Korkeakoulujen evaluaatio - eri maissa samansuuntaista

Kirjoittaja referoi Higher Education Management -lehden numerossa 3/98 (Vol 10) korkeakoulujen evaluaatiota käsitelleitä artikkeleita

Arvostelusta näyttöön. Koulutuksen arvioinnin kehityspiirteitä Suomessa

Summary: From assessment to evaluation. Development of educational evaluation in Finland

Evaluaatiotutkimuksen yhteyksistä hallinnon päätöksentekoon

Summary: The connections between evaluation research and decision making

Koelentotoiminnan tuloksellisuusarviointi TX-projektissa

Tutkimuksen päämääränä oli määrittää koelentotoiminnan (uuden konetyypin evaluaatiot ja uuden konetyypin vastaanotot) tuloksellisuusarviointi TX-projektissa tapaustutkimuksena. Koelentotoiminnan tuloksellisuuden määrittäminen valitussa tapauksessa vaati koelentotoiminnan ja tuloksellisuuden määrittämisen ennen tapauksen aineiston analyysiä. Tuloksellisuuden määrittäminen tehtiin mukaillen valtionhallinnon tuloksellisuusprisman määrittelyjä. Tutkimuksen avulla on voitu määrittää kuinka tuloksellista koelentotoiminta oli TX-projektin lentoevaluaatioissa ja vastaanotoissa. Tuloksellisuuden määritetyt osa-alueet olivat koelentotoiminnan laatu ja tehokkuus, koelentotoiminnan vaikuttavuus, Koelentotoiminnan taloudellisuus sekä koelentokoulutuksen ylläpito ja kehittäminen. Koelentotoiminta oli kokonaisuutena arvioiden erittäin tuloksellista TX-projektissa. Määrittelemieni tuloksellisuuden osa-alueiden mukaisesti toiminta oli pääsääntöisesti tehokasta ja laadukasta muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Lisäksi toiminnalla saavutettiin erittäin suuri vaikuttavuus sekä evaluaatiovaiheessa, että vastaanottovaiheissa ja toiminta oli taloudellisesti erittäin kannattavaa Ilmavoimien kannalta ajateltuna. Tutkimuksen perusteella nähtiin lisäksi, että nykyaikana ja erityisesti tulevaisuuden edelleen teknistyvässä sotatekniikan maailmassa on erittäin tärkeää, että hankkeisiin osallistuu koulutettu henkilöstö, joka osaa evaluoida ja vastaanottaa uusia lentokoneita ja asejärjestelmiä.

Effects of Country of Origin on Consumer Product Evaluations: Finnish clothing products in the minds of Russian tourists

Companies operating in today’s highly internationalized markets consider product differentiation the key priority in pursue to attain a constant competitive advantage in challenging global environment (Baker and Ballington 2002, 158). The main driver affecting companies’ differentiation actions was described as early as 1912 by one of the marketing pioneers A. W. Shaw (1912, 710) as meeting human wants more accurate than the competition, and thus increasing customers’ perceived value and satisfaction. Dickson and Ginter (1987, 2) point out in their study based on earlier research by Chamberlin (1965) and Porter (1976) that differentiation can be based on either tangible characteristics of a product such as design or intangible characteristics such as a brand name and country of origin (hereafter referred to as COO). The concept of COO and its impact on consumers’ evaluation of a product as an extrinsic product cue has been one of the most noteworthy topics in international marketing, having been voluminously examined by over 780 authors in more than 750 academic publications in the past 40 years (Papadopoulos and Heslop 2002, 294). Many of these studies accentuate the significant effect the COO has on consumers’ product attribute evaluations. People routinely associate country images with products and services in order to judge and categorize them based on perceived quality and risk levels; thereby COO can influence the likelihood of a purchase (Peterson and Jolibert 1995, 883-884; Verlegh and Steenkamp 1999, 523). Based on the vast research related to COO in the field of international business, it is widely recognized that the country associated with a product can act in a similar way as the name of a brand and even become a part of product’s total image. Thereby depending on customer’s values and perceptions, the product-country image can either increase or decrease perceived value.

