Designing Meat Packing Plant Handling Facilities for Cattle and Hogs

The focus is on design, more specifically, "animal handling facilities which are labor saving and reduce bruise losses". The article studies: Unloading Chutes, Stockyard Design, Hog Plant Stockyard, General Purpose Small Stockyard, Beef Stockyard, Cattle Crowding Pens, Hog Crowding Pens, Slopes in Chutes and Crowding Pens, Single File Chutes General Recommendations, Single File Chutes for Cattle, Slaughter Restrainers,

Pigs, hogs and Aussie blokes: the emergence of the term 'six o'clock swill'

‘Six o’clock swill’ is one of the best known terms in Australian history, popularly associated with the drinking practices of a fifty-year period when pubs closed at six o’clock in most Australian states. Historians have tended to link the emergence of the’six o’clock swill’ to the introduction of early or six o’clock closing during the Great War. A closer analysis suggests it was not licensing law alone which impelled its emergence but historically specific conditions during World War II. Moreover, the term ‘six o’clock swill’ was no mere description of drinking practices; importantly it generated cultural politics particular to time and place.

EC28-234 Nebraska System for Tattooing Hogs for Identification after Slaughter

A plan to identify the individual farm upon which hogs reaching markets are produced has been developed in connection with the efforts toward eradicating tuberculosis among farm animals. While primarily intended as a means of tracing back to determine sources of disease infection, the system of tattooing which is being developed has other significant possibilities. With the growing emphasis on quality products in the market, it is only fair that the producers of high quality commodities receive the premiums paid by processors and consumers. Health of farm animals is a quality factor. The producer of healthy hogs should be rewarded. Likewise, the producer of diseased hogs profits from knowledge that his animals are infected and can institute efforts to control that source fo loss. This 1928 extension circular covers what each letter of a tattoo stands for, where it is to be placed on an animal, and material used in tattooing.

More profit from hogs : information on the advantages of insulating hog houses and illustrations showing the various breeds of profit-making hogs.

Mode of access: Internet.

Prices received by farmers for hogs : United States and by states, monthly and annual average prices, 1909-1958 /

Mode of access: Internet.

Benner's prophecies of future ups and downs in prices : what years to make money on pig-iron, hogs, corn, and provisions /

Mode of access: Internet.

External parasites that attack cattle, sheep, goats, horses, mules, hogs, dogs and cats.

Mode of access: Internet.

A scientific treatise on dairy cows, horses, hogs, sheep and poultry.

Cover title: Care and treatment of stock and poultry.

Manual of veterinary specific homeopathy, comprising diseases of horses, cattle, sheep, hogs, dogs and poultry, and their specific homeopathic treatment.

Cover title: Humphreys' veterinary manual, specific homeopathy.

Factors affecting the price and supply of hogs /

Includes bibliographical references (p. 72-75).

The Direct marketing of hogs /

Caption title.

The bacteriolytic power of the blood serum of hogs /

"March 12, 1907."

Hogs and pigs.

Item 24-H

Hogs and hog products and reciprocal trade agreements.

Reproduced from type-written copy.

FTIR-spektroskopia kasviuutteiden analysoinnissa

FTIR-spektroskopia (Fourier-muunnosinfrapunaspektroskopia) on nopea analyysimenetelmä. Fourier-laitteissa interferometrin käyttäminen mahdollistaa koko infrapunataajuusalueen mittaamisen muutamassa sekunnissa. ATR-liitännäisellä varustetun FTIR-spektrometrin käyttö ei edellytä juuri näytteen valmistusta ja siksi menetelmä on käytössä myös helppo. ATR-liitännäinen mahdollistaa myös monien erilaisten näytteiden analysoinnin. Infrapunaspektrin mittaaminen onnistuu myös sellaisista näytteistä, joille perinteisiä näytteenvalmistusmenetelmiä ei voida käyttää. FTIR-spektroskopian avulla saatu tieto yhdistetään usein tilastollisiin monimuuttuja-analyyseihin. Klusterianalyysin avulla voidaan spektreistä saatu tieto ryhmitellä samanlaisuuteen perustuen. Hierarkkisessa klusterianalyysissa objektien välinen samanlaisuus määritetään laskemalla niiden välinen etäisyys. Pääkomponenttianalyysin avulla vähennetään datan ulotteisuutta ja luodaan uusia korreloimattomia pääkomponentteja. Pääkomponenttien tulee säilyttää mahdollisimman suuri määrä alkuperäisen datan variaatiosta. FTIR-spektroskopian ja monimuuttujamenetelmien sovellusmahdollisuuksia on tutkittu paljon. Elintarviketeollisuudessa sen soveltuvuutta esimerkiksi laadun valvontaan on tutkittu. Menetelmää on käytetty myös haihtuvien öljyjen kemiallisten koostumusten tunnistukseen sekä öljykasvien kemotyyppien havaitsemiseen. Tässä tutkimuksessa arvioitiin menetelmän käyttöä suoputken uutenäytteiden luokittelussa. Tutkimuksessa suoputken eri kasvinosien uutenäytteiden FTIR-spektrejä vertailtiin valikoiduista puhdasaineista mitattuihin FTIR-spektreihin. Puhdasaineiden FTIR-spektreistä tunnistettiin niiden tyypilliset absorptiovyöhykkeet. Furanokumariinien spektrien intensiivisten vyöhykkeiden aaltolukualueet valittiin monimuuttuja-analyyseihin. Monimuuttuja-analyysit tehtiin myös IR-spektrin sormenjälkialueelta aaltolukualueelta 1785-725 cm-1. Uutenäytteitä pyrittiin luokittelemaan niiden keräyspaikan ja kumariinipitoisuuden mukaan. Keräyspaikan mukaan ryhmittymistä oli havaittavissa, mikä selittyi vyöhykkeiden aaltolukualueiden mukaan tehdyissä analyyseissa pääosin kumariinipitoisuuksilla. Näissä analyyseissa uutenäytteet pääosin ryhmittyivät ja erottuivat kokonaiskumariinipitoisuuksien mukaan. Myös aaltolukualueen 1785-725 cm-1 analyyseissa havaittiin keräyspaikan mukaan ryhmittymistä, mitä kumariinipitoisuudet eivät kuitenkaan selittäneet. Näihin ryhmittymisiin vaikuttivat mahdollisesti muiden yhdisteiden samanlaiset pitoisuudet näytteissä. Analyyseissa käytettiin myös muita aaltolukualueita, mutta tulokset eivät juuri poikenneet aiemmista. 2. kertaluvun derivaattaspektrien monimuuttuja-analyysit sormenjälkialueelta eivät myöskään muuttaneet tuloksia havaittavasti. Jatkotutkimuksissa nyt käytettyä menetelmää on mahdollista edelleen kehittää esimerkiksi tutkimalla monimuuttuja-analyyseissa 2. kertaluvun derivaattaspektreistä suppeampia, tarkkaan valittuja aaltolukualueita.