Valtatien 12 parantaminen välillä Laitikkala-Porras : Tiesuunnitelman 2005 ajantasaisuuden selvittäminen

Valtatielle 12 on laadittu tiesuunnitelma välille Laitikkala-Porras vuonna 2005. Tiesuunnitelmasta on toteutettu yksittäisiä toimenpiteitä. Tässä työssä on tarkasteltu toteutumattomien toimenpiteiden ajantasaisuus ja määritelty toimenpiteiden priorisointia. Työn tavoitteena oli tarkentaa jakson liikenteellistä nykytilaa ja määritellä 3-5 tärkeintä osahanketta, joiden toteuttamista voitaisiin edistää.

Valtatien 10/12 ja kantatien 54 roolit : Palvelutasolähtöinen vertailu teiden toiminnallisesta asemasta

Tässä selvityksessä on palvelutasolähtöisesti vertailtu valtatien 10/12 ja kantatien 54 asemaa pitkämatkaisen henkilöliikenteen ja kuljetusten kannalta Forssan ja Lahden välillä. Kantatie 54 on suunnittelualueen läpikulkuliikenteelle nykyisin matka-ajaltaan noin viisi minuuttia nopeampi ja myös ennakoitavuudeltaan parempi väylä, mistä johtuen suurin osa läpikulkuliikenteestä käyttää yhteyttä jo nyt. Liikennekäytävän strategisten kehittämistavoitteiden pohjalta määritettiin kulkumuodoittain ja tiejaksoittain tavoitteet eri palvelutasotekijöiden tasolle ottaen huomioon eri tiejaksoilla painottuvat matka- ja kuljetusvirrat sekä ympäröivä maankäyttö. Palvelutasotekijöistä priorisoitiin korkeimmalle turvallisuus kaikilla kulkumuodoilla sekä kuljetusten ennakoitavuus ja hallittavuus tavaraliikenteen keskeisillä jaksoilla. Myös työmatkaliikenteen merkittävimmillä jaksoilla joukkoliikenteen matka-aika, yhteydet, ennakoitavuus ja mukavuus asetettiin korkeimmalle tavoitetasolle. Forssan ja Lahden välisen pitkämatkaisen liikenteen näkökulmasta on kustannustehokkaampaa ja vaikuttavampaa kehittää kantatietä 54 kuin valtateitä 10 ja 12. Kantatiellä 54 on nykyisen parempi ennakoitavuus ja liikenneturvallisuuden taso. Liikennemäärien kasvaessa myös tavoiteltava palvelutaso on edullisempaa saavuttaa ja ylläpitää tätä reittiä kehittämällä. Matka-ajan ja ennakoitavuuden kannalta Hämeenlinnan kaupunkiliikenteen jakso valtatiellä 10 on ongelmallisempi, pitempi ja selvemmin sisällä kaupunkirakenteessa kuin vastaava jakso kantatiellä 54 Riihimäen kohdalla, mikä myös puoltaa kantatien 54 ensisijaista kehittämistä pitkämatkaisen liikenteen tarpeisiin. Valtatiellä 10 Hämeenlinnan kohdalla painottuvat väistämättä enemmän paikallisen liikenteen tarpeet ja maankäytön asettamat reunaehdot. Palvelutasotavoitteiden saavuttamiseksi tehokkaimpia parantamistoimenpiteitä ovat ne, jotka palvelevat samalla tiejaksojen useamman ongelmallisen palvelutasotekijän, kuten turvallisuuden ja ennakoitavuuden, nostamista tavoiteltavalle palvelutasolle. Tärkeää on jatkossa maankäytön ja liikenteen suunnittelun yhteistyö, jotta kaupunkijaksoilla ja taajamissa varmistetaan tavoiteltava palvelutaso, eikä sitä esimerkiksi maankäyttöratkaisuilla tehdä mahdottomaksi toteuttaa.

