Effekten av olika fluorbehandlingar för att förebygga karies hos muntorra patienter : En litteraturstudie

Syftet med denna litteraturstudie är att beskriva vilken kariesförebyggande effekt olika fluorbehandlingar har bland personer med muntorrhet. Vetenskapliga artiklar söktes i databaserna PubMed och Cinahl. Åtta artiklar relevanta för denna litteraturstudie valdes ut för granskning. Artiklarna kvalitetsbedömdes med hjälp av en granskningsmall för kvantitativa studier. Resultaten visade att god munhygien i kombination med 1 % NaF-gel i skenor har visat sig vara en adekvat behandlingsmetod mot karies hos patienter med muntorrhet. En studie som jämfört olika koncentrationer av NaF-gel i skenor har inte uppvisat någon skillnad avseende kariesincidensen i de båda grupperna.  Jämförelser mellan NaF-gel i skenor med munskölj och dessa i kombination visade en minskning av antal extraktioner men antalet lagningar ökade oavsett behandling. Kariesincidensen visade ingen skillnad mellan NaF-gel i skenor jämfört med tandborstning med 1350 ppm fluor.  Att använda SnF2-gel som vid tandborstning var effektivas mot rotkaries i jämförelse med NaF-gel i kombination med munskölj. Kariesincidensen visade sig vara likvärdig i jämförelse mellan IFRS och fluorgel. Genom att använda 1 % NaF-gel 5 min varannan dag reduceras demineraliseringsprocessen effektivast. 

Liian hapokasta : terveyden edistämisprojekti 14-18 vuotiaille mielenterveyskuntoutujanuorille

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoitus oli toteuttaa suun terveyden edistämisnäytelmä. HUS:n Kipinä ja Kunttari kuntoutumisosastoille, joiden asukkaat ovat 14-18-vuotiaita mielenterveyskuntoutujia. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä nuorten suun terveydenlukutaitoa. Näytelmän tavoitteena oli innostaa nuoria suun terveydenhoitoon. Terveydenedistämismenetelmänä käytettiin draamaa. Lukuisat tutkimukset viittaavat siihen, että nuorten elintavat ovat muuttuneet epäterveellisempään suuntaan. Alueelliset terveyserot heijastuvat myös suunterveyteen. Helsingissä on moniongelmaisia perheitä, nuoria ja lapsia suhteellisesti enemmän kuin muualla Suomessa. Opinnäytetyössä sovellettiin Precede-Proceed -terveyden edistämismallia, joka näkyy työmme suunnittelu-, toteutus- ja arviointivaiheessa. Suun terveydenedistämisnäytelmä ”Liian hapokasta” suunniteltiin ja toteutettiin opinnäytetyöryhmässä yhteistyössä työelämäyhteistyökumppanin kanssa. Näytelmä oli luonteeltaan osallistava. Tämä tarkoittaa sitä, että yleisö sai itse vaikuttaa näytelmän kulkuun valitsemalla kahdesta eri vaihtoehdosta sopivimman. Näytelmän keskeiset aihealueet valittiin näyttöön ja kokemukseen perustuen ja ne olivat: suun hoito, tupakointi, iensairaudet, karies ja ravitsemus. Tälle työlle sovellus- ja jatkomahdollisuudet voisivat olla tutkia millaisen terveyden lukutaidon nuoret saavuttivat. Työmme voi toimia myös esimerkkinä tulevien terveyden edistämisnäytelmien toteutuksille ja käsikirjoituksille.

