Karta öfver Finland (Sektionen D2)

1 kartta :, vär. ;, 51,5 x 43 cm, lehti 58 x 50,3 cm

Karta öfver Finland (Sektionen E2)

1 kartta :, vär. ;, 51,1 x 43 cm, lehti 58 x 50,4 cm

Suomen tiekartta Vägkarta över Finland / upprättad å lantmäteristyrelsen (7 /)

1 kartta :, vär. ;, 50 x 85 cm, kansi 26 x 12 cm, 1:400000

Suomen tiekartta Vägkarta över Finland / upprättad å lantmäteristyrelsen (9 /)

1 kartta :, vär. ;, 50 x 84 cm, kansi 26 x 12 cm, 1:400000

Vaasan lyseon kirjasto

Vaasan ensimmäinen suomenkielinen oppikoulu, Vaasan suomenkielinen yksityislyseo,vuoteen 1973 Vaasan lyseo, perustettiin vuonna 1880. Kirjaston toiminta saatiin alkuun paikallisten lahjoitusten turvin. Lahjoittajia olivat mm. kauppiaat A. Hartman ja Oskar Hartman, oikeusneuvosmies J. Kr. Svanljung sekä hovioikeudenneuvos Oskar Rewell. Kirjastoa voi luonnehtia akateemiseksi. Kirjastossa on luonnollisesti oppikirjoja, erityisesti filologian, historian ja luonnontieteiden alalta mutta myös yleisteoksia ja lähdekirjallisuutta opettajien tarpeita varten. Suurimpia aihekokonaisuuksia ovat Suomen historia ja uskonto. Suomen sisällissotaan liittyvää kirjallisuutta on yli 200 nimekettä. Vuonna 1963 kirjastossa oli 9.520 kirjaa, joista 1.911 kuului oppikirjakokoelmaan. Noin 2.500 niistä oli painettu ennen vuotta 1900. Nykyinen kirjasto käsittää noin 4.800 nidettä (120 hyllymetriä), 145 aikakauslehteä ja sarjajulkaisua, karttoja, kuvateoksia ja erillisen kokoelman väitöskirjoja. Valtaosa kirjoista ovat suomenkielisiä. Pieni osa on ruotsin- ja saksankielisiä. Yksittäisiä kirjoja on myös latinan, kreikan, englannin, ranskan ja venäjän kielillä, lähinnä kaunokirjallisuutta. Kirjasto, josta vuosien kuluessa oli tullut historiallinen kokoelma, siirrettiin koulun remontin alta Pohjanmaan museon varastoon 1990-luvulla ja sieltä 2004 Tritoniaan. Kirjat on järjestetty aiheenmukaisiin luokkiin aakkosjärjestyksessä. Luokitus noudattaa pääpiirteissään yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmää. Kirjastosta on aiheenmukainen korttiluettelo. Vaasan lyseon entiset oppilaat -yhdistys myönsi rahoitusta kirjakokoelman luettelointiin v. 2015-2016.