Valtatien 12 parantaminen välillä Uusikylä–Mankala : Yleissuunnitelma

Valtatie 12 on yksi Suomen tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä sekä henkilöliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Se toimii merkittävänä raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen välillä sekä myös yhteytenä satamiin ja rajanylityspaikoille. Yhteysväli Lahti–Kouvola on keskeinen osa Salpausselän liikennekäytävää ja kuuluu Euroopan laajuiseen kattavaan liikenneverkkoon (TEN-T). Tien varressa on runsaasti teollisuutta ja tie toimii Lahden ja Kouvolan kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen yhteytenä, joka näkyy vilkkaana arkiliikenteenä. Valtatielle 12 on Uudenkylän ja Tillolan välille on laadittu samanaikaisesti ja samassa suunnitteluprosessissa kaksi yleissuunnitelmaa väleille Uusikylä–Mankala ja Mankala–Tillola. Tämän Uusikylä–Mankala yleissuunnitelman suunnittelualue rajautuu lännessä Nastolan Uudenkylän eritasoliittymään ja idässä Mankalaan Iitin kunnan länsirajan tuntumaan. Suunnittelualueen pituus on noin 10 kilometriä ja se sijoittuu Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson maakuntien sekä Lahden kaupungin (entinen Nastola) ja Iitin kunnan alueille. Yleissuunnitelmassa on selvitetty ensin valtatieverkon puutteet ja ongelmat sekä palvelutasotavoitteet. Tämän jälkeen on suunniteltu valtateiden ja muiden väylien periaateratkaisut sekä selvitetty niin tilantarve, suhde ympäröivään maankäyttöön ja vaikutukset. Myös mahdollisuudet hankkeen vaiheittain toteuttamiseksi on käsitelty. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu ratkaisuja, vaikutusarviota ja liikenteen, maankäytön ja ympäristön lähtötietoja. Päätavoitteena on ollut selvittää pääteiden ja muun tie- ja katuverkon kehittämisen periaatteet niin, että nykyiset palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 12 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 12 parannetaan korkealuokkaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi keskikaiteelliseksi ja eritasoliittymin varustetuksi ohituskaistatieksi noin 10 kilometrin matkalla tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Valtatien 12 käytävään muodostuu jatkuva rinnakkaistie. Lisäksi tehdään meluntorjuntaa ja pohjavesialueet suojataan.

Valtatien 12 parantaminen välillä Alasjärvi – Huutijärvi yleissuunnitelma : Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Suunnittelualue käsittää noin 15 kilometrin pituisen osuuden valtatien 12 Alasjärven eritasoliittymästä Tampereelta Huutijärven eritasoliittymään Kangasalle. Valtatie parannetaan nykyiselle paikalleen. Valtatie 12 on Suomen tärkeimpiä poikittaisia yhteyksiä, ja sillä on merkittävä rooli Tampereen seudulle niin valtakunnallisella, seudullisella kuin myös paikallisella tasolla. Suunnittelukohteelle laaditaan maantielain mukainen yleissuunnitelma. Siinä määritetään tien likimääräinen sijainti ja tilantarve sekä suhde nykyiseen ja tulevaan maankäyttöön, tekniset ja liikenteelliset perusratkaisut, hankkeen vaikutukset ja ympäristöhaittojen torjumisen periaatteet. Tässä ympäristövaikutusten arvioinnin ohjelmassa tehtävänä on arvioida valtatien 12 välin Alasjärvi – Huutijärvi parantamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset YVA-lain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla ja tarkkuudella. Alueen asukkailla ja muilla intressiryhmillä on mahdollisuus osallistua suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin. Näkemyksiä hankkeesta ja sen vaihtoehdoista kerätään koko suunnittelun ajan. Hankkeesta tiedotetaan asukkaille ja muille sidosryhmille tiedotteiden, postituslistan sekä internetin välityksellä.

