Yhteiskunnalliset vaikutustavoitteet julkisessa hankintaprosessissa

Tämän Pro gradu -tutkielman tavoitteena on analysoida julkisiin hankintoihin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyviä käsitteitä, käsitejärjestelmiä ja tutkimustuloksia. Työ on toteutettu käsitetutkimuksena, jolloin tarkoituksena on löytää ajattelun välineitä. Hankkeen yhteiskunnallisia vaikutuksia ovat muunmuassa ympäristövaikutukset sekä ihmisiin kohdistuvat vaikutukset. Näiden vaikutusten huomioiminen hankintavaiheessa mahdollistaa tarkemman kuvan saamisen hankkeen kokonaistaloudellisista vaikutuksista. Työn case -osuuskäsittelee Vuosaaren satamanhanketta, joka on yksi suurimmista julkisista investointihankkeista. Satamahanke toteutetaan laajassa eri tahojen yhteistyössä. Politikointi on ollut vahvasti mukana Vuosaaren satamanhankkeessa ja tietyt poliittiset voimat ovat pyrkineet edesauttamaan hankkeen toteutumista. Toisaalta tietytryhmät ovat pyrkineet estämään, tai hidastamaan hankkeen toteutumista.

Fortumin strategia, rakenne ja investoinnit

Työn tarkoituksena oli tutkia Nesteen ja Imatran Voiman kehittymistä Fortumiksi sekä selvittää Fortumin toimintaa aina kevääseen 2005 saakka. Tarkastelussa pääpaino on ollut yritysten strategian, rakenteen ja investointien kehityksessä. Lisäksi tarkastelussa pyritään saamaan selville Fortumin fuusioitumisen ja jakautumisen taustoja. Tutkimuksessa käytettiin tilinpäätösanalyysin työkaluja yritysten taloudellisen kehityksen selvittämiseksi. Tutkielma jakaantuu teoreettiseen ja empiiriseen osaan. Kirjallisuudessa esitetyt näkemykset ovattutkielman teoreettisen osan perustana. Tutkimuksen empiirinen tieto perustuu yritysten julkiseen informaatioon, painottuen vuosikertomuksiin. Työn empiirisen osan pohjana olevat tilinpäätöstiedot on oikaistu käyttäen nykyisiä tilinpäätösanalyysin käytäntöjä. Näiden tietojen perusteella on laskettu työssä tulkitut tunnusluvut. Tilinpäätösanalyysillä on pyritty löytämään tunnuslukujen muutosten taustoilla olevia tekijöitä, jotka selittävät lukujen muutoksia. Tutkimuksen avulla saatiin luotua kattava kuva Imatran voiman ja Nesteen kehityksestä Fortumiksi sekä yhtiön toiminnasta kevään 2005 jakautumiseen saakka. Lopuksi kehityksestä on vedetty johtopäätökset ja arvioitu jakautumisen jälkeistä lähitulevaisuutta. Fortumin kehitys on jakautumisesta huolimatta ollut kannattavaa ainakin tunnuslukujen valossa. Jakautumisen motiivina on parantaa yritysten mahdollisuuksia saada riskirahoitusta ja samalla jakaa toimintaan kohdistuvaa riskiä. Näin molemmat yritykset pystyvät toteuttamaan strategioitaan vapaammin kuin yhdessä toimittaessa, mikä on keskeistä yritysten kasvutavoitteiden kannalta.

Suorat ulkomaiset investoinnit Venäjälle Neuvostoliiton romahtamisesta nykypäivään