Maahanmuuttajaäiti neuvolan asiakkaana : haasteita suun terveydenhoitotyöhön

Tämän työn tarkoitus on selvittää kulttuurin, imetyksen ja suunterveyden välisiä yhteyksiä. Tämä opinnäytetyö on osa suun terveydenhuollon koulutusohjelman hanketta "Näyttöön perustuvan monikulttuurisen suun terveydenhoitotyön kehittäminen". Tietoa työhömme olemme etsineet eri tutkimuksista ja aiheeseen liittyvistä kirjoista, artikkeleista tai muista julkaisuista. Tietokantoina olemme käyttäneet Arto-, Medic-, Helka-, Linda-, Nelli- sekä Ovid-tietokantaa. Tutkimuslähteinä olemme käyttäneet pääasiassa Ovidin lähteitä. Muina lähteinä käytämme erilaisia teoksia, lehtiartikkeleita ja yleisiä internet-sivuja. Työssämme keskitymme pääasiassa somaliäitien imetystottumuksiin, sillä muista kulttuureista tutkittua tietoa ei löytynyt. Käsittelemme tietoa yleisistä imetyssuosituksista, maahanmuuttajaäitien imetystottumuksista, pulloruokinnasta, tuttipullokarieksesta, purentavirheistä sekä tutin käytöstä. Nämä käsitteet ovat olleet meillä myös hakusanoina tietoa etsiessämme. Peilaamme aihettamme suun terveyteen. Äidinmaito on ravitsemuksellisesti aina oikeanlaista ravintoa lapselle. Suomalaisten suositusten mukaan lasta tulisi täysimettää 6 kuukautta ja osittain imettää 12 kuukauden ikään saakka. Kansainvälisten suositusten mukaan lasta tulisi täysimettää 6 kuukautta ja osittain imettää 24 kuukautta lisäruoan ohella. Jos imetys ei jostain syystä onnistu tai vauva tarvitsee lisämaitoa, voi maitoa antaa vaihtoehtoisesti tuttipullosta. Lisämaitona annetaan ensisijaisesti äidin omaa lypsettyä maitoa. Tarpeen vaatiessa lapselle annetaan toisen äidin luovutusmaitoa tai korvikemaitoa. Tutkimuksissa on todettu, että useiden maahanmuuttajaäitien imetystottumukset muuttuvat heidän tullessaan Suomeen. Esimerkiksi pitkään imettävistä yhteisöistä saapuvat naiset lopettavat imettämisen huomattavasti aikaisemmin. Syyksi on arveltu korvikkeiden helppoa saatavuutta ja turvallisuutta Suomessa. Myös uskonnolla voi olla vaikutusta imettämisen lopettamiseen, sillä esimerkiksi islamilainen äiti ei halua imettää lastaan julkisesti. Lasten lukumäärä islamilaisissa perheissä on usein suuri ja pulloruokinta tuntuu usein yksinäisestä ja työteliäästä äidistä helpolta ja nopealta ratkaisulta. Haasteena kuitenkin on imetyksen, tuttipullon tai tutin vaikutus lapsen suun terveyteen. Imetys edistää lapsen suun alueen lihaksiston ja leukojen ihanteellista kehittymistä. Kuitenkin jos imetys jatkuu yli 1,5 vuotta ja lapsi saa päivässä yli 3 kertaa sokeripitoisen aterian, niin varhaislapsuuden karies riski on erittäin suuri. Tutin pitkittyneellä käytöllä ja pulloruokinnalla voi olla haitallista vaikutusta lapsen suunterveyteen. Tuttipullo voi aiheuttaa tuttipullokariesta ja tutti purentavirheitä.

