Mitä Kuusankosken työllisyydessä tapahtui ennen Voikkaan paperitehtaan sulkemista ; Kuusankosken työllisyys muutoksessa

Kymenlaakson paperituotannon 140-vuotiseen historiaan mahtuu monia tapahtumia, merkittävintä on kuitenkin ollut uusien, tehokkaampien koneiden hankkiminen ja tuotannon laajennus. Usein tällä on ollut suoraa vaikutusta työvoiman käyttöön. Aluksi uudet koneet ja laajennukset kasvattivat työvoiman määrää tehtailla ja tarjosivat myös monenlaisia tehtäviä rakennusvaiheissa ja tehtaiden kunnossapidossa. Myöhemmin tehokkaammat koneet ja muut töiden järjestelyt alkoivat vähentää tehtaiden henkilökuntaa. Toimintoja myös siirrettiin muille toimialoille. Työvoima on siten vähentynyt jo vuosia. Vuoden 2006 maaliskuusta lähtien Suomen paperituotannon historiassa on kuitenkin eletty uudenlaista käännettä, jossa useita kokonaisia tuotantolaitoksia, tehtaita on suljettu. Päätöksiä on ohjannut aiempaa selvemmin logiikka, jossa monitoimipaikkaiset, kansainväliset konsernit keskittävät tiukassa markkinatilanteessa tuotantoaan joihinkin yksiköihin ja samalla leikkaavat tuotantoa joistakin muista, jopa kokonaisia tehtaita sulkien. Tämä käänne on näkynyt Suomessa voimakkaana mm. Kymenlaaksossa, jossa sellua ja paperia on tuotettu sekä maakunnan pohjoispäässä Kuusankoskella eli nykyisessä Kouvolassa, maakunnan eteläosassa Kotkan – Haminan seudulla ja myös näiden välissä Inkeroisissa ja Myllykoskella eli entisen Anjalankosken, nykyisen Kouvolan alueella. Voikkaan tehtaan lopetus vuonna 2006 toi aiemman vähittäisen vähennyksen tilalle satojen henkilöiden suorat irtisanomiset. Alueen teollinen historia on kuitenkin pitkä ja sisälsi jo ennen Voikkaan ja Haminan Summan tehtaiden sulkemisia muitakin yhteiskunnallisesti kiinnostavia työllisyyden muutoksen piirteitä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus haluaa tuoda lisäaineksia Kaakkois-Suomen teollisen tuotannon ja erityisesti massa- ja paperiteollisuuden muutoksen ja sen vaikutusten tutkimukseen ja tämän hetken rakennemuutoksesta käytävään keskusteluun julkaisemalla Niilo Melolinnan Manchesterit-tutkimushankkeessa tekemän, aiemmin vain opinnäytetyönä julkaistun lisensiaatintutkielman, joka kuvaa Kuusankosken työllisyyden muutoksen piirteitä ennen Voikkaan tehtaan sulkemista.

Employee layoff announcements and shareholder wealth: empirical evidence from Finland 2008-2013

This thesis investigates the short-term stock price reaction to layoff announcements in Finland. It also studies whether the characteristics of the firm or the layoff announcement have an impact on the stock market reaction. Standard event study methodology was utilized to examine the stock price reactions to layoffs and to test the created hypotheses. The event pool consisted of 102 publicly disclosed layoff announcements that were announced during the time period from June 2008 to December 2013. The empirical results show that the stock market reaction is strongly positive in the pre-event period of -10 to -1 with CAAR of 2,69%. The reaction is however slightly negative on the event date with AAR of -0,57%. Based on the results the conclusion is that either the managers are timing the markets or the layoffs are seen as efficiency improving acts and the market becomes aware of such actions pre-event. Additionally different characteristic hypotheses are tested to find out whether they would explain the reaction. The characteristics are: the reason stated by the management, business cycle, industry group, prior performance, leverage-ratio, the size of the company, the size of the layoff and the duration of the layoff.

Irtisanomisilmoituksen aiheuttama markkinareaktio – Irtisanomisen taustasyyn merkitys reaktion suuntaan, suuruuteen ja voimakkuuteen

