MVC-arkkitehtuurin toteuttaminen suunnittelumalleja käyttäen

Tässä insinöörityössä tutkittiin alan kirjallisuuden kautta MVC-arkkitehtuuria ja suunnittelumalleja. Työn tavoitteena oli toteuttaa käytännön esimerkki, joka yhdistää MVC-arkkitehtuurin ja suunnittelumallit. Työssä lähdettiin liikkeelle perehtymällä ohjelmistoarkkitehtuuriin ja sen eri muotoihin. Keskeiseksi näistä nousi kerrosarkkitehtuuri, joka on myös MVC-arkkitehtuurin rakenne. Itse MVC ei ole käsitteenä eikä konseptina uusi. Norjalainen Trygve Reenskaug on julkaissut ensimmäiset tutkielmat siitä jo 1970-luvulla. Kirjallisuutta tutkittaessa selvisikin, että MVC on kuitenkin pysynyt suhteellisen muuttumattomana. Lisäksi se on edelleen käytössä etenkin interaktiivisten sovellusten suunnittelutyökaluna. Myös useimmat webtason sovelluskehykset käyttävät MVC-mallia. Toinen tutkimuksen kohteena ollut alue oli suunnittelumallit. Ne ovat hyvin abstraktin tason ratkaisuja yleisimpiin suunnitteluongelmiin. Suunnittelumalleja tutkittaessa huomattiin, että niiden käyttöä suunnittelutyössä rajoittaa niiden rajallinen tuntemus. Lisäksi abstraktin esitystavan niitä voi olla hankala soveltaa. Niiden hyödyntäminen käytännön työskentelyssä vaatiikin hyvin syvällistä ohjelmoinnin ja ohjelmointitekniikoiden tuntemusta. Tämän työn kirjallisuustutkimusta käytettiin hyväksi painoindeksisovelluksessa, joka toteutettiin MVC-arkkitehtuurin rakenteen mukaan suunnittelumalleja apuna käyttäen. Sovelluksen toteuttamista helpotti huomattavasti MVC-rakenteen yleisyys. Käytetyt suunnittelumallitkin löytyivät suositusten perusteella. Käytettyjen ratkaisujen vuoksi ohjelman rakenteesta tuli selkeä ja se on helposti laajennettavissa. Läpikäydyn kirjallisuuden ja toteutetun käytännön esimerkin perusteella voidaan todeta, että arkkitehtuurien ja suunnittelumallien käyttämiseen pitäisi pyrkiä. Niiden avulla saavutetaan ylläpidettäviä, muutossietoisia ja laajennettavia sovelluksia.

Lyckligare på svenska?

Kirjallisuusarvostelu

Norwegian suite (Nordische suite) for the pianoforte, op.3.

Mode of access: Internet.

Toward Clemens' Conjecture in Degrees between 10 and 24

1 Supported in part by the Norwegian Research Council for Science and the Humanities. It is a pleasure for this author to thank the Department of Mathematics of the University of Sofia for organizing the remarkable conference in Zlatograd during the period August 28-September 2, 1995. It is also a pleasure to thank the M.I.T. Department of Mathematics for its hospitality from January 1 to July 31, 1993, when this work was started. 2Supported in part by NSF grant 9400918-DMS.

(Table 1) Age determination of Barents Sea sediment cores

he separate roles of oceanic heat advection and orbital forcing on influencing early Holocene temperature variability in the eastern Nordic Seas is investigated. The effect of changing orbital forcing on the ocean temperatures is tested using the 1DICE model, and the 1DICE results are compared with new and previously published temperature reconstructions from a transect of five cores located underneath the pathway of Atlantic water, from the Faroe-Shetland Channel in the south to the Barents Sea in the north. The stronger early Holocene summer insolation at high northern latitudes increased the summer mixed layer temperatures, however, ocean temperatures underneath the summer mixed layer did not increase significantly. The absolute maximum in summer mixed layer temperatures occurred between 9 and 6 ka BP, representing the Holocene Thermal Maximum in the eastern Nordic Seas. In contrast, maximum in northward oceanic heat transport through the Norwegian Atlantic Current occurred approximately 10 ka BP. The maximum in oceanic heat transport at 10 ka BP occurred due to a major reorganization of the Atlantic Ocean circulation, entailing strong and deep rejuvenation of the Atlantic Meridional Overturning Circulation, combined with changes in the North Atlantic gyre dynamic causing enhanced transport of heat and salt into the Nordic Seas.