitoksen kunnossapidolle. Työssä tuli ottaa huomioon viranomaismääräykset ja ohjeet. Työkalut kunnossapito-ohjelman laatimiseen saatiin tutkimalla eri kunnossapitostrategioita sekä erilaisia kunnossapidossa käytettyjä menetelmiä ja välineitä. Laitoksen toimilaitteista koottiin hierarkkinen laitekartta, jonka perusteella ne numeroitiin. Laitteille luotiin laitekohtaisesti huolto- ja tarkastusaikataulut, joiden käytännön tekemisen tueksi luotiin erilaisia huoltolistoja huoltovälien mukaan. Huoltosuunnitelmista saatiin osa testattua myös käytännössä, ja niiden käyttö koettiin hyödylliseksi. Osalle laitteista luotiin konekortit, joista käy ilmi perustiedot, varaosat ja huolto- ja tarkastusaikataulut. Laitteet ja niiden tietokilvet valokuvattiin, ja kuvat liitettiin tietoihin. Laitteista luotiin erilaisia laitelistoja, ja laitteiden varaosista varaosaluettelo. Kunnossapito laitoksella selkeytyi, ja laitehistorian keräämisen avulla kunnossapito-ohjelmaa voidaan tiedon lisääntyessä edelleen tarkentaa ja kustannustehokkuutta parantaa.

Hakkeen kuivaus ennen varastointia ja biopolttoaineterminaalin suunnittelu

Lempäälään aiotaan rakentaa uusi kaukolämpölaitos, jossa polttoaineena käytettäisiin haketta. Nykyään Lempäälässä tuotetaan kaukolämpöä maakaasulla, jonka käyttämisestä halutaan siirtyä käyttämään lähialueilta saatavaa biopolttoainetta. Tässä työssä halutaan selvittää, mitä hyötyjä saataisiin hakkeen koneellisesta kuivauksesta. Työn toisena tavoitteena on suunnitella ja pohtia biopolttoaineterminaalin rakentamista sekä käsitellä hakkeen varastointia yleensä. Työssä tutustutaan hakkeeseen aiheesta kertovan kirjallisuuden avulla. Työssä on myös laskettu hakkeen kuivauksesta saatavia hyötyjä hakkeen lämpöarvoon sekä energiatiheyteen. Erityisesti perehdytään metsätähdehakkeeseen, rankahakkeeseen, kuorihakkeeseen sekä sahanpuruun. Laskelmien tuloksista on havaittu, että suurin hyöty hakkeen energiatiheyden parantumisessa saadaan kun hake kuivataan 35 % kosteuspitoisuuteen. Tämän jälkeen energiatiheyden paraneminen tapahtuu hitaammin. Hakkeen kuivauksesta saadaan myös muita hyötyjä kuin energiatiheyden paraneminen. Kuivan hakkeen käsittelyn ja varastoinnin on havaittu olevan vaivattomampaa kuin märän hakkeen. Biopolttoaineterminaalin ja voimalaitoksen tulisi sijaita rinnakkain, jotta hakkeen kuivauksesta saadaan mahdollisimman kustannustehokasta. Näin ollen syntyisi myös säästöjä hakkeen kuljetuksen suhteen. Biopolttoaineterminaalin rakentamista varten tarvittaisiin tilaa alustavien laskelmien perusteella noin yksi hehtaari. Työssä on myös laskettu biopolttoaineterminaalin rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia sekä hakkeen kuljetuksesta koituvia logistiikka kustannuksia. Haketerminaalin ja voimalaitoksen sijaintia Lempäälässä on myös kartoitettu.