A quarta dimensão do instante : "estudo comparativo da epifania nos contos de Virginia Wolf, Katherine Mansfield e Clarice Lispector

Dissertação de Doutoramento em Literatura Comparada

Celebrar a vida e a morte. A festa em "The garden party" (Katherine Mansfield), e "Feliz Aniversário" (Clarice Lispector)

O conto “The Garden Party” foi escrito em Outubro de 1922. Depois de terminar o famoso “At the Bay” e pôr de parte “Married Man”, que nunca chegou a concluir, Katherine Mansfield inicia uma história sobre a família Sheridan, baseada em acontecimentos reais, ocorridos quando em 1907 Mrs. Beauchamp dera uma festa no jardim, em Wellington. O seu objectivo é, como dirá mais tarde no diário, transmitir a diversidade da vida, o que inclui a morte. “Feliz Aniversário” (1960), tal como “The Garden-Party”, estrutura-se a partir de uma dualidade de significados: a conformidade em relação às convenções sociais, que liga cada ser humano ao seu semelhante e o obriga a um determinado comportamento, representado na festa, e as pequenas hipocrisias e verdades, a solidão e a indiferença escondidas por detrás das máscaras usadas nessa situação.

Sosiaalisen sukupuolen rakentuminen, suurkaupunki ja kammottavan kokemus Katherine Mansfieldin novelleissa

Tutkielmani tarkastelee englantilaisen modernistin Katherine Mansfieldin (1888–1923) novelleja The Woman at the Store, The Little Governess, Bliss, Pictures, Miss Brill ja A Cup of Tea sosiaalisen sukupuolen rakentumisen näkökulmasta. Novellien kirjoitus- ja julkaisuajankohta ajoittuu vuosille 1911–1924. Uudesta-Seelannista Lontooseen muuttanutta Mansfieldia pidetään yhtenä englantilaisen modernistisen kirjallisuuden uranuurtajista, jonka kehittämän modernin novellimuodon keskeisiä innovaatioita olivat tarinan juonettomuus, tajunnanvirta osana kerrontaa ja psykologisen hetken korostaminen. Mansfieldin tuotannon taustalla vaikuttivat voimakkaasti myös ajankohdalle ominaiset diskurssit naisen asemasta ja mahdollisuuksista. Lähestyn aihettani gender-teoreettisesta viitekehyksestä käsin, jonka keskeisin näkemys on käsitys sukupuolesta sosiaalisesti rakentuneena. Ensimmäisessä käsittelyluvussa pohdin niitä naisen ja miehen representaatioita, joita valitsemissani novelleissa esiintyy. Toisessa käsittelyluvussa syvennyn tarkastelemaan naishahmojen suhdetta suurkaupunkiympäristöön, johon monet novelleista sijoittuvat, ja analysoimaan sitä, millä lailla kaupunki tilana muovaa naissubjekteja. Kolmannessa eli viimeisessä käsittelyluvussa kiinnitän huomioni kammottavan kokemukseen, joka on ominainen kaikille käsittelemilleni novelleille ja joka juontuu sekä niiden kerronnallisista keinoista että novellihenkilöiden konflikteista itsensä ja ulkomaailman kanssa, joilla näen vahvan yhteyden sukupuolitematiikkaan. Sigmund Freud on määritellyt kammottavan joksikin ammoin tutuksi ja torjutuksi, joka on yhtäkkiä murtautunut esiin. Tätä ajatusta kehitellyt Julia Kristeva näkee kammottavan ilmenevän muukalaisena meissä itsessämme. Edellä esitetyin tavoin on mahdollista hahmottaa myös sitä novellien loppuratkaisua, jossa arkinen muuttuu yllättäen uhkaavaksi ja pelottavaksi ja päähenkilöille avautuu jokin uusi tietoisuus itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Mansfieldin naiskuva osoittautuu analyysini pohjalta melko monipuoliseksi, mutta miehet esitetään novelleissa lähes poikkeuksetta hegemonisen maskuliinisina. Tällä on yhteytensä novellien kirjoitusajankohtaan ja sen kiivaaseen yhteiskunnalliseen keskusteluun naisen roolista. 1900-luvun alussa naiset alkoivat enenevässä määrin ottaa haltuunsa julkista tilaa. Tarkastelemani novellit ilmentävät monin tavoin sitä ”toisin toistamisen” vaikeutta, minkä totunnaisista sukupuolirooleista poikkeaminen tuottaa. Novellien naishenkilöitä leimaa halu vapautua, mutta rajat tulevat vastaan viimeistään julkisessa tilassa. Käsittelemäni novellit tuovat oivaltavasti esille sukupuolten keskinäisiä valtarakenteita, joita säännöstelee pitkälti vallassa oleva heteronormatiivinen maskuliinisuus. Novellien lopussa henkilöt joutuvat kohtaamaan itsensä uudella tavalla ja määrittelemään uudelleen suhteensa omaan sukupuoleensa ja seksuaalisuuteensa.

