Silta yksilöstä yhteisöön : ryhmätyö teatterin tekemisen välineenä

This final thesis focused on experimental knowledge of working in the group. The topic was approached from the perspective of the theatre group director. The thesis itself contains two practical theatre group examples. One is a youngsters' theatre group called La Drama, directed by the author during 2004/2005. The other one is the author's own final artistic production, named Protasio - Kohtaamisia Afrikassa (Protasio - Meeting in Africa), which opened in January 2006. The group leader's role is presented as an important personal tool in theatre, and one that it is important to develop in a professional way. The director's role is to be the promoter of the process, the inspirer and a strong group leader. A person who is in this role will lead the group through the creative process using the community. The thesis identifies and advocates good practice, and ideas of how to create theatre with a group-based method. These analyses can offer useful ideas and knowledge to the beginner in the field of theatre direction.

Tilata vai antaa tilaa? : pohdintaa ohjaajan vaikutuksesta näyttelijän omistajuuden kokemukseen

Opinnäytetyössäni käsittelen näyttelijän ja ohjaajan välistä vuorovaikutussuhdetta. Pohdin, kuinka ohjaaja toimillaan vaikuttaa näyttelijän kokemukseen omistajuudesta ja vaikuttamisen mahdollisuuksista yhteistä taideteosta rakennettaessa. Alkuoletukseni on, että omistajuus voi syntyä materiaaliin, johon on saanut vaikuttaa. Tätä vasten tarkastelen omistajuuden kokemuksen syntymistä ja sen edellytyksiä sekä erilaisia tapoja vaikuttaa. Työ jäsentyy ohjaamani Kineettinen kuva -teoksen valmistamisprosessin mukaisesti. Esittelen prosessin eri vaiheet sekä tekstissä että liitteenä olevan visuaalisen kaavion avulla. Kaavion kautta tarkastelen vaikuttamisen jakautumista työryhmän jäsenten kesken. Tutkimusaineistona käytän työpäiväkirjojeni lisäksi työryhmän jäsenten haastatteluja, joiden pohjalta koostan moniäänisen prosessikuvauksen. Prosessikuvauksen avulla nostan esiin omistajuuden ja vaikuttamisen mahdollisuuksien kannalta olennaisia hetkiä prosessissa. Erittelen ja tulkitsen niitä teoreettisen aineiston avulla. Tässä tutkimuksessa sitä edustavat näkökulmat ryhmädynamiikkaan ja luovuusteorioihin. Prosessikuvauksen myötä kirkastuvat työryhmän jäsenten erilaiset tavat rakentaa omistajuutta teokseen. Erilaiset työskentelytavat synnyttävät toimintaan ristiriitoja, joiden syitä ja seurauksia tarkastelen lähemmin. Nostan esiin kokemuksen siitä, miten yhdessä tuotettu materiaali muuttuukin tekijälle vieraaksi. Pohdin mitkä seikat auttavat kiinnittymään prosessiin ja mitkä aiheuttavat irrallisuutta siitä. Havaintojen pohjalta olen koostanut työvälineekseni ohjaajan muistilistan. Se koostuu käytännön tasolle viedyistä ehdotuksista, joiden avulla ohjaaja voi mahdollistaa näyttelijöiden omistajuuden kokemuksen syntymisen ja vaikuttamisen läpi koko prosessin.

Draaman ja teatterin sovelluksia nuorten työpajaympäristössä : kuvaus Dynamo-hankkeen draamapajan toiminnan muotoutumisesta

