3 resultados para Yrittäjyysasenteet
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena oli selvittää Lahden ammattikorkeakoulun (LAMK) tekniikan alan tietotekniikan ja mediatekniikan koulutusohjelmien opiskelijoiden yrittäjyysasenteita. Erityisen tarkastelun kohteena oli LAMKin pakollisiin opintoihin kuuluvien yrittäjyysopintojen vaikutus yrittäjyysasenteisiin. Lisäksi tarkasteltiin, miten tietotekniikan ja mediatekniikan koulutusohjelmien opiskelijoiden yrittäjyysasenteet eroavat toisistaan. Tarkasteluissa huomioitiin myös koulutustaustan vaikutusta yrittäjyysasenteisiin. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella syystalvella 2010. Saatujen tulosten vertailukohteena käytettiin aikaisempia alan tutkimuksia, muun muassa Nevanperän (2003) ja Kivelän (2002) yrittäjyysasennetutkimuksia. Opiskelijoiden asenteet yrittäjyyttä kohtaan olivat pääosin positiivisia. Yrittä-jyysopintojen ei havaittu merkitsevästi vaikuttaneen opiskelijoiden yrittä-jyysasenteisiin. Sen sijaan koulutusohjelmakohtaisissa vertailuissa löytyi eroja opiskelijoiden näkemyksissä menestyvällä yrittäjällä tarvittavista henkilökohtaisista ominaisuuksista.
Resumo:
Yrittäjyyteen, yrittäjyyden lisäämiseen ja uusien yritysten perustamiseen liittyvä keskustelu on lisääntynyt yhteiskunnassa yleensä ja myös koulutuksen järjestäjien keskuudessa elinkeinoelämän muutosten johdosta. Oppilaitoksissa toteutettavan yrittäjyyskasvatuksen pyrkimyksenä on tarjota tietoja yrittäjyydestä ja kannustaa ja motivoida opiskelijoita yrittäjämäiseen toimintaan, jotta näihin elinkeinoelämän muutoksiin pystyttäisiin vastaamaan. Tutkimuksessa selvitetään ammatillisen toisen asteen aloittavien ja päättävien opiskelijoiden tämänhetkisiä asenteita ja suhtautumista yrittäjyyteen ja oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen vaikutusta näihin, sekä kartoitetaan ja vertaillaan eri koulutusohjelmien yrittäjyysopetuksen määrää ja opiskelijoiden yrittäjäominaisuuksia ja käsityksiä yrittäjyydestä. Tutkimus on tehty Raision seudun koulutuskuntayhtymän kuuden eri koulutusohjelman opiskelijoille. Aloittavista opiskelijoista tutkimukseen osallistui 139 opiskelijaa ja päättävistä 100 opiskelijaa. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva poikkileikkaustutkimus, joka on tehty lomakekyselynä kaksivaiheisella ryväsotannalla. Ryppäät muodostuivat koulutuskuntayhtymän eri toimipisteistä ja koulutusohjelmista. Aineiston analyysi on tehty ristiintaulukoinnilla. Aloittavien lomakekysely toteutettiin marras-joulukuussa 2012 ja päättävien maaliskuussa 2013. Aloittavat ryhmät tunsivat saavansa yrittäjyysopintoja ja kannustusta yrittäjyyteen päättäviä enemmän. Aloittavista ryhmistä merkonomit ja päättävissä ryhmissä artesaanit tunsivat saavansa yrittäjyysopintoja eniten. Kaikista aloittavista opiskelijoista tulevaisuudessa uskoi toimivansa yrittäjänä vain 9,4 prosenttia ja päättävistä 11 prosenttia. Eniten yrittäjyysaikomuksia oli artesaaneilla ja automaatioasentajilla. Lähihoitajien kiinnostus yrittäjäksi ryhtymiseen oli vähäisintä. Kaikkien ryhmien opiskelijat katsoivat omaavansa yrittäjyydessä tarvittavia ominaisuuksia, ja koulutusohjelmien väliset erot olivat pieniä. Tärkeimmiksi yrittäjyyteen liitettäviksi ominaisuuksiksi vastaajat arvioivat aktiivisuuden, aloitekyvyn, menestymishalun ja myönteisen työasenteen. Oppilaitoksen katsottiin tekevän yhteistyötä yrittäjien kanssa ja työkulttuuria pidettiin yrittäjämäiseen toimintaan kannustavana. Koulutuksen voidaan katsoa kehittävän yrittäjäominaisuuksia ja antavan opiskelijoille uskoa yrittämiseen, mutta yrittäjyysopintojen määrää tulisi lisätä.