Villapaidoistako elämänlankaa? : Tutkimus neulonnasta harrastuksena

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella neulonnan harrastamista: etsiä yhteyksiä perinteeseen, kartoittaa nykytilannetta ja hahmotella mahdollisia tulevaisuuden näkymiä. Tutkimuksen avulla haettiin vastausta neulontaharrastuksen viriämiseen liittyviin tekijöihin, harrastuksen ilmenemiseen ja neulonnan merkitykseen harrastajalle. Teoreettisen viitekehyksen mukaan neulontaa tarkasteltiin harrastuksena, käsityön osa-alueena jaopittuna taitona. Lisäksi neulonnan merkitystä harrastajalle lähestyttiin kartoittamalla merkitystentaustalla olevia arvoja ja asenteita. Tutkimuksen suoritustavaksi valittiin kyselylomakkeen avulla toteutettava kvantitatiivinen menetelmä, jota täydennettiin tulosten tulkinnassa käytetyllä kvalitatiivisella tutkimusotteella. Kyselylomakkeeseen sijoitettiin monivalintakysymysten ja väittämien lisäksi laajempi neulonnan merkitystä kartoittava avoin kysymys. Tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja kuva neulonnan harrastamisesta Suomessa. Tutkimuksen yhteistyökumppaneiksi lupautuivat Helsingin villakehräämö ja Novita Neuleet -lehti, joiden avulla pystyttiin tavoittamaan neulonnan harrastajia ympäri Suomea. Tutkimus suoritettiin postikyselynä, joka lähetettiin Novita Neuleet -lehden tilaajille ja samansuuruiselle ryhmälle oletettuja neulonnan harrastajia. Otoksen koko oli 603 henkilöä, joista 325 palauttitäytetyn lomakkeen määräaikaan mennessä. Vastausten palautumisprosentti oli 54%. Aineiston analysoinnissa käytettiin SPSS-tilasto-ohjelmaa, jonka avulla aineistosta laadittiin frekvenssi- ja prosenttijakaumat sekä tarvittavat tunnusluvut. Ryhmien välisiä eroja testattiin ristiintaulukoinneilla ja tilastollisilla testeillä. Neulonnan arvostusta ja merkitystä kuvaavista väittämistä laadittiin faktorianalyysi mahdollisten neulojatyyppien muodostamista varten. Neulonnan merkitystä harrastajalle tulkittiin sisällön erittelyllä sekä olemustyyppianalyysiä soveltamalla. Tulosten perusteella neulontaharrastuksen viriämiseen liittyivät keskeisesti suvun ja perinteen merkitys, tarpeet ja koulukokemukset. Neulontaa harrastettiin paljon, sillä vastaajista 99% neuloi käsin vähintään yhden työn vuodessa. Eniten neulottiin villapaitoja (82%). Tilastollisesti Novita Neuleet -lehden tilaajat neuloivat vertailuryhmää enemmän. Neulonnan merkityksissä harrastajalle korostettiin hyödyllistä ajankäyttöä, rentoutumista, luovuutta ja itsensä ilmaisua. Neuleen valmiiksi saaminen tuotti mielihyvää, joka ilmeni antamisen ilona, haasteiden voittamisena ja onnistumisen kokemuksina. Harrastajien toimintaa kuvaamaan muodostettiin kaksi neulojatyyppiä: elämäntapa- ja tarveneulojat. Elämäntapaneulojilla on aina jokin neuletyö meneillään, kun taas tarveneulojat ryhtyvät neulomaan tarvitessaan esimerkiksi neulevaatteen tai käsilleen tekemistä. Villapaidoista voi saada elämänlankaa, sillä neulonnan todettiin tuovan harrastajan elämään sisältöä. Neulontaa pidettiin tulevaisuudessakin tarvittavana käsityötaitona, jonka haluttiin säilyvän tuleville sukupolville.

