Författaren Heikki Turunen 10.12.1974 Joensuu

Kirje

Sosioekonominen erilaistuminen maakuntakeskuksissa : tapauksina Jyväskylä ja Joensuu

English abstract

Karjala-tutkijat liikkeellä Joensuussa : Liikkeellä : SKS:n juhlaseminaari 12.-14.1.2006, Joensuu

Ajankohtaista

Tutkimuksen raaka-aineita ja monitieteisiä reseptejä : : III Kulttuurintutkimuksen päivät 14.-15.12.2007 Joensuu

Ajankohtaista

Karelsk folklore : kurs och exkursion Folklorister från Åbo besöker Joensuu

Aktuellt

Maatalousalueiden kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma : Pyhäselän peltoalueet Reijola-Hammaslahti, Joensuu ja Onkamojärvien alue, Rääkkylä, Tohmajärvi

Perinnemaisemat käsittävät vuosisatojen aikana laidunnuksen ja niiton myötä syntyneet monimuotoiset ja lajirikkaat elinympäristöt kuten kedot, niityt ja metsälaitumet. Maankäytön ja maanviljelyksen tehostuessa perinnemaisemat ovat vähenneet 1800-luvun lopulta lähtien ja niiden määrän arvioidaan olevan noin 1 % luokkaa (20 000 ha) sadan vuoden takaisesta. Lajiston uhanalaistumisen lisäksi maisema muuttuu umpeenkasvamisen ja rehevöitymisen edetessä. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnittelun tavoitteena on edistää ja tehostaa maatalousalueiden perinnebiotooppien hoitoa ja suojelua ja lisätä viljelijöiden kiinnostusta niiden säilyttämiseen ja hoitoon. Vuodesta 2007 lähtien suunnittelussa on ollut mukana myös maatalousalueiden vesiensuojelua edistävien kosteikkopaikkojen kartoitus. Tarkoituksenmukaisesti suunnitelluilla kosteikoilla ja peltojen suojavyöhykkeillä voidaan vähentää ravinteiden ja kiintoaineiden kulkeutumista peltoalueiden alapuolisiin vesistöihin. Vuonna 2012 yleissuunnitelma tehtiin Reijolan-Hammaslahden peltoalueilla Joensuussa, Iiksenniityllä Kontiolahdella sekä Rääkkylän ja Tohmajärven Pieni- ja Suuri-Onkamojärvien valuma-alueelle. Tietoa kosteikkojen tarpeesta ja luonnon monimuotoisuudesta kerättiin esiselvityksellä ja tilakäynnein, joissa esiin nousi huoli ja kiinnostus erityisesti vesiensuojelua kohtaan. Raportissa esitellään kartoituksissa löydettyjä maatalouden ympäristötuen erityistukeen sopivia kohteita ja esitetään ne kartalla. Viljelijä tai yhdistys voi hakea kohteille tukia, kun uusi ohjelmakausi käynnistyy arvioidusti keväällä 2015. Siihen asti tukihaku on rajoitettua. Raportissa esitettyjä rajauksia ja hoito-ohjeita voi käyttää apuna laadittaessa tarkempia suunnitelmia, joita tarvitaan erityistukia haettaessa. Yleissuunnittelualueelta löytyi yhteensä 120 luonnon monimuotoisuus- ja kosteikkokohdetta, joista 35 on kosteikoiksi sopivia alueita, 18 perinnebiotooppia ja loput pienialaisia luonnon monimuotoisuuskohteita.

Purje väylän kartta Pielisen joessa Joensuun kaupungista Jakokosken kanavalle = Karta öfver farleden i Pielis elf från Joensuu till Jakokoski kanal / valmistanut luutnantti G. Enqvist vuonna 1877.

Janamittakaava: Virsta.