Hampaiden transplantaatiot

Tämä syventävien opintojen kirjallinen työ käsittelee hampaiden transplantaatiota. Menetelmällä tarkoitetaan joko potilaan oman hampaan tai toiselta potilaalta saadun hampaan siirtoa valmiiseen poistokuoppaan tai erikseen preparoituun kuoppaan. Allotransplantaatiosta on kyse silloin, kun siirrettävä hammas on saatu toiselta potilaalta, jolloin ongelmaksi voi muodostua kudosyhteensopivuusongelmat. Autotransplantaatiosta puhutaan silloin, kun siirto tapahtuu potilaan omassa suussa. Tämä on nykyaikana useimmin käytetty menetelmä ja sitä käsitellään tässä työssä syvällisemmin. Hampaiden siirrot ovat vähentyneet proteettisten ratkaisujen ja implantologian kehittymisen vuoksi. On ajateltu, etteivät transplantaatiot tarjoa mitään uutta modernille hammaslääketieteelle. Ne antavat kuitenkin erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon menetettyjen hampaiden korvaamisessa etenkin lapsipotilaiden ja nuorten kohdalla. Transplantaatioleikkaus on tekniikkaherkkä ja vaatii onnistuakseen kokeneen kirurgin sekä huolellisen preoperatiivisen potilasvalinnan. Parhaassa tapauksessa potilas saa hampaan, joka kestää vuosikymmeniä osana omaa hampaistoa. Transplantoitu hammas reagoi purentaolosuhteiden muutoksiin samalla tavalla kuin omat hampaat, mitä implantti ei tee. Onnistuneen leikkauksen edellytyksenä on lisäksi huolellinen jälkihoito. Valitettavasti joitakin siirteitä menetetään aina epäonnistuneen hoidon takia. Yleisimpiä komplikaatioita ovat resorptiot, karies ja marginaalinen parodontiitti. Usein komplikaatiot johtavat siirteen menettämiseen jonkin ajan kuluessa, mutta siirre voidaan yrittää pelastaa esimerkiksi juurihoidolla. Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä on tehty kirjallisuuskatsaus hampaiden transplantaatioista ja lisäksi tutkittu vuosina 2004 - 2013 TYKSin suu- ja leukasairauksien klinikalla tehdyt transplantaatiot. Näistä selvitettiin muun muassa leikkauksen syy, seuranta-aika sekä mahdolliset komplikaatiot. Aineistosta käy ilmi, että transplantaatio suoritettiin yhteensä kymmenelle hampaalle, joista kaksi menetettiin seuranta-aikana (k.a. 19 kk). Lisäksi pohditaan transplantaatioiden heikkouksia ja vertaillaan menetelmää implantointiin.

Probiotics and oral health: In vitro and clinical studies

Aino Toiviainen Probiotics and oral health: in vitro and clinical studies University of Turku, Faculty of Medicine, Institute of Dentistry, Periodontology, Finnish Doctoral Program in Oral Sciences (FINDOS-Turku), Turku, Finland Annales Universitatis Turkuensis, Sarja – Ser. D, Medica-Odontologica. Painosalama Oy, Turku, Finland, 2015 Probiotics are used, for example, to prevent and treat diarrhea, allergies and respiratory infections, and there is an increasing interest to use probiotics also for oral health purposes. The most commonly used probiotic bacteria are lactobacilli and bifidobacteria, which are acidogenic and aciduric. From the oral point of view, use of these probiotics may, at least in theory, mean an increased risk of caries. In this thesis, the effects of probiotics on oral microbial composition, acid production of dental plaque and gingival health were studied through in vitro studies and two clinical studies. In a randomized, double-blind and crossover study, 13 healthy adults were allocated into two groups. Half of the subjects first consumed Lactobacillus rhamnosus GG tablets twice a day for two weeks, and after the washout period, L. reuteri tablets twice a day for two weeks. The other half of the subjects used the tablets in reverse order. In another controlled, randomized and double-blind study, 62 healthy adults were allocated into two groups. One group used the test tablets containing L. rhamnosus GG and B. lactis BB-12 and the other group used control tablets without probiotics. The recommendation for the use of the tablets was 4 per day for 4 weeks. Probiotic lactobacilli interfered with S. mutans biofilm formation and the adhesion of S. mutans to saliva-coated hydroxyapatite in vitro. No effect was found in S. mutans levels in the three-species biofilms. In clinical studies, the studied probiotics had no effect on the acid production of plaque. The counts of mutans streptococci and the oral microbial composition remained the same. Tablets containing L. rhamnosus GG and Bifidobacterium animalis subsp. lactis BB-12 did decrease the amount of plaque and gingival bleeding. According to our results, it seems that probiotics have beneficial effects on gingival health. The present results confirmed that probiotics are safe and have beneficial effects on oral health. Since the consumption of probiotics by the general population is steadily increasing, an understanding of the functions of probiotics in the oral cavity has become more important. Keywords: lactobacilli, bifidobacteria, caries, periodontal disease, mutans streptococci, probiotics