Helluntailiikkeen spiritualiteetti : Tilastollinen tutkimus Helsingin Saalem-seurakunnan tilaisuuksiin osallistuvien spiritualiteetista

Yleisellä tasolla tutkimuksen kohteena oli Suomen helluntailiikkeen spiritualiteetti. Tutkimuksen kehysperusjoukkona oli Helsingin Saalem-seurakunnan tilaisuuksiin osallistuvat ihmiset. Aineisto kerättiin kyselylomakkeilla syksyllä 2004 Saalem-seurakunnan tilaisuuksissa. Täytettyjä lomakkeita kertyi 230. Vastaajien ikä vaihteli 13-87 vuoteen ja heistä 36% olimiehiä. 70% kuului Saalem-seurakuntaan ja 17% johonkin toiseen helluntaiseurakuntaan. Ei-helluntailaisia oli 13% vastaajista. Rajoittuneelta osin käytössä oli myös 500 vastaajan vertailuaineisto Kallion kaupunginosan alueelta. Tämän niinsanotun Case Kallio -aineiston vastaajat olivat pääsääntöisesti heikosti sitoutuneita kristinuskon oppeihin sekä hartaudenharjoittamiseen. Vastaajista 50% oli miehiä. Ikä vaihteli 18-39-uoden välillä. Teoreettisena lähtökohtana tutkimukselle toimi yhdysvaltalaisen Daniel Albrechtin empiirinen tutkimus helluntailais-karismaattisesta spiritualiteetista. Hän määrittelee helluntailais-karismaattisen spiritualiteetin muodostuvan kolmesta tekijästä: uskomuksista, käytännöistä sekä niin sanotuista sensibiliteeteistä. Sensibiliteeteillä tarkoitettaan asennoitumista toimintaa kohti. Albrechtin luomien kategorioiden pohjalta laadittiin kyselylomakkeeseen kaksi mittaria. Toinen mittasi koko helluntailaisen spiritualiteetin kenttää kuvaavia perustekijöitä, joihin sisältyivät uskomukset, käytännöt sekä sensibiliteetit. Toinen mittari keskittyi mittaamaan vain yhtä spiritualiteettimääritelmän osaa, sensibiliteettejä. Helluntailaisuuteen painottuvan näkökulman lisäksi tutkimuksessa käytettiin hyväksi David Hayn spiritualiteettinäkemystä. Hän määrittelee spiritualiteetin arkitodellisuuden ylittäväksi tietoisuudeksi. Hayn laatimien kategorioiden avulla kartoitettiin yleisinhimillistä spiritualiteettia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Saalem-seurakunnan spiritualiteetin ilmenemismuotoja ja eroavaisuuksia suhteessa taustoihin. Lisäksi verrattiin Saalemista kerättyä aineistoa vertailuaineistoon (Case Kallio) sekä selvitettiin kahden erilaisesta lähtökohdasta nousevan spiritualitteettinäkemyksen yhteyttä toisiinsa. Tutkimus oli luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimusmenetelminä käytettiin tilastollisia testejä sekä faktorianalyysiä. Faktorianalyysin rinnalla käytettiin niin kutsutta Bayes-mallinnusta, jolla ei ole parametrisille menetelmille asetettuja tiukkoja käyttöehtoja. Saalem-seurakunnasta tutkimustulokseksi saatiin 11 eritasoista spiritualiteettiulottuvuutta. Albrechtin esittämät seitsemän sensibiliteettikategoriaa löytyivät lähes sellaisenaan aineistosta, kun taas helluntailaisen spiritualiteetin perustekijöiden sekä yleisinhimillisen spiritualiteetin kohdalla käytössä olleet mittarit eivät toimineet täysin odotetulla tavalla. Kahta erilaista aineistoa voitiin vertailla yleisinhimillisen spiritualiteetin osalta. Yleisinhimillinen spiritualiteetti ei ollut vieras ilmiö kristillisestä opista ja hartaudenharjoittamisesta vieraantuneille vastaajille. Kuitenkin se sai korkeampia vastauspistemääriä helluntailaisten parissa. Kyseistä spiritualiteettia eriytyi kuvaamaan kaksi ulottuvuutta: yhteisöllinen altruismi sekä arjen kauneus. Pelkästään Saalem-seurakunnasta kerätystä aineistosta eriytyi lisäksi kolme helluntailaisen spiritualiteetin perustekijää: sana ja missio, johtajakeskeisyys sekä ylistys -ulottuvuudet. Samasta aineistosta nousi kuusi sensibiliteettiulottuvuutta: ylistys,yleinen puhdistuminen, seremoniallisuus, armolahjat, tavoitteellisuus sekä hengellinen puhdistuminen ja muutos. Toinen ylistysulottuvuus kuvasi ylistyksen merkitystä, toinen ylistystapaa. Saalem-seurakunnasta kerätyn aineiston keskiöön asettui sanaa ja missiota kuvaava ulottuvuus. Korkeimman vastauskeskiarvon sai tavoitteellisuusulottuvuus, samoin kuin molemmat yleisinhimillistä spiritualiteettia kuvastaneet ulottuvuudet saivat korkeita vastauskeskiarvoja. Helluntailaisen spiritualiteetin ulottuvuudet korreloivat positiivisesti yleisinhimillisen spiritualiteetin ulottuvuuksien kanssa. Tulokset voitiin yleistää koskemaan Helsingin Saalem-seurakunnan jäsenistöä sekä pääkaupunkiseudun helluntailaisuutta. Koko Suomen helluntailiikkeen kohdalla tuloksia voitiin pitää suuntaa-antavina. Avainsanat: helluntailiike, spiritualiteetti, Saalem, kvantitatiivinen tutkimus, monimuuttujamenetelmät, Bayes-mallinnus, Daniel Albrecht, David Hay

