Sisäisen tarkastuksen laatu ja sisäisen tarkastuksen ammattikunnan määrittämä laadunvarmennus

Tutkielmassa tutkitaan miten sisäisen tarkastuksen laatua voidaan määritellä eli mitkä sisäisen tarkastuksen elementit ovatniin kriittisiä, että ne määrittävät sisäisen tarkastuksen arvoa organisaatiolle ja näin ollen sen laatua. Lisäksi tutkielmassa tutkitaan miten sisäiset tarkastajat valvovat oman työnsä laatua ja kuinka hyvin heidän laadunvalvontansa onnistuu varmentamaan sisäisen tarkastuksen työn laatua. Sisäisen tarkastuksen ammattikunnan määrittämät laadunvarmennuksen välineet koostuvat ennakoivista toimenpiteistä ja jälkikäteen tehtävistä laadunvarmennuksista. Ennakoivilla toimenpiteillä tarkoitetaan ammattistandardeja ja eettisiä sääntöjä, joilla pyritään etukäteen varmistamaan työn laadukas toteuttaminen. Jälkikäteen tehtävillä laadunvarmennuksilla tarkoitetaan ammattistandardeissa määritettyä laadunvalvontaa. Ammattistandardit ja eettiset säännöt ovat puutteellisia laadunvalvonnan näkökulmasta. Laadunvalvonnan organisoimista tulisi myös motivoida konkreettisimmilla seuraamuksilla.

Corporate governance kasvuyritysten rahoituskelpoisuuden nostamisen välineenä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä corporate governance on nuorten yritysten kohdalla ja miten he sillä voivat parantaa omia tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia. Tutkimuksessa haastateltiin Lappeenrantalaisia kasvuyrityksiä ja pääomasijoittajien edustajia, minkä avulla saatiin tietoa siitä, mikä on tämän hetken tilanne hyvän hallintotavan suhteen. Tutkielmassa tutkittiin eri osa-alueita, jotka tämänhetkisessä tilanteessa on yhdistetty yritysten hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. Näistä asioista nostetaan esille ne peruslinjaukset, joita nuorten yritysten tulisi noudattaa, jottaheidän toimintansa noudattaisi hyvää hallintotapaa. Tämän lisäksi tutkitaan pääomasijoittamista. Tutkimuksessa käydään läpi Suomessa toimivat erityyppiset pääomasijoittajat, heidän käyttämänsä sijoitusprosessit ja - kriteerit sekä arvonmääritys. Tutkimuksessa myös käsitellään pääomasijoittamisen merkitystä nuorille yrityksille ja sitä, mitä kohdeyrityksen hyvä hallintotapa voi pääomasijoittajillemerkitä. Corporate governance mielletään vielä suurten yritysten asiaksi, muttase on myös selkeästi käännettävissä pienille yrityksille sopivaksi. Mitään yksiselitteistä suositusten listaa ei voida antaa, mutta tärkeämpää olisi saada nuoret yritykset miettimään ja panostamaan oman yrityksen hyvän hallintotavan mukaiseen toimintaan. Tämän avulla on mahdollista parantaa yrityksen toimintaedellytyksiä ja torjua uhkia.

Läpinäkyvyys venäläisissä pörssiyhtiöissä - yhtiöiden Internetissä julkaisema informaatio

Tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, miten corporate governance eli hyvä hallintotapa on kehittynyt Venäjällä. Tutkimuksessa keskityttiin eritoten yritystoiminnan läpinäkyvyyteen ja siihen, minkälaista informaatiota yritysten pitäisi vuosittain julkaista. Tutkimuksessa tutkittiin minkälaista informaatiota Moskovan pörssiin listautuneet yritykset julkaisevat. Tavoitteena oli tutkia, julkaisevatko yritykset informaatiota OECD:n corporate governancve suositusten mukaisesti. Tutkimusmenetelmänä käytettiin havaintotutkimusta. Tutkimuksessa saatiin selkeä kuvasiitä, mitä corporate governance tarkoittaa ja siitä miten se on kehittynyt Venäjällä. Tutkimuksen aineisto kerättiin Moskovan pörssiin listautuneista yrityksistä, koska Venäjä tutkimuskohteena on mielenkiintoinen ja koska corporate governance teema on vasta viime vuosina tullut ajankohtaiseksi venäläisissä yrityksissä. Tutkimuksessa saadut tulokset osoittavat, että yritykset julkaisevat informaatiota melko hajanaisesti ja pörssi joutuu edelleen tyytymään puutteelliseen informaatioon. Venäjän yritystoiminnasta puuttuu vakaus, ja instituutiot eivät vielätue corporate governance -suositusten toimeenpanemista ainakaan kovin hyvin. Myös toimiala ja yrityksen omistusrakenne vaikuttavat jonkin verran siihen, minkälaista tietoa yritys tuottaa. Eri toimialojen välillä on huomattaviakin eroja sen suhteen, miten kattavasti niistä on saatavissa informaatiota. Omistusrakenne on tämän tutkimuksen yrityksissä erilainen kuin Venäjällä yleensä ja ulkomaista omistusta on paljon.