Hampaiden transplantaatiot

ämä syventävien opintojen kirjallinen työ käsittelee hampaiden transplantaatiota. Menetelmällä tarkoitetaan joko potilaan oman hampaan tai toiselta potilaalta saadun hampaan siirtoa valmiiseen poistokuoppaan tai erikseen preparoituun kuoppaan. Allotransplantaatiosta on kyse silloin, kun siirrettävä hammas on saatu toiselta potilaalta, jolloin ongelmaksi voi muodostua kudosyhteensopivuusongelmat. Autotransplantaatiosta puhutaan silloin, kun siirto tapahtuu potilaan omassa suussa. Tämä on nykyaikana useimmin käytetty menetelmä ja sitä käsitellään tässä työssä syvällisemmin. Hampaiden siirrot ovat vähentyneet proteettisten ratkaisujen ja implantologian kehittymisen vuoksi. On ajateltu, etteivät transplantaatiot tarjoa mitään uutta modernille hammaslääketieteelle. Ne antavat kuitenkin erittäin kilpailukykyisen vaihtoehdon menetettyjen hampaiden korvaamisessa etenkin lapsipotilaiden ja nuorten kohdalla. Transplantaatioleikkaus on tekniikkaherkkä ja vaatii onnistuakseen kokeneen kirurgin sekä huolellisen preoperatiivisen potilasvalinnan. Parhaassa tapauksessa potilas saa hampaan, joka kestää vuosikymmeniä osana omaa hampaistoa. Transplantoitu hammas reagoi purentaolosuhteiden muutoksiin samalla tavalla kuin omat hampaat, mitä implantti ei tee. Onnistuneen leikkauksen edellytyksenä on lisäksi huolellinen jälkihoito. Valitettavasti joitakin siirteitä menetetään aina epäonnistuneen hoidon takia. Yleisimpiä komplikaatioita ovat resorptiot, karies ja marginaalinen parodontiitti. Usein komplikaatiot johtavat siirteen menettämiseen jonkin ajan kuluessa, mutta siirre voidaan yrittää pelastaa esimerkiksi juurihoidolla. Tässä syventävien opintojen kirjallisessa työssä on tehty kirjallisuuskatsaus hampaiden transplantaatioista ja lisäksi tutkittu vuosina 2004 - 2013 TYKSin suu- ja leukasairauksien klinikalla tehdyt transplantaatiot. Näistä selvitettiin muun muassa leikkauksen syy, seuranta-aika sekä mahdolliset komplikaatiot. Aineistosta käy ilmi, että transplantaatio suoritettiin yhteensä kymmenelle hampaalle, joista kaksi menetettiin seuranta-aikana (k.a. 19 kk). Lisäksi pohditaan transplantaatioiden heikkouksia ja vertaillaan menetelmää implantointiin.

Munhälsa efter tandhygienistbehandlinghos patienter med tandlossning : En utvärderande journalstudie

Syftet var att undersöka i vilken grad munhälsan förbättrades hos patienter med tandlossning efter tandhygienistbehandling. Populationen bestod av samtliga patienter, som remitterats till studiens författare för behandling av tandlossning under perioden november 2000 till december 2004 och som uppfyllde vissa inklusions- och exklusionskriterier (n=38 efter bortfall). Tandköttsfickor som var fem millimeter eller djupare fanns initialt på minst tio procent av tandytorna hos samtliga deltagare. Gemensamt för deltagarna var att de tidigare ej behandlats av tandhygienist eller på specialistavdelning för parodontologi. Populationens medelålder var 61 år vid det första tandhygienistbesöket. Studiens resultat visade ett statistiskt säkerställt samband för minskad förekomst av fem till sex millimeter djupa tandköttsfickor, blödning vid sondering och tandsten synlig på bite-wings (p=0,000). Vidare visade studiens resultat ett statistiskt säkerställt samband för minskad förekomst av sju till åtta millimeter djupa tandköttsfickor, nio millimeter eller djupare tandköttsfickor och karies (p=0,003 respektive 0,042 och 0,050). Trots att andelen individer som använde approximala hjälpmedel dagligen ökade med 13,1 procentenheter och andelen individer som var rökfria ökade med 8,6 procentenheter saknade resultaten statistisk signifikans. Studiens resultat visade att tandhygienistbehandling leder till förbättrad munhälsa hos patienter med parodontit, trots att beteendeförändringen ej var statistiskt säkerställd.

