Reconstruction of past UV radiation

Solar ultraviolet (UV) radiation has a broad range of effects concerning life on Earth. Soon after the mid-1980s, it was recognized that the stratospheric ozone content was declining over large areas of the globe. Because the stratospheric ozone layer protects life on Earth from harmful UV radiation, this lead to concern about possible changes in the UV radiation due to anthropogenic activity. Initiated by this concern, many stations for monitoring of the surface UV radiation were founded in the late 1980s and early 1990s. As a consequence, there is an apparent lack of information on UV radiation further in the past: measurements cannot tell us how the UV radiation levels have changed on time scales of, for instance, several decades. The aim of this thesis was to improve our understanding of past variations in the surface UV radiation by developing techniques for UV reconstruction. Such techniques utilize commonly available meteorological data together with measurements of the total ozone column for reconstructing, or estimating, the amount of UV radiation reaching Earth's surface in the past. Two different techniques for UV reconstruction were developed. Both are based on first calculating the clear-sky UV radiation using a radiative transfer model. The clear-sky value is then corrected for the effect of clouds based on either (i) sunshine duration or (ii) pyranometer measurements. Both techniques account also for the variations in the surface albedo caused by snow, whereas aerosols are included as a typical climatological aerosol load. Using these methods, long time series of reconstructed UV radiation were produced for five European locations, namely Sodankylä and Jokioinen in Finland, Bergen in Norway, Norrköping in Sweden, and Davos in Switzerland. Both UV reconstruction techniques developed in this thesis account for the greater part of the factors affecting the amount of UV radiation reaching the Earth's surface. Thus, they are considered reliable and trustworthy, as suggested also by the good performance of the methods. The pyranometer-based method shows better performance than the sunshine-based method, especially for daily values. For monthly values, the difference between the performances of the methods is smaller, indicating that the sunshine-based method is roughly as good as the pyranometer-based for assessing long-term changes in the surface UV radiation. The time series of reconstructed UV radiation produced in this thesis provide new insight into the past UV radiation climate and how the UV radiation has varied throughout the years. Especially the sunshine-based UV time series, extending back to 1926 and 1950 at Davos and Sodankylä, respectively, also put the recent changes driven by the ozone decline observed over the last few decades into perspective. At Davos, the reconstructed UV over the period 1926-2003 shows considerable variation throughout the entire period, with high values in the mid-1940s, early 1960s, and in the 1990s. Moreover, the variations prior to 1980 were found to be caused primarily by variations in the cloudiness, while the increase of 4.5 %/decade over the period 1979-1999 was supported by both the decline in the total ozone column and changes in the cloudiness. Of the other stations included in this work, both Sodankylä and Norrköping show a clear increase in the UV radiation since the early 1980s (3-4 %/decade), driven primarily by changes in the cloudiness, and to a lesser extent by the diminution of the total ozone. At Jokioinen, a weak increase was found, while at Bergen there was no considerable overall change in the UV radiation level.

What do hydrological time series tell about climate change?

Yhteenveto: Mitä hydrologiset mallit kertovat ilmaston muutoksesta?

Environmental and climatic dependences of stable isotope ratios in tree rings on different temporal scales