Tämän kandidaatintyön tavoitteena on tarkastella suorien ulkomaisten investointien kehittymistä Venäjällä Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen sekä selvittää niihin vaikuttaneita Venäjän sisäisiä tekijöitä. Tarkastelu toteutetaan ulkomaisten sijoittajien näkökulmasta. Työ rakentuu kolmesta osiosta, joista ensimmäisessä esitellään suoriin ulkomaisiin investointeihin liittyvää perustietoutta. Toisessa osassa keskitytään Venäjän historiaan ja niihin talousindikaattoreihin, jotka vaikuttavat merkittävimmin maahan investoimiseen. Kolmannessa osassa paneudutaan suorien ulkomaisten investointien kehitysprofiiliin ja siihen, kuinka investoinnit jakautuvat maassa eri toimialojen kesken sekä myös maantieteellisesti. Analyysien perusteella luodaan katsaus tulevaisuuteen, joka näyttää Venäjälle suuntautuvien suorien ulkomaisten investointien osalta suopealta, mutta joskin myös haastavalta. Venäjä vaikuttaa olevan sijoituskohteena lupaava ulkomaisille yrityksille, joiden tavoitteena on laajentaa markkinoitaan, sillä ostovoima kasvu on maassa merkittävä. Toisaalta Venäjälle investoiminen saattaa tuoda yritysten eteen yllättäviäkin haasteita.

Suomalaisten teollisuuden kunnossapitoyritysten investoinnit: analyysi ja skenaariot

Työn tavoitteena oli lisätä ymmärrystä teollisuuden kunnossapidon toimialasta ja sen tulevaisuudesta, tutkimalla teollisuuden kunnossapitoyritysten toteuttamia käyttöomaisuus- ja käyttöpääomainvestointeja vuosilta 2003–2007. Tutkimus toteutettiin tilinpää-tösanalyysin menetelmin suppealla, mutta edustavalla, 20 teollisuuden kunnossapitoyrityksen tilinpäätösaineistolla. Yritysjoukko jaettiin pk-yrityksiin ja suuriin yrityksiin, jolla pyrittiin kuvaamaan toimialan todellisempaa rakennetta. Analyysiosiossa tarkasteltiin toteutuneita investointiasteita, investointilogiikoita, yritysten kannattavuuksia sekä käyttöpääomainvestointien hallintaa. Toteutetun analyysin perusteella luotiin kolme tulevaisuuden skenaariota teollisuuden kunnossapidon toimi-alan kehitykselle. Eri skenaarioille laskettiin ennustemallilla keskimääräiset investointiasteet. Analyysin mukaan teollisuuden kunnossapitoyrityksien liikevaihto kasvoi tutkimusaikavälillä keskimäärin noin 8,5 prosenttia vuodessa. Kyseinen kasvu on vaatinut yrityksiltä noin 2,5 prosentin investointiasteen. Verratessa pk-yrityksiä ja isoja yrityksiä, havaittiin merkittäviä eroja toteutuneissa investointiasteissa sekä investointilogiikoissa. Yhteistä yritysjoukoille oli hyvä kannattavuus, johon eri investointiasteilla ei näyttäisi lyhyellä aikavälillä olevan vaikutusta. Tulevaisuuden investointitarve vaikuttaa maltillisemmalta kuin toteutunut taso, johtuen osaltaan taantuman vaikutuksista.

Julkiset hankinnat: Case Helsingin seurakuntayhtymä

Tutkimuksen pääideana on tutkia miten julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö näkyy seurakuntayhtymän hankinnoissa. Julkisia hankintoja tutkitaan lakitekstien ja alan kirjallisuuden pohjalta sekä Helsingin seurakuntayhtymän työntekijän haastattelun pohjalta. Tutkielmassa käydään läpi muun muassa hankintalain mukaiset julkisten hankintojen pääperiaatteet ja hankintamenettelyt. Lisäksi työssä käydään läpi lyhyesti julkisten hankintojen hankintaprosessi. Työn loppuosa käsittelee Helsingin seurakuntayhtymää.

Suorat ulkomaiset investoinnit Baltiaan

Tässä kandidaatintyössä tavoitteenamme oli selvittää Baltian alueen suosion syitä investoinnin kohteena. Aluksi selvitimme mitä suorat ulkomaiset investoinnit tarkoittavat ja tarkastelimme investointien hyötyjä sekä investoivalle taholle että investoinnin kohteena olevalle valtiolle. Näiden tutkimusten valossa pystyimme tarkastelemaan investointeja Baltian alueelle. Kuvasimme Baltian maiden investointiympäristöä tietyillä makrotalouden tunnusluvuilla sekä analysoimalla maiden korruptiotilannetta. Lisäksi tutkimme kansainvälisten organisaatioiden tekemiä listauksia liiketoiminnan harjoittamisen ja kilpailukyvyn suhteen. Vertasimme toteutuneita investointilukuja investointiympäristön houkuttelevuuteen eri mittareilla mitattuna, jolloin pystyimme päättelemään, selittävätkö käyttämämme mittarit maihin tehtyjen suorien ulkomaisten investointien määrää. Pyrimme myös selvittämään, mitkä maat ja toimialat ovat olleet Baltian suorien ulkomaisten investointien lähteenä. Lopuksi pohdimme Baltian maiden tulevaisuutta suorien investointien kohteena käytössä olevien ennusteiden perusteella.