Förekomst av peri-implantit 3 år efter Implantatinstallationen vid Centrum Oral Rehabilitering Parodontologi : En retrospektiv, beskrivande och jämförande journalstrudie

Implantatförankrad protetik har blivit ett vanligt behandlingsalternativ vid tandförlust.Tänder som förlorats på grund av karies, aplasi, trauma (olycksfall) eller parodontit (tandlossning) kan idag på många patienter ersättas med hjälp av implantat det vill säga en konstgjord tandrot av titan. Ett eller flera implantat opereras/installeras in i käkbenet och förses därefter med en krona, en bro eller en protes.Vävnaden runt implantatet kan drabbas av infektion på liknande sätt som vävnaden runt naturliga tänder och kallas då periimplantit. Detta är en reversibel inflammatorisk process i mjukvävnaden runt ett implantat med förlust av benvävnad.Syftet med studien var att beskriva förekomst av periimplantit hos patienter som erhållit implantat åren 2000-2001 vid Centrum Oral Rehabilitering, Parodontologi, samt förekomst av eventuella skillnader i periimplantit med avseende på rökvanor, kön och tidigare parodontal diagnos.Studien var en retrospektiv, beskrivande jämförande journalstudie.Totalt granskades 100 journaler, 80 journaler exkluderades då inte röntgenbilder togs tre år efter fixtur/implantat installation. Resultatet visade att 13 var kvinnor (65 %), 8 rökare (40 %) och 11 (55 %) personer hade remitterats för tidigare förekomst av parodontit.63 implantat installerades på 20 patienter. Periimplantit uppstod vid 8 implantat (13 %). Dessa implantat fanns hos 8 olika patienter, 5 var kvinnor, 5 rökare och 5 hade remitterats för parodontal diagnos. Något statistiskt samband kunde inte påvisas mellan förekomst av periimplantit och kön, rökvanor eller tidigare parodontal diagnos.Konklusionen: Förekomst av periimplantit under åren 2000-2001 var 13 %, vilket stämmer med tidigare studier.

Dygnsrytmens betydelse för ungdomars munhälsa : en-case-control studie

Syftet med studien var att jämföra dygnsrytm samt kost - och munhygienvanor mellan ungdomar som uppvisar en kariesprevalens med dem som är kariesfria. Efter ett konsekutivt urval med jämn fördelning med avseende på kariesprevalens och kön, svarade 196 ungdomar i åldern 15-16 år vid ordinarie tandvårdsbesök på en enkät. Frågeområdena var förutom bakgrundsvariabler, sömn-, kost- och munhygienvanor. Studie visade med avseende på dygnsrytm att 37% var kvällsmänniskor, 13% var morgonmänniskor och hälften var neutrala. Ett samband påvisades mellan kariesprevalens och dygnsrytm, i gruppen kvällsmänniskor fanns en större del med karies. Det var mer vanligt att äta frukost och skolmat i kategorierna morgonmänniska och neutrala än bland kvällsmänniskorna. Måltiderna frukost och skolmat samt mjölk till dessa måltider var mer vanligt att förtära i den kariesfria gruppen än i gruppen med kariesprevalens. Att borsta tänderna två gånger per dag var vanligare bland kategorierna morgonmänniska respektive de neutrala än bland kvällsmänniskorna. Det var även vanligare i den kariesfria gruppen än i gruppen med karies

Behovet av nödvändig tandvård i Ludvika kommun 2003-2008 : En beskrivande, retrospektiv journalstudie

Munvården är ofta ett eftersatt område inom vården och omsorgen vilket återspeglar sig på munhälsan hos de boende. Syftet med denna studie var att undersöka om behovet av nödvändig tandvård har förändrats i Ludvika kommun under åren 2003-2008, samt att studera om de vårdtagare som var i behov av nödvändig tandvård fick densamma. Metoden var en beskrivande, retrospektiv journalstudie. Studien baseras på 2010 st screeningjournaler från år 2003 - 2008. Dessa screeningjournaler plus listor på vilka som fått nödvändig tandvård under de här åren har studerats och analyserats. Samtliga uppgifter inhämtades från beställarenheten för tandvård i Säter. Någon skillnad i antalet tänder kunde inte påvisas med avseende på olika år. Antal vårdtagare med helprotes har blivit färre. Prevalensen av synlig karies har ökat. En ökning av antal personer som får hjälp med den dagliga munvården kunde påvisas. Behovet av nödvändig tandvård har varierat över tid. Vårdtagarna har ett betydande behov av nödvändig tandvård som har varit relativt konstant över tid. De personer som var i behov av nödvändig tandvård har fått densamma i stor utsträckning, även om en del sjukdomssymptom kvarstår. Munhygienen är inte tillfredsställande trots att de som är i behov av hjälp med munvård får sådan i tillräcklig utsträckning.