Korkeakoulujen osastot ja ainelaitokset kilpailuvaltiollistumisen rakentajina ja vastustajina 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa : tapaustutkimuksina Joensuu ja Lappeenranta

Referee-artikkeli

La educaci??n ante los nuevos cambios sociales : 18.?? Congreso de Centros de Educaci??n Continua Joensuu Finlandia, Diciembre 1999

En el 18 ?? Congreso de Centros de Educaci??n Continua, celebrado en Joensuu (Finlandia) en diciembre de 199, se reunieron profesionales responsables de centros de formaci??n continua (tanto de profesores como de otras profesiones) . Los expertos de varios pa??ses intercambiaron puntos de vista y experiencias que intentan dar una respuesta a una sociedad de cambio, en la que la formaci??n continua, y en sentido m??s amplio, la formaci??n a lo largo de toda la vida, se convierten en un eje de actividad nuevo y fundamental.

Recerca versus docència en una experiència d'internalització dels estudis de Geografia a la Universitat de Girona: The faces of landscape, Catalonia and North Karelia = Research versus teaching in one experience of internationalization of the Geography degree studies in the University of Girona: The faces of landscape, Catalonia and North Karelia

Un dels reptes cabdals de la Universitat és enllaçar l’experiència de recerca amb la docència, així com promoure la internacionalització dels estudis, especialment a escala europea, tenint present que ambdues poden actuar com a catalitzadores de la millora de la qualitat docent. Una de les fórmules d’internacionalització és la realització d’assignatures compartides entre universitats de diferents països, fet que suposa l’oportunitat d’implementar noves metodologies docents. En aquesta comunicació es presenta una experiència en aquesta línia desenvolupada entre la Universitat de Girona i la Universitat de Joensuu (Finlàndia) en el marc dels estudis de Geografia amb la realització de l’assignatura 'The faces of landscape: Catalonia and North Karelia'. Aquesta es desenvolupa al llarg de dues setmanes intensives, una en cadascuna de les Universitats. L’objectiu és presentar i analitzar diferents significats del concepte paisatge aportant també metodologies d’estudi tant dels aspectes físics i ecològics com culturals que s’hi poden vincular i que són les que empren els grups de recerca dels professors responsables de l’assignatura. Aquesta part teòrica es completa amb una presentació de les característiques i dinàmiques pròpies dels paisatges finlandesos i catalans i una sortida de camp. Per a la part pràctica es constitueixen grups d’estudi multinacionals que treballen a escala local algun dels aspectes en els dos països, es comparen i es realitza una presentació i defensa davant del conjunt d’estudiants i professorat. La llengua vehicular de l’assignatura és l’anglès.

Nilotinib compassionate use in advanced GIST : a retrospective analysis

Introduction: Tyrosine kinase inhibitors (TKI) have considerably improved outcome of patients with advanced GIST and extended overall survival to more than 5 years. Yet, the median progression-free survival is approximately 2 years with first-line imatinib and 24 weeks with second-line sunitinib, which calls for treatment alternatives. Nilotinib is a second-generation TKI with at least similar inhibitory activity as imatinib. A Phase I study has shown that nilotinib monotherapy has clinical activity in GIST. Methods: After failure of all available therapeutic options patients had access to nilotinib on a compassionate use (CU) programm. Nilotinib was started at a dose of 400 mg bid, with dose reduction to 400mg qd allowed in the case of toxicity. 94 pts were approved for nilotinib CU in 10 European countries. We herein present retrospective data of 42 pts from 5 European countries treated in 11 centers. Results: Median age at nilotinib treatment start was 59 years (median; range 24-79 y). 30 of 42 patients were male. Most pts had metastatic disease of gastric origin at initial diagnosis. KIT exon 11 mutations were most frequent. The median number of surgical resections was 1 (range 0-8). All pts had failed both imatinib and sunitinib before nilotinib, and few had also received additional investigational treatments. Nilotinib was well tolerated, and discontinued due to toxicity in 15% only. Median follow-up is 176 days (range 15-876 d). Nilotinib treatment duration is 75 days (median; range 3-727 d). Partial remission with nilotinib treatment was seen in 11% of pts. Median OS was 263 days (Kaplan-Meier). Conclusion: This is the largest series reported assessing efficacy of nilotinib for imatinib- and sunitinib-refractory GIST reported yet. Nilotinib displays significant clinical activity in this heavily pretreated group of pts. These results warrant further investigation of nilotinib in GIST, including its use in first or second-line treatment. Patient and data collection is ongoing, updated results will be presented.

Elektroloristi

julkaisija Suomen kansantietouden tutkijain seura r.y.