Opinnäytetyö on kuvaus Lahden kaupungin nuorisopalveluiden Dynamo-hankkeen draamapajan toiminnasta. Kirjoittaja on työskennellyt draamapajan työvalmentajana Dynamon ensimmäisellä projektikaudella vuosina 2006-2008. Nuorten seudullinen työllisyyshanke Dynamo on Lahden nuorisopalveluiden hallinnoima ESR-rahoitteinen projekti. Dynamo tarjoaa tuettua työharjoittelua Lahden kaupunkiseudun 17-24-vuotiaille työttömille nuorille. Työharjoittelu kestää viisi kuukautta draama-, media-, sisustus- tai remonttipajassa. Opinnäytetyö on hankkeistettu Lahden kaupungin nuorisopalveluille. Draamapajassa nuoret tutustuvat taiteen ja kulttuurin tekemiseen. Opinnäytetyössä avataan ja tutkitaan draamapajan tavoitteita ja toiminnan muotoja. Draamapajan toimintaa lähestytään kolmesta teoreettisesta näkökulmasta, jotka ovat sosiokulttuurinen innostaminen, draamakasvatus ja soveltava teatteri. Draamapajan työskentely on luonteeltaan prosessinomaista. Opinnäytetyössä esitellään tapausesimerkkinä yksi draamapajan loppuprojekteista; devising-esitys Delirium tremensis eli kuinka jokerit sinä meiltä pimität. Esityksen syntyprosessin kuvauksessa havainnoillistetaan työtapoja käytännössä. Opinnäytetyön luvussa seitsemän tarkastellaan, millaisia välineitä teatteri-ilmaisun ohjaajan koulutus tarjoaa työvalmentajana toimimiseen. Kirjoituksessa pohditaan työvalmennuksen pedagogisia haasteita esittävän taiteen koulutuksen näkökulmasta. Loppupäätelmissä draamapaja nähdään soveltavan teatterin, draamakasvatuksen ja sosiokulttuurisen innostamisen sulatusuunina, jossa draaman eri lajityyppien väliset rajat ovat häilyviä. Toiminnassa sovelletaan erilaisia draamallisia ja toiminnallisia menetelmiä. Työskentelyn tavoitteena on mahdollistaa taiteeseen ja kulttuuriin tutustuminen sekä työharjoittelijan omien tavoitteiden saavuttaminen. Työvalmentajan tehtävä työskentelyssä on luoda tilaa osallistujien omalle merkityksenannolle. Parhaimmillaan merkityksenanto draamatyöskentelyssä voi saada aikaan uudelleenrakentumista nuoren ajattelussa ja toiminnassa.

Teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattitaito : mitä se on?

Teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) on suhteellisen uusi ja tuntematon ammattinimike. Harvat tietävät, mitä teatteri-ilmaisun ohjaaja tekee ja mitä hänen erityisosaamisensa on. Avaan teatteri-ilmaisun ohjaajan työtä soveltavan draaman ohjaajana. Lähestyn aihetta sekä osallistujan että ohjaajan näkökulmista. Soveltava teatteri pitää sisällään erilaisia muotoja ja työtapoja. Osallistava teatteri, jossa yleisöä nimensä mukaisesti osallistetaan, on yksi soveltavan teatterin muodoista. Soveltavasta teatterista puhuttaessa usein käytetään lyhyesti sanaa draama. Draaman tarkoituksena on kysyä, etsiä ja tutkia. Pyrkimyksenä on oppia kollektiivisesti ja pyrkiä dialogiseen teeman pohtimiseen. Draamallisessa työskentelyssä toimitaan kokonaisvaltaisesti emotionaalisella sekä rationaalisella tasolla. Fiktiiviset tapahtumat ja henkilöt rohkaisevat mm. projisointiin, eli osallistujan omien tunteiden ja ajatusten sijoittamista draamaan. Nähdyn ja koetun sanallinen purkaminen saattaa auttaa osallistujia tulemaan tietoiseksi alitajuisista ja esitietoisista prosesseistaan. Näin draama voi kertoa osallistujalle jotakin oleellista hänen arvoistaan ja ajatuksistaan. Parhaimmillaan draama voimaannuttaa, opettaa uutta ja edistää luovuutta. Draaman aihe ja tavoitteet ovat aina yleisiä, eikä tarkoitus ole keskittyä kenenkään henkilökohtaiseen prosessiin. Draamallinen työskentely ei ole terapiaa, vaikka sen vaikutus saattaakin olla terapeuttinen. Draaman ohjaaminen on monipuolista osaamista vaativaa työtä. Ohjaaja tarvitsee ymmärrystä usealta kentältä, soveltavan draaman periaatteiden hallinnan lisäksi. Hänen on esimerkiksi hyvä ymmärtää ryhmädynaamisia ilmiöitä, omata pedagogisia valmiuksia sekä taiteellista lahjakkuutta. Teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattitaitoa on liikkua siellä, missä yhden alan rajat loppuvat ja toisen alkavat. Hänet voidaan nähdä ikään kuin siltana eri alojen välillä. Yhteiskuntaamme luonnehditaan materialisoituvaksi ja tuottavuutta kunnioittavaksi. Draama kuitenkin vastaa ihmisen ikuiseen tarpeeseen tulla nähdyksi ja kuulluksi. Fiktiivisen maailman lumous ei ole vielä kadonnut, eikä tuskin koskaan katoakaan. Teatteri-ilmaisun ohjaaja vie ihmisen iäti tärkeiden asioiden äärelle. Siksi uskon, etteivät työt tule häneltä loppumaan.