Vuxna individers grad av självtillit till att avstå från sockerhaltiga livsmedel i olika situationer

Syftet med studien var att testa ett nykonstruerat instrument för att beskriva grad av självtillit till att avstå från sockerhaltiga livsmedel i olika situationer. Syftet var även att beskriva vuxna individers intag av sockerhaltiga livsmedel samt att beskriva skillnaden mellan sockerintag och självtillit. Urvalet bestod av 62 patienter som kommit för undersökning eller behandling till privata och folktandvårdskliniker. Data samlades in via enkät. Resultatet visade att 16 (26,2 %) individer åt sockerhaltiga livsmedel minst en gång per dag och 45 (73,8 %) åt sockerhaltiga livsmedel mer sällan än en gång per dag. Det mest förekommande sockerhaltiga livsmedlet var bullar, sockerkaka och andra mjuka kakor, 5 (8,7 %) individer intog dessa typer av livsmedel minst en gång per dag. Det minst förekommande sockerhaltiga livsmedlet var fruktsoppa och kräm, 40 (67,8 %) individer intog aldrig detta livsmedel. Medelvärdet för graden av självtillit till att avstå från sockerhaltiga livsmedel i olika situationer var 6,4 (SD 2,2) av 10 på en 11-gradig Likertskala. En signifikant skillnad kunde ses i graden av självtillit bland de som intog sockerhaltiga livsmedel minst en gång per dag jämfört med de som mer sällan intog sockerhaltiga livsmedel (t=3.036; p=0.004). Instrumentet hade ett Cronbach´s Alpha värde på 0.94, vilket visar en god reliabilitet. Utifrån de resultat som framkommit tycks individer med lägre grad av självtillit inta sockerhaltiga livsmedel oftare än individer med högre grad av självtillit. Instrumentet visade sig användbart.

Prävalenz dentaler Pathologien vergangener und rezenter Bevölkerungen : dentalpathologische Untersuchungen an einem frühmittelalterlichen Reihengräberfeld aus Mannheim

Pathologische Veränderungen des stomatognathen Systems haben die Menschheit seit jeher geplagt. Etliche dieser dentalen Pathologien hinterlassen Spuren, die auch an Skelettmaterial noch erkannt werden können. Die vorliegende Studie beschäftigt sich mit der Aufnahme dentaler Pathologien an Skelettmaterial eines frühmittelalterlichen Gräberfelds aus dem Bösfeld in Mannheim. Hierbei werden die Individuen in Hinblick auf AMTL, PMTL, Karies, marginale Parodontopathien, periapikale Läsionen, Zahnabnutzung, Zahnstein und Hypoplasien untersucht. In Folge werden die Häufigkeit der Pathologien innerhalb verschiedener Untergruppen der Bösfelder Population und zwischen anderen zeitgleichen und rezenten Populationen verglichen.rnrnBei der Prävalenz von AMTL und Karies ist ein signifikanter Anstieg mit dem Alter der Individuen zu beobachten, während sich kein Unterschied zwischen den Geschlechtern ergibt. Marginale Parodontopathien sind signifikant weniger bei frühadulten Individuen zu finden als bei der Gruppe der über 30 Jährigen. In der Gesamtpopulation ergeben sich keine Unterschiede zwischen den Geschlechtern. Altersabhängig betrachtet sind jedoch die über 40-jährigen Männer signifikant häufiger von marginalen Parodontopathien betroffen, während bei der Altersgruppe der Frühadulten die weiblichen Individuen häufiger betroffen sind. Unabhängig von Geschlecht und Alter kann bei den marginalen Parodontopathien ein Zusammenhang zwischen den alveolaren Entzündungsreaktionen und dem Abstand zwischen Schmelz-Zement Grenze und Limbus alveolaris festgestellt werden. Die männlichen Individuen des Bösfelds sind signifikant häufiger von periapikalen Läsionen betroffen. Bei dem Zahnverschleiß wird ein solcher Unterschied zwischen den Geschlechtern nicht festgestellt. Lediglich eine Zunahme des Verschleißes mit dem Alter liegt vor. Auch der Zahnsteinbefall steigt mit dem Alter an. Ein Unterschied bei dem Zahnsteinvorkommen zwischen den Geschlechtern ist nicht zu finden. Nur die frühmaturen Männer zeigen im Vergleich zu den Frauen einen signifikant geringeren Befall. Diese höhere Zahnsteinablagerung bei den frühmaturen Frauen kann mit deren Eintritt in das Klimakterium erklärt werden. Die Hypoplasien des Enamels lassen ein durchschnittliches Entstehungsalter von 3 bis 4 Jahren erkennen. Dieses kann mit dem, im Frühmittelalter sehr späten, Abstillalter in Verbindung gebracht werden. Die an der Bösfelder Serie beobachteten Häufigkeiten der Patholgien sind zu einem großen Teil vergleichbar mit anderen zeitgleichen Skelettserien. rnrnDie vorliegende Studie gibt einen Einblick in die Epidemiologie dentaler Pathologien im Frühmittelalter, kann Rückschlüsse ziehen auf damalige Lebensumstände und kann Unterschiede zwischen damaliger und heutiger Prävalenz verschiedener Erkrankungen darstellen. Zukünftige Studien an der Bösfelder Skelettserie können mit einem Fokus auf die archäologische Auswertung der Grabbeigaben weitere Erkenntnisse liefern und so das Verständnis dieser merowingerzeitlichen Population vertiefen. rn