Hallituksen ja toimitusjohtajan välisen suhteen kehittäminen listaamattomissa suomalaisissa osakeyhtiöissä

Työn tavoitteen oli selvittää mitä erityspiirteitä suomalaisissa listaamattomissa osakeyhtiöissä on ja niiden pohjalta ymmärtää minkälainen hallituksen ja toimitusjohtajan välinen suhde on. Tutkimusmetodologia oli empiirinen eksploratiivinen tutkimus ja tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen perustuen seitsemään teemahaastatteluun. Tutkimuksen tuloksena oli, että osakeyhtiöt ovat erilaisia perustuen yhtiön omistajamäärään, omistuksen hajaantumiseen ja omistajien aktiivisuuteen. Pääsääntöisesti omistajat ovat lähellä yhtiön toimin- taa. Omistajat rakentavat yrityskulttuuria palkkaamalla hallituksen jäseniksi kulloiseenkin tilanteeseen sopivimmat henkilöt. Suomalaisia toimitusjohtajia pidetään ihmiskäsitykseltään pääsääntöisesti stewardeina ja ihmiskäsitykseen vaikuttaa olennaisesti kulttuurimme. Luottamus on hallituksen ja toimitusjohtajan välisen suh- teen kulmakiviä.

Pk-yrityksen ylimmän johdon strategiaprosessi - kuka tekee, mitä tekee ja miten tehdään?

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten pk-yrityksen strategiaprosessia käytännössä toteutetaan, keitä siihen osallistuu ja minkälaisia käytäntöjä siihen liittyy. Lisäksi pyrittiin lisäämään ymmärrystä hallituksen sekä hallituksen ja toimitusjohtajan vuorovaikutussuhteista tehtävien, roolien ja vallan jakautumisen näkökulmista strategiaprosessin eri vaiheissa ja päätöstilanteissa hyvän hallintotavan periaatteet huomioiden. Tutkimuksen mielenkiinnon kohteena oli myös jaetun johtajuuden rooli yrityksen ylimmän johdon strategiatyössä. Tutkimus on toteutettu kvalitatiivisella tapaustutkimusmenetelmällä. Tutkimuskohteena toimi pieni suomalainen it-alan yritys, josta haastateltiin sekä toimitusjohtajaa, että hallituksen jäseniä. Tutkimuksen havaintojen ja analyysien perusteella pk-yrityksen toimitusjohtajalla on ratkaiseva rooli yrityksen pääasiallisena strategina, pk-yrityksissä ei toteuteta strategian muodostamisen jälkeen erityisen määrämuotoista strategiaprosessia, vaan strategisia valintoja peilataan kilpailuympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja ylimmän johdon tiedon sosiaaliseen rakentumiseen perustuvilla strategikäytännöillä voidaan savuttaa tehokkuutta strategiatyössä. Myös hallituksen palvelutehtävän painottaminen, johdon ja hallituksen vuorovaikutteinen keskustelukulttuuri ja jaetun johtajuuden periaatteet tuovat lisäarvoa pk-yrityksen strategiatyöhön.

Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sen kehittäminen osuustoiminnallisissa yrityksissä

Yritysten hyvä johtamis- ja hallintotapa (corporate governance = CG) on Yhdysvalloissa alkunsa saanut pörssinoteeratuille yrityksille suunnattu ohjesääntö, jolla niiden johtamis- ja hallintokäytäntöä pyritään yhdenmukaistamaan ja samalla tekemään sitäläpinäkyvämmäksi omistajille. Osuustoiminnallisten yritysten hyvää johtamis- jahallintotapaa, jota tässä tutkielmassa tutkitaan, on tutkittu vähän ja yritysmuotona se jää aina osakeyhtiöiden varjoon. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehittämiskohteita erityyppisissä suomalaisissa osuuskunnissa. Tutkielman tavoitteena oli löytää sopivat mittaristot, joita voitaisiin käyttää mitatessa johdon ja hallituksen työskentelyn tehokkuutta ja suorituskykyä. Teoria jakaantuu kahteen osaan. Aluksi käsittelen osuustoiminnallisten yritysten arvoja, tunnusmerkkejä, sääntelyä ja hallintoa sekä osuuskuntien erilaisia organisoitumismuotoja. Osuuskuntien hyvän johtamis- ja hallintotavan teoriaosa puolestaan koostuu erilaisista hyvän johtamis- ja hallintotavan suosituksista, teorioista, rakenteesta ja tehokkaan hallitustyöskentelyn avaimista ja arvioinnista sekä suorituskyvyn mittauksen viitekehyksestä. Haastattelujen avulla pyrin saamaan vastaukset osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehityskohteista. Tutkimuksen tuloksissa näkyy osuustoiminnallisten yritysten hyvän johtamis- ja hallintotavan kehityskohdat, joissa osuustoiminnallisilla yrityksillä olisi vielä kehitettävää ja parannettavaa. Suuressa osassa osuustoiminnallisista yrityksistä on noudatettu soveltuvin osin listatuille yrityksille laadittua suositusta ja suuri osa kehityskohteista tulee tämän suosituksen sisällöstä, joita ei ole onnistuttu soveltamaan osuuskuntiin.

Ulkomaalaistyövoiman hyvä hallinta rakennusliikkeessä

Tämä insinöörityö tehtiin SRV Viitoset Oy:lle. Euroopan Unionin laajentuminen 1.5.2004 uusiin jäsenmaihin on aiheuttanut muutoksia ulkomailta tulevien työntekijöiden käytännöissä rakennustyömailla. Siirtymäaikalaki, lähetetyt työntekijät, työmailla pakolliseksi tullut tunnistekorttikäytäntö sekä käytännön ongelmat työmaiden toimihenkilöiden ja ulkomailta saapuvien työläisten välillä ovat olleet vaikeasti ymmärrettäviä työmailla. Työn tavoitteena on ollut selvittää ulkomaalaistyövoiman käyttöön liittyviä asioita ja käytännön ongelmia rakennusyrityksen näkökulmasta. Insinöörityön teoriaosuus tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Lähteinä käytettiin työvoimatoimistosta, verotoimistosta, Eurooppa-tiedotuskeskuksesta sekä Internetistä saatua materiaalia. Eri asiantuntijoiden haastatteluista saatua tietoa käytettiin myös työn teoriaosuuteen. Lisäksi SRV:n työmailla tehtiin toimihenkilöiden haastattelu- ja kyselytutkimus käytännön ongelmien selvittämiseksi. Insinöörityön tuloksena saatiin selvitys menettelyohjeista eri maista saapuvien vierastyöläisten viranomaisasioiden hoitamiseksi. Haastatteluiden perusteella SRV:n työmaiden toimihenkilöiden käytännön työelämässä toteamista ongelmista merkittävimmiksi havaittiin kielitaitoon ja viranomaislupiin liittyvät ongelmat. Lisäksi selvityksessä arvioitiin SRV Yhtiöiden ulkomaalaistyövoimaa koskevien menettelyohjeiden kehittämistarvetta. Tämä insinöörityö sisältää teoriaosuuden, joka sisältää eri maista tulevien työntekijöiden lupakäytännöt, harmaan talouden torjunnan sekä SRV Yhtiöiden ulkomaalaistyövoimaa koskevat menettelyohjeet käytännöistä ulkomaalaistyövoiman kanssa meneteltäessä. Lisäksi työ sisältää SRV:n toimihenkilöille tehdyn haastattelu- ja kyselytutkimuksen. Keskeisenä johtopäätöksenä tutkimuksesta on, että ulkomaisen työvoiman käyttö rakentamisessa on pysyvä ilmiö, joka edellyttää rakennusliikkeiltä sopeutumista uusiin ja erilaisiin haasteisiin.