Oikeudenmukaisesti toimiva organisaatio työmotivaation lähteenä? Koetun oikeudenmukaisuuden kolme ulottuvuutta ja niiden yhteys eri motivaatiotyyppeihin. Case: Nordea Pankki Suomi Oyj

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koetun oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet ovat yhteydessä työntekijöiden sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Näiden lisäksi tutkittiin, onko jokin koetun oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksista negatiivisessa yhteydessä motivaation puutteeseen (amotivaatioon). Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa käytäntöön sovellettavaa empiriaan perustuvaa tietoa koetun oikeudenmukaisuuden merkityksestä organisaatiokontekstissa työmotivaation näkökulmasta katsottuna. Oikeudenmukaisuutta lähestytään useamman teorian näkökulmasta, mikä näkyy myös käytetyn mittarin valinnassa. Motivaatiota käsitellään lähinnä itsemääräytymisteorian näkökulmasta. Samaan teoriaan pohjautuu tutkimuksessa käytetty motivaatiomittari. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2010 kertakyselynä Nordea Pankki Suomi Oyj:n työntekijöiltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Ennen varsinaista kyselyä tehtiin lomakkeen esitestaus. Otos koostuu 1090 havainnosta. Aineisto kerättiin aluksi Webropoliin, josta se myöhemmin siirrettiin PASW 18.0 tilasto-ohjelmaan, jossa varsinainen aineiston analysointi tapahtui. Aineiston tutkiminen aloitettiin sitä kuvailevien tunnuslukujen avulla. Varsinaisina tutkimusmenetelminä käytettiin faktorianalyysiä sekä lineaarista ja logistista regressioanalyysia. Apuna käytettiin myös korrelaatiomatriisia. Tulokset osoittavat, että koettu oikeudenmukaisuus on positiivisessa yhteydessä työntekijöiden sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon sekä negatiivisessa yhteydessä amotivaatioon. Regressioanalyysin perusteella sisäistä motivaatiota selitti parhaiten menettelytapojen oikeudenmukaisuus. Myös vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus selitti sitä, mutta ei yhtä vahvasti. Ulkoista motivaatiota selitti parhaiten jakava oikeudenmukaisuus. Logistisen regressioanalyysin perusteella amotivaatiota ennusti parhaiten menettelytapojen oikeudenmukaisuuden puute. Myös koettu vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuuden puute ennusti amotivaatiota, mutta ei yhtä vahvasti.

Ratkaiseeko raha? : Tulospalkkiojärjestelmään ja työympäristöön liittyvien kokemusten yhteys esimiesten työtyytyväisyyteen ja työmotivaatioon

The aim of this study was to investigate the relationship between merit pay system and work environment and foremen´s work satisfaction and work motivation. There has been a lot of investigation on rewarding. Less research has been done on previous surveys among the merit pay systems and motivation investigations. According to former surveys, rewarding systems cannot be released from its context. Therefore this survey expanded to deal with work environment. It was also essential to investigate different dimensions of extrinsic and intrinsic motivation and equity of rewarding. Investigation or work motivation and work satisfaction was challenging because both of these concepts have been investigated under quite traditional frame of reference of work motivation theories. In some surveys, the concepts have not been even separated or they have been used even as synonyms. The data were collected with the 193 foremen working in the profit centers of the different chains of the company in the field of retail trade. The questions were: Are the experiences of merit pay system and work environment related to foremen´s work satisfaction and work motivation? Are the backround variables related to foremen´s work satisfaction and work motivation? The data collection was carried out by an electronic inquiry during May 2010. 137 replied from foremen working under merit pay system. The research material was analyzed with PASW-software. Various analyzing methods were used: factor analyses, regression analyses and group of different parametric and non-parametric analyses. In contrast to theoretical framework in the factor analyses work satisfaction and work motivation clustered into the same dimension. As a main result the atmosphere, possibilities to influence and the atmosphere of leading were strongly positively related to foremen´s work satisfaction and work motivation. According to regression analyses these factors were able to explain 55 % of the foremen´s work satisfaction and work motivation. The best explanatory variable was atmosphere. Instead, the backround variables (age, sex, working years, group of profession, education) were not associated with work satisfaction and work motivation.