Valtatien 6 parantaminen Kouvolan kohdalla : Yleissuunnitelma

Valtatie 6 on keskeinen osa Salpausselän liikennekäytävää ja kuuluu osana Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon (TEN-T). Valtatie 6 on toinen kansainvälisen liikenteen päätieyhteys itärajan rajanylityspaikoille. Valtateiden 6 ja 12 muodostama reitti on tärkeimpiä poikittaisyhteyksiä Suomen länsi- ja itäosien välillä. Valtatie 6 on erityisen tärkeä Kaakkois-Suomen suurteollisuudelle ja erittäin merkittävä raskaan liikenteen kuljetusreitti muun muassa Nuijamaan ja Imatran raja-asemille. Yhteysvälillä kuljetetaan myös poikkeuksellisen paljon vaarallisia aineita ja suuria erikoiskuljetuksia. Valtatie on vilkasliikenteinen ja huomattava osuus liikenteestä on pitkämatkaista. Suunnittelualue kattaa valtatien 6 osuuden Kouvolan länsipuolelta Kukonojalta itäpuolelle Tykkimäkeen asti. Valtatie 12 kuuluu suunnittelualueeseen Korian pohjoispuolella Suviojan ja Keltin alueella. Tieosuuden pituus on noin 19 kilometriä. Yleissuunnitelmassa on selvitetty ensin Kouvolan kohdalla valtateiden 6 ja 15 sekä muun keskeisen väyläverkon puutteet ja ongelmat sekä palvelutasotavoitteet. Tämän jälkeen on suunniteltu valtateiden ja muiden väylien periaateratkaisut sekä selvitetty niin tilantarve, suhde ympäröivään maankäyttöön ja vaikutukset. Myös mahdollisuudet hankkeen vaiheittain toteuttamiseksi on käsitelty. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu ratkaisuja, vaikutusarviota ja liikenteen, maankäytön ja ympäristön lähtötietoja. Päätavoitteena on ollut selvittää pääteiden ja muun tie- ja katuverkon kehittämisen periaatteet niin, että nykyiset palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 6 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 6 parannetaan korkealuokkaiseksi valtatieksi Kukonojalta Tykkimäkeen matkalla tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Kukonojan ja Suviojan välillä valtatie rakennetaan keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi eritasoliittymineen ja Suviojalta Tykkimäkeen nelikaistaiseksi moottoritieksi. Valtatien 6 käytävään rakennetaan kattava jalankulku- ja pyöräilytieverkosto. Lisäksi tehdään meluntorjuntaa.

15-deoxy-Δ12,14-prostaglandin J2 Reduces Albumin-induced Arthritis In Temporomandibular Joint Of Rats.

The aim of this study was to evaluate the peripheral effect of 15-deoxy-Δ12,14-prostaglandin J2 (15d-PGJ2) in albumin-induced arthritis in temporomandibular joint (TMJ) of rats. Antigen-induced arthritis (AIA) was generated in rats with methylated bovine serum albumin (mBSA) diluted in complete Freund׳s adjuvant. Pretreatment with an intra-articular injection of 15d-PGJ2 (100 ng/TMJ) before mBSA intra-articular injection (10 µg/TMJ) (challenge) in immunized rats significantly reduced the albumin-induced arthritis inflammation. The results demonstrated that 15d-PGJ2 was able to inhibit plasma extravasation, leukocyte migration and the release of inflammatory cytokines IL-6, IL-12, IL-18 and the chemokine CINC-1 in the TMJ tissues. In addition, 15d-PGJ2 was able to increase the expression of the anti-adhesive molecule CD55 and the anti-inflammatory cytokine IL-10. Taken together, it is possible to suggest that 15d-PGJ2 inhibit leukocyte infiltration and subsequently inflammatory process, through a shift in the balance of the pro- and anti-adhesive properties. Thus, 15d-PGJ2 might be used as a potential anti-inflammatory drug to treat arthritis-induced inflammation of the temporomandibular joint.

Decreased Expression Of Stem Cell Markers By Simvastatin In 7,12-dimethylbenz(a)anthracene (dmba)-induced Breast Cancer.

