Islamilainen etiikka ja poliittinen hengellisyys : Foucault'n oikeudenkäynti

Kirjallisuusarvostelu

Potilaana ihminen - hermeneuttis-fenomenologinen tutkimus hengellisyydestä ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä

Hengellisiin tarpeisiin vastaamista on pidetty osana hyvää kokonaisvaltaista hoitoa hoitotyön alkuajoista lähtien. Maailmassa on noin 36 miljoonaa muistisairasta, joista noin kuusi miljoonaa asuu Euroopassa. Suomessa muistisairaudet luokitellaan kansantaudiksi. Suomi on yksi nopeimmin ikääntyviä maita ja väestön ikääntyessä myös muistisairaudet yleistyvät. Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on muistisairaiden arvokas elämä. Useissa tutkimuksissa on todettu hengellisten interventioiden positiiviset vaikutukset muistisairaiden ikääntyneiden elämänlaatuun. Tämän hermeneuttis-fenomenologisen tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ikääntyneiden muistisairaiden parissa työskentelevien lähihoitajien, sairaanhoitajien sekä heidän lähiesimiestensä kokemuksia hengellisyydestä hoitotyössä. Tavoitteena oli saadun tiedon avulla löytää keinoja huomioida hengellisyys yhä paremmin ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä. Aineisto kerättiin avoimilla yksilöhaastatteluilla (n=17), jotka litteroitiin ja analysoitiin laadullisella induktiivisella sisällönanalyysilla. Haastateltavat kokivat hengellisyyden ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä olevan hengellisten tarpeiden tunnistamista sekä niihin vastaamista, joka toteutuu potilaslähtöisyyden, yksilöllisyyden sekä kokonaisvaltaisuuden viitekehyksessä sen toteutumista edistävien ja estävien tekijöiden määrittämässä laajuudessa. Potilaslähtöisyyttä sekä yksilöllisyyttä pidettiin edellytyksinä hengellisyydelle hoitotyössä. Hengellisyyden huomioimista pidettiin osana kokonaisvaltaista hoitotyötä. Muistisairaan ihmisen hengellisyyden erityispiirteiden ymmärtäminen nähtiin lähtökohtana hengellisiin tarpeisiin vastaamiselle. Hengellisiin tarpeisiin vastattiin kohtaamalla ikääntynyt muistisairas arvokkaana ihmisenä sekä huomioimalla ja tukemalla hänen elämänkatsomustaan hoitotyössä. Tutkimuksen tuloksia voi kohderyhmän kulttuuriset lähtökohdat sekä hengellisyyden käsitteen ymmärtäminen huomioiden käyttää pohdittaessa hengellisyyttä muistisairaiden hoitotyössä. Käytännön hoitotyöntekijöille tuloksista voi olla hyötyä uusien tapojen löytämisessä sekä hengellisten tarpeiden tunnistamiseen että tarpeisiin vastaamiseen. Hoitotyön johto voi pohtia myös tämän tutkimuksen tulosten valossa, millä tavoin hengellisyyden toteutumista voisi paremmin organisaatiossa edistää ja mitkä tekijät sen toteutumista mahdollisesti estävät.

Tulkkausjärjestelyt seurakunnissa

Tutkielma paneutuu seurakunnissa säännöllisesti järjestettävään tulkkaukseen, josta vastaavat pääasiassa seurakuntien vapaaehtoiset harrastelijatulkit. Tavoitteena oli selvittää, miten tulkkaus on järjestetty kahdessa eri seurakunnassa ja miten tyytyväisiä tulkit, tulkattavat ja tulkkausta kuuntelevat ovat seurakunnan tulkkaukseen. Hypoteesi oli, että mitä enemmän tulkkauksen järjestämiseen paneudutaan ja mitä enemmän puhujat, tulkit ja kuulijat keskenään kommunikoivat esimerkiksi valmistautumisen ja palautteen muodossa, sitä tyytyväisempiä kaikki osapuolet ovat tulkkauksen laatuun. Tutkimus toteutettiin haastattelututkimuksena kahden tulkatun tilaisuuden yhteydessä Turun helluntaiseurakunnassa ja Turun vapaaseurakunnassa. Toisessa tilaisuudessa englanninkielinen saarna tulkattiin konsekutiivisesti suomeksi ja toisessa suomenkielinen tilaisuus tulkattiin simultaanisesti useille kielille. Haastatteluja tehtiin kaikkiaan kuusi. Kummankin tilaisuuden jälkeen haastateltiin tilaisuuden tulkkia, puhujaa sekä kuulijoita. Heidän kanssaan keskusteltiin tulkkauksen käytännöistä, tulkkaukseen kohdistuvista odotuksista ja niiden toteutumisesta. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina teemahaastatteluina. Kysymyksiä oli valmisteltu etukäteen, mutta niitä ei kysytty kaikissa haastatteluissa samassa järjestyksessä. Haastattelumuodon ansiosta haastateltujen mielestä tärkeät aiheet saivat enemmän tilaa ja niistä voitiin puhua haastateltujen omilla termeillä. Haastattelut äänitettiin, litteroitiin ja analysoitiin lukemalla niitä eri teemojen näkökulmasta sekä tutkimalla, nousiko niistä esiin muita teemoja. Haastattelujen perusteella voidaan sanoa, että kommunikointia tapahtui jonkin verran ja että erityisesti simultaanitulkkauksessa järjestelyt olivat hyviksi koettuja ja vakiintuneita. Tulkkaukseen oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä kaikissa haastatelluissa ryhmissä. Tutkimus piirtää myös kokonaiskuvan näiden seurakuntien tulkkausjärjestelyistä ja osoittaa asioita, joita seurakunnissa pidetään tärkeinä tulkkaukseen liittyen. Näitä olivat mm. tulkin oma hengellisyys ja sitoutuminen tulkattavaan sanomaan. Tulkkaus nähtiin tärkeänä maahanmuuttajien integroitumisessa seurakuntaan. Tulkin tehtävä nähtiin hengellisenä palvelutehtävänä.