This work examines stable isotope ratios of carbon, oxygen and hydrogen in annual growth rings of trees. Isotopic composition in wood cellulose is used as a tool to study past climate. The method benefits from the accurate and precise dating provided by dendrochronology. In this study the origin, nature and the strength of climatic correlations are studied on different temporal scales and at different sites in Finland. The origin of carbon isotopic signal is in photosynthetic fractionation. The basic physical and chemical fractionations involved are reasonably well understood. This was confirmed by measuring instantaneous photosynthetic discrimination on Scots pine (Pinus sylvestris L.). The internal conductance of CO2 was recognized to have a significant impact on the observed fractionation, and further investigations are suggested to quantify its role in controlling the isotopic signal of photosynthates. Isotopic composition of the produced biomass can potentially be affected by variety of external factors that induce physiological changes in trees. Response of carbon isotopic signal in tree ring cellulose to changes in resource availability was assessed in a manipulation experiment. It showed that the signal was relatively stable despite of changes in water and nitrogen availability to the tree. Palaeoclimatic reconstructions are typically based on functions describing empirical relationship between isotopic and climatic parameters. These empirical relationships may change depending on the site conditions, species and timeframe studied. Annual variation in Scots pine tree ring carbon and oxygen isotopic composition was studied in northern and in central eastern Finland and annual variation in tree ring latewood carbon, oxygen and hydrogen isotopic ratio in Oak (Quercus robur L.) was studied in southern Finland. In all of the studied sites at least one of the studied isotope ratios was shown to record climate strongly enough to be used in climatic reconstructions. Using the observed relationships, four-century-long climate reconstructions from living Scots pine were created for northern and central eastern Finland. Also temporal stability of the relationships between three proxy indicators, tree ring growth and carbon and oxygen isotopic composition was studied during the four-hundred-year period. Isotope ratios measured from tree rings in Finland were shown to be sensitive indicators of climate. Increasing understanding of environmental controls and physiological mechanisms affecting tree ring isotopic composition will make possible more accurate interpretation of isotope data. This study also demonstrated that by measuring multiple isotopes and physical proxies from the same tree rings, additional information on tree physiology can be obtained. Thus isotopic ratios measured from tree ring cellulose provide means to improve the reliability of climate reconstructions.

Nonlinear mixture autoregressive model: economic applications

The aim of this dissertation is to model economic variables by a mixture autoregressive (MAR) model. The MAR model is a generalization of linear autoregressive (AR) model. The MAR -model consists of K linear autoregressive components. At any given point of time one of these autoregressive components is randomly selected to generate a new observation for the time series. The mixture probability can be constant over time or a direct function of a some observable variable. Many economic time series contain properties which cannot be described by linear and stationary time series models. A nonlinear autoregressive model such as MAR model can a plausible alternative in the case of these time series. In this dissertation the MAR model is used to model stock market bubbles and a relationship between inflation and the interest rate. In the case of the inflation rate we arrived at the MAR model where inflation process is less mean reverting in the case of high inflation than in the case of normal inflation. The interest rate move one-for-one with expected inflation. We use the data from the Livingston survey as a proxy for inflation expectations. We have found that survey inflation expectations are not perfectly rational. According to our results information stickiness play an important role in the expectation formation. We also found that survey participants have a tendency to underestimate inflation. A MAR model has also used to model stock market bubbles and crashes. This model has two regimes: the bubble regime and the error correction regime. In the error correction regime price depends on a fundamental factor, the price-dividend ratio, and in the bubble regime, price is independent of fundamentals. In this model a stock market crash is usually caused by a regime switch from a bubble regime to an error-correction regime. According to our empirical results bubbles are related to a low inflation. Our model also imply that bubbles have influences investment return distribution in both short and long run.