Einfluss von relativer Luftfeuchtigkeit und Applikationszeit auf die Dentinhaftkraft von sechs verschiedenen Adhäsivsystemen

Einleitung und Ziel: Das Arbeiten mit Adhäsivsystemen und Kompositmaterialien ist techniksensitiv und oft auch zeitaufwändig. Adhäsivsysteme und Kompositmaterialien sind feuchtigkeitsanfällig, weswegen die Verwendung eines Kofferdams von den Herstellern empfohlen wird - nicht nur, um während des Arbeitens mit Adhäsivsystemen und Kompositmaterialien die Gefahr einer Blut- oder Speichelkontamination zu minimieren sondern auch, um die hohe relative Luftfeuchtigkeit in der Mundhöhle auf die Luftfeuchtigkeit der Umgebung zu reduzieren. Abgesehen davon bestehen viele Adhäsivsysteme aus mehreren Applikationsschritten und diese Applikationsschritte weisen jeweils von den Herstellern genau angegebene Applikationszeiten auf. Je nach Adhäsivsystem erscheinen diese Applikationszeiten relativ lang und im klinischen Alltag kann die Gefahr bestehen, dass es zu einer Reduktion der vom Hersteller angegeben Applikationszeiten kommt. Es ist sehr wahrscheinlich, dass sowohl erhöhte relative Luftfeuchtigkeit als auch reduzierte Applikationszeiten die Dentinhaftkraft von Adhäsivsystemen negativ beeinflussen. Das Ziel dieser Studie war folglich, den Einfluss von relativer Luftfeuchtigkeit und Applikationszeit auf die Dentinhaftkraft von sechs verschiedenen Adhäsivsystemen zu untersuchen. Material und Methoden: Insgesamt 360 extrahierte menschliche Molaren ohne Füllungen und/oder Karies wurden verwendet (n=15 pro Gruppe; 24 Gruppen). Die Molaren wurden gereinigt und von okklusal bis ins mittlere Zahnkronendentin plangeschliffen. Die plangeschliffenen Molaren wurden anschliessend in selbsthärtendem Kunststoff eingebettet. Danach wurden die Oberflächen des Zahnkronendentins mit einem von sechs Adhäsivsystemen behandelt und Komposit (Filtek Z250; 3M ESPE) in Form eines Zylinders appliziert. Die sechs Adhäsivsysteme umfassten: 1) Syntac Classic (Ivoclar Vivadent), 2) OptiBond FL (Kerr), 3) Clearfil SE Bond (Kuraray), 4) AdheSE (Ivoclar Vivadent), 5) Xeno Select (DENTSPLY DeTrey) sowie 6) Scotchbond Universal (3M ESPE). Die Applikation des Adhäsivsystems und des Kompositzylinders wurde unter vier experimentellen Bedingungen durchgeführt. Die vier experimentellen Bedingungen wurden in einer modifizierten Handschuhbox erstellt (Abb. 1; CSL-GB24, Cleaver Scientific, Rugby, Grossbritannien) und umfassten: a) relative Luftfeuchtigkeit der Umgebung (~45%) und Applikationszeit gemäss Herstellerangaben, b) relative Luftfeuchtigkeit der Umgebung (~45%) und reduzierte Applikationszeit, c) erhöhte relative Luftfeuchtigkeit (≥85%) und Applikationszeit gemäss Herstellerangaben sowie d) erhöhte relative Luftfeuchtigkeit (≥85%) und