Simvastatin, a competitive inhibitor of HMG-CoA reductase widely used in the treatment and prevention of hyperlipidemia-related diseases, has recently been associated to in vitro anticancer stem cell (CSC) actions. However, these effects have not been confirmed in vivo. To assess in vivo anti-CSC effects of simvastatin, female Sprague-Dawley rats with 7,12-dimethyl-benz(a)anthracene (DMBA)-induced mammary cancer and control animals were treated for 14 days with either simvastatin (20 or 40 mg/kg/day) or soybean oil (N = 60). Tumors and normal breast tissues were removed for pathologic examination and immunodetection of CSC markers. At 40 mg/kg/day, simvastatin significantly reduced tumor growth and the expression of most CSC markers. The reduction in tumor growth (80%) could not be explained solely by the decrease in CSCs, since the latter accounted for less than 10% of the neoplasia (differentiated cancer cells were also affected). Stem cells in normal, nonneoplastic breast tissues were not affected by simvastatin. Simvastatin was also associated with a significant decrease in proliferative activity but no increase in cell death. In conclusion, this is the first study to confirm simvastatin anti-CSC actions in vivo, further demonstrating that this effect is specific for neoplastic cells, but not restricted to CSCs, and most likely due to inhibition of cell proliferation.

Crescimento fisico e desempenho motor em crianças de 6 a 12 anos decondição socio-economica media da area urbana da provincia de Arequipa-Peru

Universidade Estadual de Campinas. Faculdade de Educação Física

Aplicação da escala de qualidade de vida em crianças de 07 a 12 anos praticantes de atividade fisica em academia e suas relações com a aptidão fisica

Universidade Estadual de Campinas . Faculdade de Educação Física

Inequalities in the distribution of dental caries among 12-year-old Brazilian schoolchildren

We assessed the inequality in the distribution of dental caries and the association between indicators of socioeconomic status and caries experience in a representative sample of schoolchildren. This study followed a cross-sectional design, with a sample of 792 schoolchildren aged 12 years, representative of this age group in Santa Maria, RS, Brazil. Guardians answered questions on socioeconomic status and a dental examination provided information on the dental caries experience (DMF-T). Inequality in dental caries distribution was measured by the Gini coefficient and the Significant Caries Index (SiC). The assessment of association used Poisson regression models. Socioeconomic factors were associated with prevalence of dental caries for the whole sample and also for individuals with a high-caries level. Children from low-income households had the highest prevalence of dental caries. The Gini coefficient was 0.7 and the SiC Index 2.5. The percentage of caries prevalence was 39.3% (95% CI: 35.8%-42.8%) and the mean for DMF-T was 0.9 (± SD 1.5). Inequalities in the distribution of dental caries were observed and socioeconomic factors were found to be strong predictors of the prevalence of oral disease in children of this age group.

Estudo de caso de uma situação atmosférica entre 12 e 19 de setembro de 2008, com algumas características semelhantes ao evento Catarina

