Down, You Vagabond of a Heart! : Romance and Created Personas in the Journals of L. M. Montgomery

Kanadalainen kirjailija L. M. (Ludy Maud) Montgomery (1874-1942) tunnetaan parhaiten lasten ja nuorten kirjallisuudestaan, erityisesti Anne of Green Gables -romaanistaan (suom. Annan nuoruusvuodet). Graduni tutkii kuitenkin Montgomeryn vähemmän tunnettua omaelämäkerrallista tuotantoa, hänen päiväkirjojaan, jotka on julkaistu viidessä osassa (1985-2004). Keskityn romanssin kuvaukseen Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä osassa ja tutkin, millaisia tekstuaalisia persoonia (personas) kertoja luo autobiografisessa prosessissa. Tähän narratiiviseen prosessiin vaikuttavat erityisesti päiväkirjan yleisö tai lukijat (audience), samoin kuin fiktiiviset esikuvat ja fiktiivisesti kirjoittaminen (fictionalisation) sekä kysymys päiväkirjan kertovasta ja kerrotusta minästä (narrated and narrating I). Romanssi on pääosassa Montgomeryn päiväkirjojen ensimmäisessä julkaistussa osassa, joka kuvaa hänen teini- ja varhaisaikuisuusvuosiaan. Väitän, että vaikka päiväkirjateksti saattaa vaikuttaa rehelliseltä ja todenmukaiselta kuvaukselta elämästä, varsinkin Montgomeryn tapauksessa kyseessä on silti läpikotaisin editoitu ja muokattu teksti, jota päiväkirjan tekijä hallitsee rautaisella otteella ja joka käyttää hyväkseen fiktiivisiä keinoja. Aineistonani käytän sekä Montgomeryn julkaistuja että julkaisemattomia päiväkirjoja, joita säilytetään University of Guelphin arkistoissa, Kanadan Ontariossa. Päiväkirjat ovat moneen kertaan sekä Montgomeryn että julkaistujen päiväkirjojen editoijien muokkaamia, joten niiden tutkiminen lähilukemalla (close-reading) ja eri versioita vertaillen on erityisen tärkeää. Teorian osalta keskityn lähinnä Pohjois-Amerikassa kirjoitettuun autobiografia- ja (naisten) päiväkirjatutkimukseen. Väitän gradussani, että Montgomeryn kuvaus heteroseksuaalisesta romanssista välttää tarjoamasta lukijalle romanssijuonen tyypillistä katharsista. Montgomeryn romanttiset persoonat ovat yllättävän epäromanttisia ja ristiriidassa keskenään. Romantiikan traditiolle tyypillistä kieltä ja personifikaatiota käytetään joko korostetun liioitellusti tai humoristisesti ja parodioiden.

Redesign av Vagabonds guideboksserieThe travelguides of Vagabond - Redesign

Todays travel trends go towards independence and self planning. If you need advice or help when performing your trip, there are several different series of guidebooks on the market and one of these series comes from the travel magazine Vagabond. This degree project concerns the redesigning of the travelguides of Vagabond, or to be precise: their cityguide over Istanbul. The purpose of the new design is to assure the resemblance between the guidebook and the magazine, as wanted by the Art Director of Vagabond Angelica Zander.Prior to the redesigning process preliminary studies that make up the fundamental ideas were made. Three other big titles of guidebooks on the market were analyzed, and in addition a great deal of focus – considering the final purpose – was put on the concept of magazine design. Some color psychology has also been studied to make out what a difference color makes in printed media and what power color can contribute with, when delivering the message. Finally redesign as a concept has been investigated to clarify why the way of expression should be renewed from time to time.The result is presented as spread examples from the cityguide over Istanbul. The new design is applied on the existing content and the result is supposed to appear as a miniature magazine.

A vagabond courtier; from the memoirs and letters of Baron Charles Louis von Pöllnitz,

Mode of access: Internet.

A vagabond in arts /

Mode of access: Internet.

The belovéd vagabond /

Mode of access: Internet.

A vagabond's wallet,

Title and series title within illustrated border.

The adventurous Simplicissimus : being the description of the life of a vagabond named Melchior Sternfels von Fechshaim /

Tr. of Der abentheurliche Simplicissimus.

A Construção da figura do herói nos mangás e comics: uma análise comparativa entre samurais e super-heróis

Este estudo trata da representação do herói nas histórias em quadrinhos do Japão, os mangás, e dos Estados Unidos, os comics. Esta análise se propõe a comparar a figura do samurai, focada nos títulos Samurai X e Vagabond, e do super-herói, através de Superman e Batman. Para tal, utilizam-se duas minisséries norte-americanas de cada um dos títulos escolhidos publicadas entre o final da década de 1980 e a década de 1990, mesmo período dos quadrinhos japoneses. Os títulos escolhidos ilustram questões-chaves para o entendimento da figura do herói: seu surgimento, morte e confronto com antagonistas. Considerando o vasto material relacionado aos personagens norte-americanos, criados no final da década de 1930, optou-se por trabalhar com sagas específicas ao invés da obra como um todo, o que só foi possível no caso dos mangás. Por isso, essa análise se baseará nas histórias em quadrinhos publicadas a partir do final da década de 1980, preservando assim a paridade cronológica entre comics e mangás, os quais possuem uma cronologia mais rígida se comparada aos primeiros. Quanto aos segmentos escolhidos, no lado do Superman, farão parte dessa análise os arcos Man of Steel, de 1986, com a origem do personagem e A Morte e o Retorno do Superman, de 1992. Já em Batman serão analisadas as HQs Batman: Ano Um, de 1987 e Knightfall, de 1993.

Claude McKay and the transnational novel

This thesis considers the three works of fiction of the Jamaican author Claude McKay (1889-1948) as a coherent transnational trilogy which dramatises the semi-autobiographical complexities of diasporic exile and return in the period of the 1920s and 1930s. Chapter One explores McKay’s urban North American novel, Home to Harlem (1928). I suggest that we need to ‘reworld’ conceptions of McKay’s writing in order to release him from his canonical confinement in the Harlem Renaissance. Querying the problematics of the city space, of sexuality and of race as they emerge in the novel, this chapter considers McKay’s percipient understanding of the need to reconfigure diasporic identity beyond the limits set by American nationalism. Chapter Two engages with McKay’s novel of portside Marseilles, Banjo (1929), and considers the homosocial interactions of the vagabond collective. A comparison of North America and France as supposed exemplars of individual liberty highlights the unsuitability of nationalistic prerogatives to an internally diverse black diaspora. Paul Gilroy’s Black Atlantic construct provides a suggestive space in which to re-imagine the possibilities of affiliation in the port. The latter section of the chapter examines McKay’s particular influence on, and relationship, to the Négritude movement and Pan-African philosophies. Chapter Three focuses on McKay’s third novel, Banana Bottom (1933). I suggest here that the three novels comprise a coherent New World Trilogy comparable to Edward (Kamau) Brathwaite’s trilogy, The Arrivants. This chapter considers both the Caribbean and the transnational dimensions to McKay’s work.