Lineaarisesta regressiomallista monitasoiseen rakenneyhtälömalliin – Menetelmien toimivuustarkasteluja skitsofreniaperheaineistossa

Opinnäytetyössä perehdytään erilaisiin tilastollisiin menetelmiin, joilla voidaan analysoida lääkityksen vaikutusta skitsofreniapotilaiden kognitiiviseen suoriutumiseen. Analysoitava aineisto on osa laajaa perheaineistoa, joka kerättiin alun perin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprojektia varten. Projektin tarkoituksena on selvittäävakavien mielenterveyshäiriöiden geneettistä epidemiologiaa. Keskeiset työssä käsiteltävät menetelmät ovat lineaarinen regressioanalyysi, faktorianalyysi ja rakenneyhtälömallinnus. Potilaiden kognitiivista suoriutumista on mitattu neuropsykologisella testipatteristolla, joka koostuu useasta eri testistä. Lääkityksen ja kognition välisiä yhteyksiä tutkitaan aluksi lineaaristen regressiomallien avulla, joissa lääkityksen vaikutusta jokaiseen kognitiotestiin arvioidaan erikseen. Testit kuitenkin korreloivat keskenään kohtalaisen voimakkaasti muodostaen erilaisia alaryhmiä. Analyyseissa sovelletaan täten myös rakenneyhtälömallia, jossa yksittäisten testimuuttujien sijaan tarkastellaan eräänlaisia laajempia kognitiota edustavia ulottuvuuksia. Toisaalta aineistossa voidaan ajatella olevan riippuvuutta myös havaintojen tasolla. Tutkimusaineisto on kerätty hyödyntäen perhetason otantaa, joten otoksessa saattaa olla useampi samaan perheeseen kuuluva henkilö. Tällaista monitasoista aineistoa ei suoraviivaisesti voida analysoida kaikkein yleisimmin käytetyillä tilastollisilla menetelmillä, jotka yleensä on tarkoitettu satunnaisotannalla kerätyn riippumattoman aineiston analyysiin. Monitasoisuus tullaan huomioimaan analyyseissa käyttäen ns. satunnaistekijä- ja marginaalimallinnusta. Tarkastelujen tavoitteena on ennen kaikkea kokeilla erilaisten menetelmien sovellettavuutta tässä aineistossa. Huomionarvoiset seikat liittyvät toisaalta yksittäisten regressiomallien ja rakenneyhtälömallin välisiin eroihin ja toisaalta siihen, mitä merkitystä aineiston monitasoisuuden huomioimisella on. Aluksi mallinnukset suoritetaan siten, että perherakennetta ei lainkaan huomioida. Työn myöhemmässä vaiheessa samoja menetelmiä käytetään uudelleen, tällä kertaa kuitenkin olettamatta havaintoja riippumattomiksi. Otanta-asetelman huomioiminen estimoinnissa ja toisaalta erilaiset monimuuttujamenetelmät ovat tunnettuja ja yleisesti sovellettuja. Kuitenkin menetelmät, jotka yhdistävät nämä kaksi aluetta, ovat vasta melko hiljattain vakiinnuttamassa asemaansa tutkimuksessa. Työn loppuosassa perehdytään jo melko monimutkaiseen analyysitapaan, kun sovelletaan monitasoista rakenneyhtälömallia. Eri menetelmillä saadut tulokset ovat hyvin samankaltaisia, eikä monitasoisuuden huomioiminen merkittävästi muuta analyysien tuloksia ja tulkintoja tässä aineistossa. Kokeilut antavat kuitenkin hyvän ja perusteellisen kuvan lääkityksen ja kognition välisistä suhteista ja auttavat ymmärtämään eri menetelmien välisiä suhteita.