Este trabalho apresenta uma análise das condições sinótica e dinâmica associadas ao desenvolvimento do ciclone ocorrido entre 12 e 19 de setembro de 2008, com o objetivo de destacar diferenças e semelhanças com o ambiente em que se inseriu o evento Catarina em março de 2004. As principais semelhanças foram encontradas no padrão sinótico geral: a ocorrência de um padrão típico de bloqueio do tipo dipolo associado à anomalia de vorticidade potencial em altos níveis; cavado em níveis médios com inclinação para oeste; a presença de uma coluna de vorticidade ciclônica desde a superfície até a baixa estratosfera; e, em superfície, o padrão de uma alta ao sul de uma baixa pressão. Apesar das semelhanças no padrão geral, diferenças ocorreram entre os dois eventos que influenciaram na intensidade dos sistemas: o Catarina ocorreu em latitudes mais baixas em relação ao caso de setembro de 2008; o padrão típico de bloqueio associado ao caso de setembro de 2008 durou um dia e meio, enquanto no evento Catarina foi de três dias; a configuração da advecção de temperatura na camada entre 1000-500 hPa favoreceu o deslocamento do evento de setembro de 2008 para leste/sudeste, ao contrário do Catarina, a advecção de ar quente a leste do ciclone foi praticamente suprimida e a tendência de altura geopotencial passou a ser positiva, padrões que impedem o deslocamento do sistema para leste; no caso de setembro de 2008 o padrão da inversão do gradiente meridional de temperatura potencial na superfície de -2,0 unidade de vorticidade potencial (UVP) foi caracterizado pela incursão de uma região alongada de ar quente vinda do equador em direção ao sul e ar frio vinda do sul em direção ao equador, enquanto no caso Catarina a inversão ocorre pelo isolamento de uma bolha de ar frio ao norte e uma bolha de ar quente ao sul, o que pode ter contribuído para maior duração do padrão de bloqueio, pois a dissipação neste caso é dificultada. Sistemas como o Catarina podem ser raros no Atlântico Sul, mas isso não ocorre em relação ao ambiente sinótico em que se formou o Catarina. Para melhor entender o processo atmosférico que levou à formação do Catarina, é necessário realizar experimentos numéricos de sensibilidade para o caso de setembro de 2008 com o objetivo de verificar a possibilidade do ciclone extratropical se tornar um ciclone tropical.

Lisina digestível para frangos de corte machos entre 12 e 22 dias de idade

Avaliou-se nível de lisina digestível para 1050 frangos de corte dos 12 aos 22 dias de idade. O delineamento experimental foi inteiramente ao acaso, com cinco tratamentos, sete repetições e 30 aves por unidade experimental. Os tratamentos foram: 1,05; 1,10; 1,15; 1,20 e 1,25% de lisina digestível. Avaliaram-se ganho de peso, consumo de ração, conversão alimentar, composição e deposição de nutrientes corporais. Foram constatados efeitos quadráticos de lisina digestível no consumo de ração e resposta linear ascendente no peso da carcaça. Na composição química da carcaça, houve resposta quadrática do nível de lisina na concentração de proteína. As taxas de deposição proteica, deposição de água, da carcaça e do corpo total tiveram aumento linear em resposta ao acréscimo de lisina na dieta. O aumento da concentração de lisina, todavia, coincidiu com a redução da matéria mineral nas vísceras e sangue e no corpo total. Considerado o desempenho, o nível 1,1% de lisina digestível atendeu às necessidades do frango de corte entre o 12º e o 22º dia de idade. Consideradas a composição química e as taxas de deposição dos nutrientes corporais, a demanda pelo aminoácido digestível torna-se igual ou maior que 1,25%

Effects of naps at work on the sleepiness of 12-hour night shift nursing personnel

Background and objective: The purpose of the present study was to evaluate the effects of a nap at work on the sleepiness of 12-hour, night-shift (registered and assistant) nursing personnel.Methods: Twelve nurses filled out daily logs, the Karolinska Sleepiness Scale (KS), and wore wrist actigraphs for two periods of four continuous days.Results: Mean nap duration during the night shifts was 138.3 (SD+39.8) minutes. The mean sleepiness level assessed by the KS score was lower, 3.3 (SD±1.6), when the nap was taken during the first span (00:01 - 03:00h) of the night shift, compared with 6.6 (SD±1.0) when there was no nap. The mean sleepiness level assessed by the KS score was also lower, 3.6 (SD±0.9), when the nap was taken during the second span (03:01 - 06:00h) of the night shift, compared with 7.0 (SD±1.1) when there was no nap. Thus, napping either during the first or second part of the night shift reduces sleepiness of 12-hour, night-shift nursing personnel. Moreover, the mean duration of the first sleep episode after night work was longer in those who did not nap than in those who did. Conclusions: The results of this study show that napping during the 12-hour, night-shift results in less sleepiness at work and less need for recovery sleep after work