Vaasan tyttölyseon kirjasto

Vaasan tyttökoulun kirjasto kattaa Vaasan suomalaisen tyttökoulun (1891 – 1951) ja Vaasan tyttölyseon (1951 – 1971) säilyneet kirjakokoelmat, yhteensä noin 1700 nimekettä. Näistä vajaa puolet kuuluu opettajien kirjastoon ja hiukan yli puolet oppilaiden kirjastoon. Opettajien kirjastossa tiedon alueet ovat laajasti edustettuina. Tärkeitä aloja ovat luonnollisesti kouluhallinto ja kasvatus sekä koulun oppiaineet. Eniten kirjoja on historian ja yhteiskuntatieteiden aloilta, mutta myös luonnontieteiden ja humanisten alojen kirjallisuutta on runsaasti. Mukana on lisäksi esimerkiksi 1910-luvun alun väitöskirjoja mm. lääketieteen ja oikeustieteen aloilta. Historiallisesti kiinnostavaa aineistoa ovat mm. 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien naistenlehdet, joilla tuettiin naisten aktiivista osallistumista yhteiskunnallisiin toimintoihin. Opettajille hankittua kaunokirjallisuutta on noin 50 teosta. Oppilaiden kirjastossa yli puolet aineistosta on kaunokirjallisuutta. Tämä kokoelma tarjoaa kiinnostavan kuvan eri vuosikymmenien tyttökirjoista, erityisesti 1940-1960-luvuilta. Oppikirjoissa vahvimpana alana on suomen kieli ja suomalainen kirjallisuus. Pieni osa oppikirjoista on tarkoitettu nimenomaan tyttökouluille. Toukokuussa 2010 siirrettiin opettajien lainakirjaston ja oppilaskirjaston aineistot Tritoniaan. Aineisto on luetteloitu Tritonian tietokantaan Triaan. Pohjanmaan liitto on tukenut kokoelman luettelointityöt.

Svobodníci; pokus o monografii ze sociálních dějin českých 15. a 16. století.

Mode of access: Internet.

Nas̆e doba; revue pro vĕdu, umĕní a z̆ivot sociálni.

Frequency varies.

On separation of concurrency and conflicts in acyclic process models

Recently, a new approach for structuring acyclic process models has been introduced. The algorithm is based on a transformation between the Refined Process Structure Tree (RPST) of a control flow graph and the Modular Decomposition Tree (MDT) of ordering relations. In this paper, an extension of the algorithm is presented that allows to partially structure process models in the case when a process model cannot be structured completely. We distinguish four different types of unstructuredness of process models and show that only two are possible in practice. For one of these two types of unstructuredness an algorithm is proposed that returns the maximally structured representation of a process model.

On application of structural decomposition for process model abstraction

Real world business process models may consist of hundreds of elements and have sophisticated structure. Although there are tasks where such models are valuable and appreciated, in general complexity has a negative influence on model comprehension and analysis. Thus, means for managing the complexity of process models are needed. One approach is abstraction of business process models-creation of a process model which preserves the main features of the initial elaborate process model, but leaves out insignificant details. In this paper we study the structural aspects of process model abstraction and introduce an abstraction approach based on process structure trees (PST). The developed approach assures that the abstracted process model preserves the ordering constraints of the initial model. It surpasses pattern-based process model abstraction approaches, allowing to handle graph-structured process models of arbitrary structure. We also provide an evaluation of the proposed approach.

Reducing complexity of large EPCs

Business processes are an important instrument for understanding and improving how companies provide goods and services to customers. Therefore, many companies have documented their business processes well, often in the Event-driven Process Chains (EPC). Unfortunately, in many cases the resulting EPCs are rather complex, so that the overall process logic is hidden in low level process details. This paper proposes abstraction mechanisms for process models that aim to reduce their complexity, while keeping the overall process structure. We assume that functions are marked with efforts and splits are marked with probabilities. This information is used to separate important process parts from less important ones. Real world process models are used to validate the approach.

Analysis of simplified variants of SHA-256

In this paper we analyse the role of some of the building blocks of SHA-256. We show that the disturbance-correction strategy is applicable to the SHA-256 architecture and we prove that functions Σ, σ are vital for the security of SHA-256 by showing that for a variant without them it is possible to find collisions with complexity 2^64 hash operations. As a step towards an analysis of the full function, we present the results of our experiments on Hamming weights of expanded messages for different variants of the message expansion and show that there exist low-weight expanded messages for XOR-linearised variants.

