Katko vai eiku? : Itsekorjauksen aloitustavat ja vuorovaikutustehtävät

E. Summary: Cut-off, the particle eiku and other particles for initiating self-repair, and the interactional functions of self-repair

Ämmänlängistä vesijohtoihin : Suomen vesihuollon kehityslinjat 1850-1994

Tapio S. Katko ja Jussi Lehtonen

Päällystävän paperikoneen vesikiertojen mallinnus

Työssä mallinnettiin kevyesti päällystettyjä aikakauslehtipapereita valmistavan paperikoneen vesikierrot Balas-ohjelman avulla. Mallin avulla selvitettiin paperikoneelle suunniteltujen muutosten vaikutuksia haitallisten aineiden tasoihin, muihin mallinnettuihin parametreihin ja vedenkulutukseen. Mallin luotettavuutta testattiin käytännössä tehdyillä muutoksilla. Vesinäytteistä haitallisina aineina tarkasteltiin lipofiilisten uuteaineiden, kalsiumin, alumiinin, raudan, piin ja sulfaatin pitoisuuksia. Pohjapaperinäytteistä määritettiin lipofiilisten uuteaineiden sekä kalsiumin ja alumiinin pitoisuudet. Paperikoneelle suunniteltuja muutoksia olivat kiekkosuodattimien kirkkaan suodoksen käyttö viiraosan suihkuvetenä ja päällystyksen yhteydessä syntyvän pastajätteen käyttö pohjapaperin täyteaineena. Kirkkaan suodoksen käytön lisäämisellä pyrittiin vähentämään raakaveden käyttöä. Pastajäte sisältää arvokkaita raaka-aineita, jotka kannattaisi hyödyntää paperitehtaalla. Nykyisin pastajäte kuljetetaan läjitysalueelle. Balas-mallin todettiin mallintavan melko luotettavasti liuenneiden haitallisten aineiden pitoisuuksien sekä muista parametreista muun muassa sakeuden ja tuhkapitoisuuden muutoksia. Pastajätteen palautuksen mallinnuksessa haitallisten aineiden pitoisuudet laskivat prosessissa. Tämä toteutui koeajossa, koska jätepastasta suurin osa oli vettä, joka huuhtoi prosessia. Kirkkaan suodoksen käyttö suihkuvetenä ei nostanut epäorgaanisten haitallisten aineiden pitoisuuksia niin paljon kuin malli ennusti. Todennäköisesti haitalliset aineet saostuivat tai poistuivat tuotteen mukana prosessista. Kirkassuodos-koeajon aikana otetussa pohjapaperinäytteessä kiinteän kalsiumin pitoisuus oli 40 % ja kiinteän alumiinin pitoisuus 11 % korkeampi mutta uuteaineiden pitoisuus 20 % alhaisempi kuin referenssipohjapaperissa.

Päällystettyä hienopaperia valmistavan tuotantolinjan tuotannon tehokkuuden kehittäminen

Diplomityön tavoitteena on selvittää paperivioista aiheutuvien katkojen syyt paperikoneella ja pyrkiä löytämään ratkaisu ongelmiin erilaisia vianilmaisujärjestelmiä apuna käyttäen. Työssä analysoidaan laatuhylyn synty tuotantolinjan eri kohteissa. Lisäksi tilastoidaan häiriöseisokkisyyt ja sitä kautta pyritään painottamaan kunnossa-pidon tärkeyttä tuotantolinjan tehokkuudessa. Kirjallisuusosassa tutustutaan hyötysuhteen määritelmään ja käsitellään tuotantolinjan hyötysuhteeseen vaikuttavia tekijöitä. Kirjallisuusosassa selvitetään päällystetyn hienopaperin tuoteanalyysin avulla ominaisuudet, joilla on vaikutusta ajettavuuteen ja katkoherkkyyteen on-line päällystävällä hienopaperikoneella. Kokeellisessa osassa selvitetään tuotantoaikaa vähentävien tekijöiden syyt ja mahdolli-set aiheuttajat erilaisten vikaprofiilien avulla. Kokeellisessa osassa analysoidaan myös tuotantolinjan hylyn syntyyn vaikuttavat tekijät ja pyritään minimoimaan hylyn määrä. Pohjapaperin täplät aiheuttivat reikäkatkoja ja hylyn syntymistä kalanterin aukaisujen takia. Reunaviat ja kireysheitot aiheuttivat myös runsaasti katkoja. Lukuisat häiriöseisokit aiheuttivat aikahävikkiä. Häiriöseisokkeja aiheuttivat viat mekaanisissa laitteissa, narujen vaihdot ja rullausruuhkat. Telasuojelun aiheuttamat kalanterin aukaisut olivat työn alussa suurin paperin hylkäyssyy. Telasuojelun optimoinnin ja pohjapaperin täplien määrän vähenemisen myötä telasuojeluaukaisut vähenivät. Lajinvaihdot ja katkot olivat suurimmat hylyn aiheuttajat työn loppuaikana.

F/A-18 -torjuntahävittäjän seuraajakaluston esiselvitys- ja hankintaprosessit

Ilmavoimien Hornet-kalusto ”eläköityy” nykyisen elinkaarisuunnitelman mukaisesti vuosina 2025–2030. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Suomen maanpuolustuskokonaisuudesta poistuu ilmapuolustuksen tärkeintä elementtiä toteuttava suorituskyky. Näin merkittävän suorituskyvyn poistuminen valtakunnasta, käynnistää ensin strategisen suunnittelun prosessin määrittämään millä suorituskyvyllä poistuva kyky korvataan. Laajan suorituskyvyn korvaaminen on hyvin mittava ja paljon aikaa vievä hankintaprosessi (ml. strategisen suunnittelun vaihe ennen hankintavaihetta). Tämän vuoksi on oleellista käynnistää korvaavan suorituskyvyn hankinnan valmistelu riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta vältetään katko ilmapuolustuksen suorituskyvyssä. Tässä tutkimustyössä lähtökohtaoletuksesi valittiin, että poistuva F/A-18 -suorituskyky tullaan korvaamaan uudella torjuntahävittäjäkalustolla ja että hankinnan toteuttamisvastuu käsketään Ilmavoimille. Tältä pohjalta tutkimustyössä valmisteltiin ja suunniteltiin Ilmavoimien seuraavan hävittäjänkaluston hankintaprosessia ja sen eri vaiheita. Työssä luotiin selkeä aikataulutettu kokonaissuunnitelma hankinnasta, joka tulee toimimaan perustana linjaorganisaatioiden jatkaessa virkatyönä hankinnan ideointivaiheen suunnitelmallista eteenpäinvientiä. Toisena osiona työssä muodostettiin yhteenveto operatiivisen konseptin suunnittelun valmiudesta ja valmiudettomuudesta (ts. tuotiin esille kokonaan puuttuvia oleellisia suunnittelukokonaisuuksia). Syy miksi tässä tutkimustyössä kokonaisuuden suunnittelun lisäksi tarkastelun kohteeksi valittiin operatiivinen konsepti, johtui siitä että se on aikataulullisesti kriittisimmällä polulla. Tutkimustyön konkreettisina tuloksina tuotettiin - tarkennettu aikataulusuunnitelma hankinnalle - resurssitarvemäärittely hankinnan eri vaiheissa - yhteenveto hankinnan operatiivisen konseptin suunnittelua tukevista selvityksistä - yhteenveto operatiiviseen konseptiin tarvittavista selvityksistä.