Oikeudenmukaisesti toimiva organisaatio työmotivaation lähteenä? Koetun oikeudenmukaisuuden kolme ulottuvuutta ja niiden yhteys eri motivaatiotyyppeihin. Case: Nordea Pankki Suomi Oyj

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten koetun oikeudenmukaisuuden eri ulottuvuudet ovat yhteydessä työntekijöiden sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon. Näiden lisäksi tutkittiin, onko jokin koetun oikeudenmukaisuuden ulottuvuuksista negatiivisessa yhteydessä motivaation puutteeseen (amotivaatioon). Tutkimuksen tavoitteena oli myös tuottaa käytäntöön sovellettavaa empiriaan perustuvaa tietoa koetun oikeudenmukaisuuden merkityksestä organisaatiokontekstissa työmotivaation näkökulmasta katsottuna. Oikeudenmukaisuutta lähestytään useamman teorian näkökulmasta, mikä näkyy myös käytetyn mittarin valinnassa. Motivaatiota käsitellään lähinnä itsemääräytymisteorian näkökulmasta. Samaan teoriaan pohjautuu tutkimuksessa käytetty motivaatiomittari. Tutkimus toteutettiin toimeksiantona. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2010 kertakyselynä Nordea Pankki Suomi Oyj:n työntekijöiltä sähköisen kyselylomakkeen avulla. Ennen varsinaista kyselyä tehtiin lomakkeen esitestaus. Otos koostuu 1090 havainnosta. Aineisto kerättiin aluksi Webropoliin, josta se myöhemmin siirrettiin PASW 18.0 tilasto-ohjelmaan, jossa varsinainen aineiston analysointi tapahtui. Aineiston tutkiminen aloitettiin sitä kuvailevien tunnuslukujen avulla. Varsinaisina tutkimusmenetelminä käytettiin faktorianalyysiä sekä lineaarista ja logistista regressioanalyysia. Apuna käytettiin myös korrelaatiomatriisia. Tulokset osoittavat, että koettu oikeudenmukaisuus on positiivisessa yhteydessä työntekijöiden sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon sekä negatiivisessa yhteydessä amotivaatioon. Regressioanalyysin perusteella sisäistä motivaatiota selitti parhaiten menettelytapojen oikeudenmukaisuus. Myös vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuus selitti sitä, mutta ei yhtä vahvasti. Ulkoista motivaatiota selitti parhaiten jakava oikeudenmukaisuus. Logistisen regressioanalyysin perusteella amotivaatiota ennusti parhaiten menettelytapojen oikeudenmukaisuuden puute. Myös koettu vuorovaikutuksen oikeudenmukaisuuden puute ennusti amotivaatiota, mutta ei yhtä vahvasti.

Professional Driving : An Emphasis on Organizational Safety Climate

According to the literature and statistical figures, professional drivers constitute a high-risk group in traffic and should be investigated in connection with the factors related to safe driving. However, safety-related behaviours and outcomes among professional drivers have attracted very little attention from safety researchers. In addition, comparing different professional and non-professional driver groups in terms of critical on-the-road characteristics and outcomes has been indicated in the literature as being necessary for a more comprehensive understanding of driver groups and the nature of driving itself. The aim of the present study was to investigate professional driving from a safety climate stand point in relation to predominant driving-related factors and by considering the differences between driver groups. Hence, four Sub-studies were conducted according to a framework emphasizing the relationships between safety climate, driver groups, driver stress, human factors (i.e., driver behaviour and performance) and accidents. Demographic information, as well as data for driver behaviour, performance, and driver stress was collected by questionnaire. The data was analysed using factor analysis, analysis of covariance as well as hierarchical and logistic regression analysis. The results revealed multi-dimensional factor structures for the safety climate measures. Considering the relationships between variables, differences were evidenced regarding on-the-road stress reactions, risky driver behaviours and penalties, between the various professional and non-professional driver groups. Driver stress was found to be related to accidents. The results also indicated that the safety climate has positive relationships with both driver behaviour and performance, and as well as involvement in accidents. The present study has a number of critical implications resulting from the fact that the way in which the effects of safety climate on professional driving were investigated, as well as the differences between professional and non-professional driver groups, was unique. Additionally, for the first time, a safety climate scale was developed specifically for professional drivers. According to the results of the study and to previous literature, a tentative model was proposed representing a possible route for the relationships between safety climate, human factors, driver stress, driver groups and accidents, by emphasizing the effects of safety climate.