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää miten Helsingin pörssissä noteeratun yhtiön osakekurssi reagoi, kun yhtiö tiedottaa toteutettavista henkilöstön irtisanomisista. Toisena tavoitteena on lisäksi tarkastella sitä, onko yritysten irtisanomisilmoituksissa mainituilla irtisanomisten taustasyillä vaikutusta mahdollisiin osakemarkkinareaktioihin. Tutkimuksen lopullinen aineisto muodostui yhteensä 133 irtisanomisilmoituksesta, jotka Helsingin pörssissä noteeratut yritykset ovat vuosien 2010–2014 välisenä aikana julkaisseet. Tutkimuksessa hyödynnetään tapahtumatutkimusmenetelmää, joka on yleisesti käytetty menetelmä ilmentämään ja mittaamaan uuden informaation aiheuttamaa markkinareaktiota osakemarkkinoilla. Tapahtumatutkimuksessa tarkoituksena on pyrkiä poistamaan tutkittavan osakkeen hinnan muutoksesta yleinen markkinoiden aikaansaama normaalituotto, jotta päästään käsiksi jäljelle jäävään tapahtuman aiheuttamaan residuaaliin eli epänormaaliin tuottoon. Havaitut epänormaalit tuotot luonnehtivat irtisanomisilmoituksen aiheuttamaa vaikutusta osakkeen hinnassa. Irtisanomisilmoituksen aiheuttama markkinareaktio selvitettiin yleisesti koko tutkimusaineistoa hyödyntäen sekä erikseen kahden syyryhmän, kysynnän heikentymisen ja toiminnan tehostamisen osalta. Aiempien tutkimusten perusteella yrityksen tiedottamat henkilöstön irtisanomiset aiheuttavat negatiivisen markkinareaktion yrityksen osakekurssissa. Heikentyneen kysynnän ryhmän osalta reaktio on poikkeuksetta todettu negatiiviseksi ja tilastollisesti merkitseväksi. Toiminnan tehostamisen ryhmän osalta markkinareaktio on taas havaittu vaihtelevasti joko positiiviseksi tai negatiiviseksi. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan yrityksen irtisanomisilmoitus ei yleisellä tasolla aiheuta tilastollisesti merkittäviä epänormaaleita tuottoja, jolloin markkinareaktio jää keskimäärin neutraaliksi. Heikentyneen kysynnän syyryhmän osalta irtisanomisilmoituksen nähtiin kuitenkin aiheuttavan tilastollisesti merkittävän negatiivisen markkinareaktion tapahtumapäivänä. Sijoittajat siis olettavat yrityksen tulevaisuudennäkymien heikentyneen, jonka vuoksi yrityksen osakekurssi laskee. Toiminnan tehostamisen syyryhmän osalta taas todettiin tilastollisesti merkittäviä positiivisia epänormaaleita tuottoja tapahtumaikkunassa. Yrityksen osakkeen hinta kohoaa, koska sijoittajat uskovat yrityksen ilmoitukseen tehostaa toimintaansa työntekijöitään vähentämällä.

Inhimillinen pääoma yrityksen henkilöstövähennysprosessissa Case-tutkimus inhimillisen pääoman roolista ja hallinnoinnista finanssialan yrityksessä

Sekä inhimillinen pääoma että henkilöstövähennykset ovat ajankohtaisia teemoja tällä hetkellä, erityisesti nopeasti muuttuvalla finanssialalla. Esimerkiksi automaation ja digitalisoitumisen vuoksi rutiininomaiset työtehtävät vähenevät, ja taloussuhdanteiden ja asiakaskäyttäytymisen muutosten vuoksi työn tarve yleisesti vaihtelee. Samalla kuitenkin monimutkaiset palvelu- ja asiantuntijatehtävät lisääntyvät, ja henkilöstön inhimillisestä pääomasta ja sen tuomasta arvosta puhutaan paljon. Teoreettinen tutkimus mieltää henkilöstövähennykset yleisesti huonoksi menettelytavaksi, joka vaikuttaa negatiivisesti yritysten suoriutumiseen. Käytännön liiketoiminnassa irtisanomiset ovat kuitenkin yleisiä, kun muuttuvassa ympäristössä tarvitaan nopeita ratkaisuja. Henkilöstöä vähentämällä yritys voi karsia kustannuksia sekä muokata inhimillistä pääomaansa, kilpailukykyänsä ja strategiaansa. Irtisanomisprosessi voi kuitenkin aiheuttaa piileviä ja välillisiä negatiivisia vaikutuksia, kuten työntekijöiden motivaation ja luottamuksen heikentymistä tai organisaatiosidonnaisten erityistaitojen menettämistä. Tämä heikentää inhimillisestä pääomasta saatavaa hyötyä, mikä taas näkyy koko organisaation arvonluontikyvyssä. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään inhimillisen pääoman merkitystä yritysten henkilöstövähennysprosesseissa. Tavoitteena on tutkia, miten yrityksen toiminnanjohtamisessa ja talousohjauksessa inhimillinen pääoma huomioidaan henkilöstövähennysprosessissa, sekä miten henkilöstövähennykset vaikuttavat inhimilliseen pääomaan ja sen tulontuottamiskykyyn. Tutkimus on toteutettu toiminta-analyyttisella tutkimusotteella. Empiirisen osion case-tapauksena toimii finanssialan yritys, jonka liiketoiminta keskittyy asiantuntijapalveluiden ympärille, ja joka on muutama vuosi sitten käynyt läpi organisaatiomuutoksen ja sen yhteydessä vähentänyt henkilöstöään sekä esimies- että työntekijätasolta. Yrityksestä haastateltiin henkilöstöjohtajaa, kahta liiketoiminnasta vastaavaa johtajaa, talouspäällikköä sekä luottamushenkilöä teemahaastattelumetodia käyttäen. Vastoin teoreettisia tutkimuksia henkilöstövähennysprosessi miellettiin case-yrityksessä onnistuneeksi, sillä kustannuksia on saatu karsituksi, organisaatiota rationalisoiduksi, työtehtäviä järkeistetyksi ja henkilöstön motivaatiota kasvatetuksi. Organisaation strategiaa ja toimintatapoja on muutosten myötä saatu uudistetuksi ja henkilöstövähennysten kautta organisaatiosta on karsittu yrityksen tulevaisuuden liiketoimintaan sopimattomia ja ei-motivoituneita henkilöitä. Inhimillisestä pääomasta käsitteenä ei puhuta käytännön liiketoiminnassa, vaikka siihen liittyvät tekijät mielletäänkin merkittäviksi yrityksen menestymisen kannalta. Case-yrityksessä inhimilliseen pääomaan luettavat tekijät olivat ratkaisevassa asemassa irtisanomispäätöksiä tehdessä, mutta henkilöstövähennysprosessi ei ole tuonut erityisiä muutoksia inhimillisen pääoman hallinnointiin ja ohjaukseen prosessin jälkeen, vaan muutokset tulevat vähittäin liiketoimintaympäristön muuttuessa