Vuosi- ja kuukausivalunnan aikasarjojen rakenteesta

Engl. summary: On the structure of time series of annual and monthly runoff

Suomen maakuntien työttömyys, muuttoliike ja omistusasuminen

Alueelliset erot taloudellisessa kehityksessä Suomessa ovat kärjistyneet viime vuosikymmenten aikana, kun palveluyhteiskunnan murros on keskittänyt Suomen talouskasvua etelä- ja länsirannikon kasvukeskuksiin. Aiemmissa empiirisissä tutkimuksissa Suomen työmarkkinoilla on havaittu olevan säännönmukaisia alueellisia piirteitä. Työttömyyden alue-erojen on havaittu olevan suuria ja myös ajallisesti pysyviä, eikä alueellisten työttömyysasteiden ole havaittu lähentyvän toisiaan pitkällä aikavälillä. Alueelliset työttömyysasteet ovat kuitenkin kehittyneet samansuuntaisesti kansantaloudellisten suhdanteiden mukana, joskin kausi- ja suhdannevaihtelu on ollut voimakkaampaa Itä- ja Pohjois-Suomessa verrattuna Etelä-Suomeen. Alueellisen työn kysynnän on havaittu sopeutuvan lähinnä työttömyysasteen välityksellä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työn kysyntä- ja tarjontashokit vaikuttavat alueelliseen kehitykseen käyttäen mittareina muuttoliikettä ja työttömyyttä. Lisäksi tarkastellaan sitä, millainen vaikutus omistusasumisen suhteellisella osuudella kaikista asumistyypeistä on muuttoliikkeeseen ja työttömyyteen. Esitettyjen teorioiden mukaan korkea omistusasumisen osuus jarruttaa muuttoliikettä ja näin se hidastaa muuttoliikkeen työttömyyttä tasaavaa vaikutusta. Tämän tutkimuksen metodologiaksi valittiin vektoriautoregressiivisen (VAR) mallin muodostamisen, joka soveltui käyttöön sen nauttiessa suosiota tuoreimpien alueellisen kehitysten tutkimusmenetelmänä sekä sen soveltuessa mainiosti käytetylle pitkälle aikasarja-aineistolle. VAR-mallin lähestymistavaksi otettiin Toda-Yamamoton Granger-kausaalisuusmenetelmä. Todan ja Yamamoton esittämän Granger-kausaalisuusmenetelmän tärkeimpiä ansioita on se, että Granger-kausaalisuuden määrittämiseksi VAR-malleja voidaan muodostaa muuttujien tasoilla ja yleisiä rajoitteita voidaan testata luotettavasti, vaikka aikasarjat olisivat integroituneita tai yhteisintegroituneita. Tarkastelussa käytetty aineisto on maakuntatason aineisto työttömyysasteista ja nettomuuttoliikkeestä vuosilta 1987–2013. Tarkastelu etenee mallin stationaarisuus- ja sopivuustarkastelujen kautta varsinaiseen kausaalisuustarkasteluun Wald-testin kriteerien perusteella. Suoritetun empiirisen mallin avulla saatiin selville monenlaisia kausaalisuusvaikutuksia, mikä ei toisaalta ollut yllättävää peilaten tuloksia aiempaan tutkimukseen kotimaisen alueellisen kehityksen osalta. Kaksisuuntaista Granger-kausaalisuutta löydettiin kahden pohjoisen maakunnan osalta, tarjontavetoista kehitystä kuvaavaa, nettomuuttoliikkeen Granger-aiheuttamaa työttömyyttä, löydettiin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnista. Sen sijaan kysyntävetoista kehitystä ilmaisevaa, työttömyys Granger-aiheuttaa nettomuuttoliikettä, vaikutusta voitiin huomata olevan Keski- ja Itä-Suomen maakunnissa. Tilastollisesti merkityksettömiä tuloksia havaittiin myös jonkin verran ja ne kohdistuivat länsirannikon ja Keski-Suomen alueen maakuntiin. Omistusasumisen osuudet eivät olleen mukana VAR-mallissa aineiston rajoittuneisuuden vuoksi. Jatkotarkastelussa maakuntien VAR-mallin tulosten perusteella pyrittiin löytämään yhteneväisyyksiä maakuntien välillä käyttäen apuna omistusasumisen keskimääräisiä osuuksia. Tulokset olivat kuitenkin hyvin hajanaisia, eikä omistusasumisen suuruuden vaikutuksista pystytty tässä tutkimuksessa löytämään luotettavia tuloksia.