reduzierte Applikationszeit. Nach 24 Stunden Lagerung wurden die auf Dentin applizierten Kompositzylinder in einer Universalprüfmaschine (Abb. 2; zwicki Z1.0 TN, Zwick, Ulm, Deutschland) mittels Scherkrafttest belastet (Traversengeschwindigkeit: 1 mm/min) und so die Haftkraftwerte bestimmt. Die Haftkraftwerte wurden anschliessend mit einer nichtparametrischen Varianzanalyse statistisch analysiert, gefolgt von Kruskal-Wallis- und Mann Whitney U-Tests sowie einer Bonferroni-Holm Korrektur für multiples Testen. Das Signifikanzniveau wurde auf α = 0.05 festgelegt. Resultate: Erhöhte relative Luftfeuchtigkeit sowie reduzierte Applikationszeit hatten keinen signifikanten Einfluss auf die Haftkraft von zwei der sechs untersuchten Adhäsivsysteme (Clearfil SE Bond und Scotchbond Universal; p = 1.00). Die Haftkraft der anderen vier Adhäsivsysteme (Syntac Classic, OptiBond FL, AdheSE und Xeno Select) wurde durch eine reduzierte Applikationszeit nicht signifikant beeinflusst (p ≥ 0.403). Allerdings reduzierte eine erhöhte relative Luftfeuchtigkeit (ungeachtet der Applikationszeit) die Haftkraft von Syntac Classic, OptiBond FL und Xeno Select signifikant (p ≤ 0.003). Eine erhöhte relative Luftfeuchtigkeit reduzierte die Haftkraft von AdheSE nur dann signifikant, wenn das Adhäsivsystem mit Applikationszeit gemäss Herstellerangaben verwendet wurde (p = 0.002). Hinsichtlich Unterschiede in der Haftkraft zwischen den sechs Adhäsivsystemen zeigte sich, dass OptiBond FL und Scotchbond Universal generell (sprich ungeachtet der vier experimentellen Bedingungen) die höchste Haftkraft erzielten. Von den anderen vier Adhäsivsystemen wurde Clearfil SE Bond am wenigsten durch erhöhte relative Luftfeuchtigkeit oder reduzierte Applikationszeit beeinflusst und zeigte zwar niedrigere Haftkraftwerte im Vergleich zu OptiBond FL und Scotchbond Universal dafür aber die konstanteste Haftkraft unter allen vier experimentellen Bedingungen. Schlussfolgerung: Die Dentinhaftkraft von zwei der sechs untersuchten Adhäsivsysteme (Clearfil SE Bond und Scotchbond Universal) wurde weder durch erhöhte relative Luftfeuchtigkeit noch durch reduzierte Applikationszeiten beeinflusst. Die Haftkraft der anderen vier Adhäsivsysteme wurde vor allem durch eine erhöhte relative Luftfeuchtigkeit negativ beeinflusst, grossmehrheitlich aber nicht durch eine reduzierte Applikationszeit. Klinisch ist daher die Kontrolle und Reduktion der relativen Luftfeuchtigkeit durch die Verwendung eines Kofferdams sehr zu empfehlen. Obwohl diese Studie gezeigt hat, dass reduzierte Applikationszeiten einen weniger starken, negativen Einfluss auf die Haftkraft haben, ist es trotzdem angezeigt, die Gebrauchsanleitungen der Adhäsivsysteme zu befolgen und sich an die Herstellerangaben zu halten.