Tragicall Historie and Phantasticall Trifles: On Evaluation of the Book in Sixteenth-Century Translators’ Paratexts

Tässä tutkielmassa tarkastelen kirjoihin ja kirjallisuuteen kohdistuvaa arvottavaa kieltä 1500-luvun Britanniassa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia positiivisia ja negatiivisia evaluaatioita esiintyy kääntäjien parateksteissä ja mitä nämä ilmaukset kertovat kirjan arvostuksesta aikalaisyhteiskunnassa. Genetten mukaan paratekstien tarkoitus on paitsi antaa lukijalle informaatiota tekstistä, myös ohjata teoksen luentaa ja vaikuttaa tekstin tarjoaman tulkinnan vastaanottoon. Tutkielman materiaalina käytettyjä kuuttatoista paratekstiä, tarkemmin sanottuna prologia tai dedikaatiota, on lähestytty lähiluennan kautta. Luennassa keskityttiin ilmauksiin, joilla tuodaan esiin kirjoihin ja kirjallisuuteen liittyviä asenteita ja arvotuksia. Näin kerätyt evaluoivat ilmaukset analysoin Martinin ja Whiten kehittämän, systeemis-funktionaalisen kieliopin tutkimusperinteestä syntyneen Appraisal Framework-mallin avulla. Tämän teoreettisen viitekehyksen etuna on leksikaalinen lähestymistapa, joka verrattuna muihin arvottavaa kieltä pääasiallisesti kieliopillisista näkökulmista kartoittaviin teorioihin kattaa suuremaan esiintymäkentän. Analyysin alussa materiaalin evaluaatiota käsittelevät ilmaukset jaetaan kahteen ryhmään: kirjaa arvottavat sekä kirjan tekijöitä ja taustahahmoja, tavallisesti kirjailijaa ja kääntäjää, arvottavat ilmaukset. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta että kirjaa ja kirjailijaa arvottavista ilmauksista tyypillisimpiä ovat paratekstin genrevaatimusten sanelemat positiivisen evaluaation ilmaukset. Kirjaa evaluoidaan muun muassa tyylin, sisällön ja tekstin vaikutusten osalta. Käännöstä ja kääntäjää evaluoivien ilmausten havaittiin muodostavan oman ryhmänsä, jossa tyypillisin evaluoiva ilmaus on eksplisiittisen kielteinen, mutta jossa myös esiintyy positiivisia ilmauksia. Käännökseen ja kääntäjään kohdistuvaa positiivista evaluaatiota esiintyy implisiittisessä, ideationaaliseen viestiin nojaavassa diskurssissa. Lukijalle tarjotaan kahta eri evaluatiivista viestiä. Tästä johtuen tutkielmassa katsotaan, että kirjaan kohdistuva evaluaatio on olevan pääasiallisesti epäluotettavaa, ja että hedelmällisimmät tulokset tutkiessa aikalaiskäsityksiä kirjallisuudesta on löydettävissä implisiittisistä- sekä kiertoilmauksista.

Lisärekrytoitujen ohjaajien kuormittuminen kesän 2007 aikaisten opintojen aikana koetun opetussuunnitelman näkökulmasta

Tutkimuksen tarkastelun kohteena on kahden opiskelijaryhmän, lisärekrytoitujen ohjaajien ja varusmieskurssilta rekrytoitujen ohjaajien, erot kuormittumisessa kesän 2007 aikana. Molemmat ryhmät opiskelivat kesällä 2007 ilmasotakoulussa opetusohjelmaan kuuluvia perusyksikkö toimintaympäristönä -opintoja sekä samanaikaisesti Vinka-alkeislentokoneen lento-opintoja. Tutkimus perustuu kesän 2007 aikana käytössä olleisiin opetussuunnitelmiin ja oppilaiden kokemuksiin kuormittumisesta. Opetussuunnitelma ja sen evaluaatio luo teoriapohjan tutkimukselle. Tulokset osoittavat, että molemmissa ryhmissä koettiin suurimpana kuormittumisen aiheuttajana yhdenaikaiset akateemiset opinnot ja lento-opinnot. Lisärekrytoidut ohjaajat olivat kuormittuneet hieman enemmän kuin varusmieskurssilta rekrytoidut ohjaajat. Syyksi lisärekrytoidut kertoivat suuremman määrän lentoja sekä kiireisemmän aikataulun. Fyysinen kuormittuminen oli vähäistä. Kuormittuminen johti turhautumiseen ja motivaation laskemiseen. Opiskelijat joutuivat priorisoimaan lentopalveluksen akateemisten opintojen edelle ja jättämään osan tehtävistä myöhemmäksi. Tämä aiheutti opiskelijoille kasautuvaa kuormittumista ja turhautumista siitä, ettei tehtäviä ehtinyt tehdä haluamallaan tavalla.