Preoperative visual acuity of cataract patients. Repeatability of visual acuity and refractive error measurements in clinical settings

Visual acuities at the time of referral and on the day before surgery were compared in 124 patients operated on for cataract in Vaasa Central Hospital, Finland. Preoperative visual acuity and the occurrence of ocular and general disease were compared in samples of consecutive cataract extractions performed in 1982, 1985, 1990, 1995 and 2000 in two hospitals in the Vaasa region in Finland. The repeatability and standard deviation of random measurement error in visual acuity and refractive error determination in a clinical environment in cataractous, pseudophakic and healthy eyes were estimated by re-examining visual acuity and refractive error of patients referred to cataract surgery or consultation by ophthalmic professionals. Altogether 99 eyes of 99 persons (41 cataractous, 36 pseudophakic and 22 healthy eyes) with a visual acuity range of Snellen 0.3 to 1.3 (0.52 to -0.11 logMAR) were examined. During an average waiting time of 13 months, visual acuity in the study eye decreased from 0.68 logMAR to 0.96 logMAR (from 0.2 to 0.1 in Snellen decimal values). The average decrease in vision was 0.27 logMAR per year. In the fastest quartile, visual acuity change per year was 0.75 logMAR, and in the second fastest 0.29 logMAR, the third and fourth quartiles were virtually unaffected. From 1982 to 2000, the incidence of cataract surgery increased from 1.0 to 7.2 operations per 1000 inhabitants per year in the Vaasa region. The average preoperative visual acuity in the operated eye increased by 0.85 logMAR (in decimal values from 0.03to 0.2) and in the better eye 0.27 logMAR (in decimal values from 0.23 to 0.43) over this period. The proportion of patients profoundly visually handicapped (VA in the better eye <0.1) before the operation fell from 15% to 4%, and that of patients less profoundly visually handicapped (VA in the better eye 0.1 to <0.3) from 47% to 15%. The repeatability visual acuity measurement estimated as a coefficient of repeatability for all 99 eyes was ±0.18 logMAR, and the standard deviation of measurement error was 0.06 logMAR. Eyes with the lowest visual acuity (0.3-0.45) had the largest variability, the coefficient of repeatability values being ±0.24 logMAR and eyes with a visual acuity of 0.7 or better had the smallest, ±0.12 logMAR. The repeatability of refractive error measurement was studied in the same patient material as the repeatability of visual acuity. Differences between measurements 1 and 2 were calculated as three-dimensional vector values and spherical equivalents and expressed by coefficients of repeatability. Coefficients of repeatability for all eyes for vertical, torsional and horisontal vectors were ±0.74D, ±0.34D and ±0.93D, respectively, and for spherical equivalent for all eyes ±0.74D. Eyes with lower visual acuity (0.3-0.45) had larger variability in vector and spherical equivalent values (±1.14), but the difference between visual acuity groups was not statistically significant. The difference in the mean defocus equivalent between measurements 1 and 2 was, however, significantly greater in the lower visual acuity group. If a change of ±0.5D (measured in defocus equivalents) is accepted as a basis for change of spectacles for eyes with good vision, the basis for eyes in the visual acuity range of 0.3 - 0.65 would be ±1D. Differences in repeated visual acuity measurements are partly explained by errors in refractive error measurements.

Metallien jalostuksen ja metallituoteteollisuuden investointien aluetaloudelliset vaikutukset