Suomen maakuntien työttömyys, muuttoliike ja omistusasuminen

Alueelliset erot taloudellisessa kehityksessä Suomessa ovat kärjistyneet viime vuosikymmenten aikana, kun palveluyhteiskunnan murros on keskittänyt Suomen talouskasvua etelä- ja länsirannikon kasvukeskuksiin. Aiemmissa empiirisissä tutkimuksissa Suomen työmarkkinoilla on havaittu olevan säännönmukaisia alueellisia piirteitä. Työttömyyden alue-erojen on havaittu olevan suuria ja myös ajallisesti pysyviä, eikä alueellisten työttömyysasteiden ole havaittu lähentyvän toisiaan pitkällä aikavälillä. Alueelliset työttömyysasteet ovat kuitenkin kehittyneet samansuuntaisesti kansantaloudellisten suhdanteiden mukana, joskin kausi- ja suhdannevaihtelu on ollut voimakkaampaa Itä- ja Pohjois-Suomessa verrattuna Etelä-Suomeen. Alueellisen työn kysynnän on havaittu sopeutuvan lähinnä työttömyysasteen välityksellä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten työn kysyntä- ja tarjontashokit vaikuttavat alueelliseen kehitykseen käyttäen mittareina muuttoliikettä ja työttömyyttä. Lisäksi tarkastellaan sitä, millainen vaikutus omistusasumisen suhteellisella osuudella kaikista asumistyypeistä on muuttoliikkeeseen ja työttömyyteen. Esitettyjen teorioiden mukaan korkea omistusasumisen osuus jarruttaa muuttoliikettä ja näin se hidastaa muuttoliikkeen työttömyyttä tasaavaa vaikutusta. Tämän tutkimuksen metodologiaksi valittiin vektoriautoregressiivisen (VAR) mallin muodostamisen, joka soveltui käyttöön sen nauttiessa suosiota tuoreimpien alueellisen kehitysten tutkimusmenetelmänä sekä sen soveltuessa mainiosti käytetylle pitkälle aikasarja-aineistolle. VAR-mallin lähestymistavaksi otettiin Toda-Yamamoton Granger-kausaalisuusmenetelmä. Todan ja Yamamoton esittämän Granger-kausaalisuusmenetelmän tärkeimpiä ansioita on se, että Granger-kausaalisuuden määrittämiseksi VAR-malleja voidaan muodostaa muuttujien tasoilla ja yleisiä rajoitteita voidaan testata luotettavasti, vaikka aikasarjat olisivat integroituneita tai yhteisintegroituneita. Tarkastelussa käytetty aineisto on maakuntatason aineisto työttömyysasteista ja nettomuuttoliikkeestä vuosilta 1987–2013. Tarkastelu etenee mallin stationaarisuus- ja sopivuustarkastelujen kautta varsinaiseen kausaalisuustarkasteluun Wald-testin kriteerien perusteella. Suoritetun empiirisen mallin avulla saatiin selville monenlaisia kausaalisuusvaikutuksia, mikä ei toisaalta ollut yllättävää peilaten tuloksia aiempaan tutkimukseen kotimaisen alueellisen kehityksen osalta. Kaksisuuntaista Granger-kausaalisuutta löydettiin kahden pohjoisen maakunnan osalta, tarjontavetoista kehitystä kuvaavaa, nettomuuttoliikkeen Granger-aiheuttamaa työttömyyttä, löydettiin Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnista. Sen sijaan kysyntävetoista kehitystä ilmaisevaa, työttömyys Granger-aiheuttaa nettomuuttoliikettä, vaikutusta voitiin huomata olevan Keski- ja Itä-Suomen maakunnissa. Tilastollisesti merkityksettömiä tuloksia havaittiin myös jonkin verran ja ne kohdistuivat länsirannikon ja Keski-Suomen alueen maakuntiin. Omistusasumisen osuudet eivät olleen mukana VAR-mallissa aineiston rajoittuneisuuden vuoksi. Jatkotarkastelussa maakuntien VAR-mallin tulosten perusteella pyrittiin löytämään yhteneväisyyksiä maakuntien välillä käyttäen apuna omistusasumisen keskimääräisiä osuuksia. Tulokset olivat kuitenkin hyvin hajanaisia, eikä omistusasumisen suuruuden vaikutuksista pystytty tässä tutkimuksessa löytämään luotettavia tuloksia.