A frágil realidade de plástico: um estudo comparativo da imagem Casa de Bonecas em henrik ibsen e katherine mansfield

Considering the importance of significations in literary works, this paper proposes a comparative study of the image of the Doll's House in Henrik Ibsen's play ADoll's House (1879), and Katherine Mansfield's short story The Doll's House, published in the book The Dove's Nest (1923), based on the theories of Gaston Bachelard and Jean Baudrillard. In both cases, one notices that the presence of this image indicatesnot only the construction of these works' environment, but also a criticism of the bourgeois model of a perfect and flawless society, as the described image refers to. However, even though this image shares the same idea in both works, it will be explored differentlyin each case, whether through the search of Nora's character in escaping social conformity as in Ibsen, or through the subtle childlike game experienced by the Kelvey sisters, asin Mansfield.

A reescritura de Katherine Mansfield por Érico Veríssimo: análise descritiva da tradução para o português da obra Bliss and other stories

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

A (des)construção da noção de gênero nos contos de Katherine Mansfield

Pós-graduação em Letras - FCLAS

Katherine A. Kendall (USA), Honorary President since 1978

For more than two-thirds of the life of the International Association of Schools of Social Work (IASSW), Katherine Kendall has been among its leaders. She began her involvement in 1950, served as the first paid Secretary General of the Association in the 1970's and, now in her late 90's, continues to share her wisdom as Honorary President. Beginning in 1950, she attended all the IASSW congresses except 2 (1990 and 1998) until 2004, when health issues prevented long international trips. She personally knew and worked with every President except the first. Thus, although the IASSW began with sustained involvement and contributions of two remarkable founders, Alice Salomon and René Sand, Kendall has surpassed all in terms of her enduring commitment to international social work education and its professional organization. Kendall's remarkable professional career spans 7 decades. Her international involvements began even earlier.

Katherine A. Kendall (USA), Honorary President since 1978

For more than two-thirds of the life of the International Association of Schools of Social Work (IASSW), Katherine Kendall has been among its leaders. She began her involvement in 1950, served as the first paid Secretary General of the Association in the 1970's and, now in her late 90's, continues to share her wisdom as Honorary President. Beginning in 1950, she attended all the IASSW congresses except 2 (1990 and 1998) until 2004, when health issues prevented long international trips. She personally knew and worked with every President except the first. Thus, although the IASSW began with sustained involvement and contributions of two remarkable founders, Alice Salomon and René Sand, Kendall has surpassed all in terms of her enduring commitment to international social work education and its professional organization. Kendall's remarkable professional career spans 7 decades. Her international involvements began even earlier. This article will focus on highlights of her international career, especially her IASSW service. It will also discuss her formative years and mention other aspects of contributions. Materials for the article are drawn from published and unpublished interviews conducted by other scholars, Kendall's own writings, and a personal interview conducted by the author in 2007.