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää vuoden 2008 lopulla alkaneen laman näkymistä Suomen metalliteollisuudessa. Tehtävänä oli arvioida missä määrin toimialan tuotanto ja investoinnit ovat muuttuneen laman myötä. Lisäksi tuli tarkastella näiden muutosten aluetaloudellisia vaikutuksia. Tutkimus kohdennettiin yhdeksään seutukuntaan: Helsinki, Jyväskylä, Kemi-Tornio, Pori, Raahe, Rauma, Tampere, Turku ja Vaasa. Näillä alueilla toimii merkittäviä alan yrityksiä ja metalliteollisuudella on huomattava vaikutus. Lähtötiedot kerättiin eLomake-kyselyllä, haastatteluin ja hyödyntämällä ETLA:n maakunnallista tuotantoennustetta. Laskelmat tehtiin seutukuntatasoisina vuosille 2009–2013 käyttäen Ruralia-instituutissa kehitettyä yleisen tasapainon RegFinDyn-aluemallia. Tutkimuksen on rahoittanut Työ- ja elinkeinoministeriö. Kyselyyn vastanneiden ja ETLA:n ennusteen mukainen seutukuntien metalliteollisuuden lamanäkemys ovat lähellä toisiaan ja tuottavat saman johtopäätöksen. Alan tuotannon menetyksillä on huomattava negatiivinen vaikutus seutukuntien talouskasvuun ja työllisyyteen. Alueellisen BKT:n muutos on lamavuosina välillä -1,5% (Helsinki) ja -18,0% (Raahe) normaalikehitykseen verrattuna kun kerroinvaikutuksetkin huomioidaan. Vaikutukset ovat suhteellisesti suurimmat seutukunnissa, jotka ovat pieniä ja joissa toimiala on erittäin merkittävä. Tällaisia seutukuntia ovat Kemi-Tornio ja Raahe. Negatiivinen vaikutus kokonaistuotantoon on merkittävä myös Jyväskylän, Rauman, Tampereen ja Turun seutukunnissa. Kokonaistuotannon lasku on pienin Helsingin ja Porin seutukunnissa. Vaasan seutukunnan metalliteollisuuden kehitystä voi taloustilanteeseen nähden pitää hyvänä. Metalliteollisuuden lähiajan vaikutus alueen talouskasvuun ja työllisyyteen on neutraali. Tuotannon menetykset veisivät yhdeksän seutukunnan metalliteollisuudesta yhteensä 3500 henkilötyövuotta kun muun talouden kompensoiva vaikutuskin huomioidaan. Eniten henkilötyövuosia, yli 700 menettäisi Raahen seutukunta. Myös Helsingin, Tampereen ja Turun seutukuntien työpaikkojen menetykset olisivat tuntuvat, 400–600. Tulokset heijastelevat seutukunnan vahvimpien metalliteollisuuden alatoimialojen tilannetta. Raahen ja Kemi-Tornion vahvin metalliteollisuuden toimiala on perusmetallien valmistus, jonka vientiä lama on tiputtanut erityisen rajusti. Vaasan seutukunnan muista parempaa tilannetta selittää ainakin osaksi seudun voimakas energiaklusteri. Kyselyn ja ETLA:n ennusteiden mukaiset tuotannon muutokset eivät tutkimuksen mukaan pitäisi johtaa niin suureen toimialan investointien laskuun kuin mitä kyselyn vastaukset ennakoivat. Kemi-Tornion ja Tampereen seutukunnissa investointien ennakoitiin laskevan 70%:lla lamavuosien aikana. Syynä äkkijarrutukseen lienee maailmantalouden suuri epävarmuus, rahoituksen saamisen kiristyminen sekä yritysten pyrkimys investointeja leikkaamalla vähentää riskejään ja parantaa taseitaan. Tulosten mukaan tehokas yritys olisi leikannut investointejaan paljon vähemmän, 5–10%:lla. Tulosten mukaan hintojen lasku eli deflaatio on seutukuntatasolla selvästi suurempaa kuin koko kansantalouden tasolla on laman aikana tähän mennessä koettu. Metalliteollisuudesta riippuvaisissa seutukunnissa kuluttajahinnat laskivat välillä 1,1% (Helsinki) ja 5,8% (Raahe). Deflaatio on tulosten mukaan kuitenkin vain tilapäinen ilmiö, mutta auttaa laman aikana ylläpitämään yksityistä kulutusta. Teknologiateollisuus ry:n äskettäin esitetty lamanäkemys on synkkä, metalliteollisuus toipuisi vain hitaasti lamasta. Kyselyyn vastanneet suurten yritysten edustajat olivat sitä vastoin suhteellisen toiveikkaita. Heidän arvionsa oli, että lama voisi taittua jo vuoden 2010 keväästä lähtien.

Kymen vesipiirin alueen pienvesistöjen laadun nykytilan selvitys

The water quality of some small riverbasins in the Kymi district.