Tulisielut ryhmätyön roihuissa : ryhmän ymmärtäminen teatteri-ilmaisun ohjaajan työssä

Teatteri-ilmaisun ohjaaja toimii usein moninaisissa työrooleissa ja ryhmätyöskentely kuuluu kiinteänä osana tähän työhön. Pohdin lopputyössäni ryhmädynamiikan ymmärtämisen vaikutusta työn tekoon. Analysoin esimerkkitapausten kautta syitä siihen, miksi on tärkeää tiedostaa ja hallita ryhmädynaamisia (ongelma)tilanteita. Tarkastelen opinnäytetyössäni seuraavia ryhmädynaamisia muuttujia: On eri asia vaikuttaa ryhmään ohjaajana kuin ryhmän jäsenenä. Projektille asetetut tavoitteet vaikuttavat ryhmädynaamisiin voimiin. Myös ryhmän pitkä yhteinen työhistoria heijastuu ryhmän toimintaan eri tavoin kuin aloittelevalla ryhmällä. Teatteri-ilmaisun ohjaaja ei myöskään työskentele vain teatteriryhmissä, vaan saattaa olla ohjaajana aivan toisenlaisessa yhteisössä, jossa esimerkiksi ryhmän toimivuutta halutaan parantaa teatterin keinoin. Esittävän taiteen koulutusohjelmassa olen osallistunut erilaisiin työpajoihin. Näiden kokemusten kautta pohdin tässä opinnäytetyössä ryhmädynamiikkaa, sekä omaa rooliani niin taiteilijana kuin opettajanakin. Näiden lisäksi tarkastelen ryhmädynamiikan kysymystä opiskeluaikaani liittyvän ammattiteatterissa toteutuneen työharjoittelun valossa sekä tekemäni teatterialan ammattilaisen haastattelun kautta. Opinnäytetyöni loppuosassa pohdin aiheeni kannalta keskeisimpiä asioita yhteisesti. Olen todennut lopputyössäni, että teatteri-ilmaisun ohjaajan ammattitaitoon kuuluvat olennaisesti erilaisten teatteritekniikoiden ja soveltavan teatterin hallinta, sekä pedagoginen lähestymistapa ja tietoisuus ryhmädynamiikan eri puolista.

Teatteri

Puheensorinaa teatterin lämpiössä.

Tanssi, teatteri ja taiteen johtaminen

Kirjallisuusarvostelu

Ruumiin teatteri

Suomennos: Anna Tuomikoski.

Teatteri ja draama työn oppimismuotoina

Satu-Mari Janssonin väitöskirja Teatteri ja draama työn oppimismuotoina (Helsingin yliopisto 2015).