Julkiset palveluhankinnat - Hankintayksikön velvollisuudet tarjoajia kohtaan hankintapäätöksen tekemisen jälkeen

Hankintalainsäädäntö säätelee julkisia hankintoja pääasiassa kilpailutusprosessin ajan. Hankintasopimuksen tekemisen jälkeen julkisia hankintoja säätelevät tietyt hankintalain oikeussuojakeinot, julkisten hankintojen periaatteet, muu pakottava lainsäädäntö sekä yleinen sopimusoikeus. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää niitä velvollisuuksia, joita hankintayksiköllä on tarjoajia kohtaan hankintapäätöksen syntymisen jälkeen. Tutkimuksessa käsitellään myös velvollisuuksien toteutumatta jäämisestä syntyviä tehosteita eli sanktioita. Tutkimusmenetelmänä käytetään lainoppia. Aihetta havainnollistetaan oikeustapauksilla markkinaoikeudesta, yleisistä oikeuksista sekä Euroopan yhteisön tuomioistuimesta.

Suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden suorat investoinnit Kiinaan ja OLI-paradigma

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat suomalaisten metsäteollisuusyhtiöiden suorien investointien kasvua Kiinassa. Tutkimuksessa tarkastellaan kahden Suomen johtavan metsäteollisuusyrityksen, UPM:n sekä Stora Enson, suoria investointeja Kiinaan paperi- ja kartonkiteollisuudessa. Taustateoriana on OLI-paradigma, jonka avulla tutkitaan investointeihin vaikuttavia yritys- ja sijaintikohtaisia tekijöitä sekä syitä siihen, miksi yritys valitsee suoran investoinnin kansainvälistymismuodoksi. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja aineisto koostuu muun muassa yritysten vuosikertomuksista sekä maita koskevista tutkimuksista ja tilastoista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että omistajuuskohtaisista tekijöistä tutkimus- ja kehitystoiminta, tuoteinnovaatiot sekä yritysvastuullisuus ovat suomalaisyhtiöiden vahvuuksia Kiinassa. Kiinan ominaisuuksista puolestaan markkinoiden koko ja liiketoimintaympäristö ovat keskeisiä investointien kasvua selittäviä tekijöitä.

Tuulivoima; kehitys, investoinnit ja työllisyys Suomessa

Tuulivoimalla on pitkä historia. Tuulivoima soveltuu nykyajan energiantuotantoon. Suunniteltaessa ja rakennettaessa uusia tuulivoimaloita on tunnettava tuulisuuteen vaikuttavat tekijät samoin kuin tuulivoimalan sijoituspaikalla on tehtävä perusteelliset tuu-liolosuhdemittaukset. Nykyisellä sähkön hinnalla tuulivoimalat eivät ole täysin kilpailukykyisiä, joten niitä on tuettava. Tukimuotoja on monia. Suomessa pääasiallinen tukimuoto on syöttötariffi. Vallitseva politiikka on ratkaisevassa asemassa luotaessa tukijärjestelmiä tuulivoimalle. Suomessa tehtävät tuulivoimainvestoinnit ovat kasvussa. Tuulivoimaan liittyy niin hyviä kuin huonoja puolia. Huonot puolet ovat ratkaistavissa. Päästökaupan kannalta on tuulivoima yksi keino alentaa kasvihuonekaasuja ilmakehässä. Tuulivoiman osuuden kasvattaminen sähköntuotannossa luo työpaikkoja Suomeen ja luo vientimahdollisuuksia ulkomaille. Tuulivoimalla on valoisa tulevaisuus.