Étude de l’impact de la pression pulsée sur la réactivité cérébrovasculaire

In vivo, la pression artérielle au niveau des artères cérébrales est pulsée, alors que ex vivo, l’étude de la fonction cérébrovasculaire est majoritairement mesurée en pression statique. L’impact de la pression pulsée sur la régulation du tonus myogénique et sur la fonction endothéliale cérébrale est inconnu. Nous avons posé l’hypothèse selon laquelle en présence d'une pression pulsée physiologique, la dilatation dépendante de l’endothélium induite par le flux et le tonus myogénique seraient optimisés. L’objectif de notre étude est d’étudier ex vivo l’impact de la pression pulsée sur le tonus myogénique et la dilatation induite par le flux dans les artères cérébrales de souris. Nous avons utilisé un artériographe pressurisé couplé à un système générant une onde pulsée de fréquence et d’amplitude réglables. Les artères cérébrales moyennes (≈160 μm de diamètre) ont été isolées de souris C57BL6 âgées de 3 mois et pressurisées à 60 mm Hg, en pression statique ou en pression pulsée. En pression statique, le tonus myogénique est faible mais est potentialisé par le L-NNA (un inhibiteur de la eNOS) et la PEG-catalase (qui dégrade le H2O2), suggérant une influence des produits dilatateurs dérivés de la eNOS sur le tonus myogénique. En présence de pression pulsée (pulse de 30 mm Hg, pression moyenne de 60 mm Hg, 550 bpm), le tonus myogénique est significativement augmenté, indépendamment du L-NNA et de la PEG-catalase, suggérant que la pression pulsée lève l’impact de la eNOS. En pression statique ou pulsée, les artères pré-contractées se dilatent de façon similaire jusqu’à une force de cisaillement de 15 dyn/cm2. Cette dilatation, dépendante de l’endothélium et de la eNOS, est augmentée en condition pulsée à une force de cisaillement de 20 dyn/cm2. En présence de PEG-catalase, la dilatation induite par le flux est diminuée en pression statique mais pas en pression pulsée, suggérant que la pression statique, mais pas la pression pulsée, favorise la production de O2 -/H2O2. En effet, la dilatation induite par le flux est associée à une production de O2 -/H2O2 par la eNOS, mesurable en pression statique, alors que la dilatation induite par le flux en pression pulsée est associée à la production de NO. Les différences de sensibilité à la dilatation induite par le flux ont été abolies après inhibition de Nox2, en condition statique ou pulsée. La pression pulsée physiologique régule donc l’activité de la eNOS cérébrale, en augmentant le tonus myogénique et, en présence de flux, permet la relâche de NO via la eNOS.

Le peroxyde d'hydrogène en tant que facteur vasorelaxant dans les artères cérébrales de souris

Mémoire numérisé par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal.

Le peroxyde d'hydrogène en tant que facteur vasorelaxant dans les artères cérébrales de souris

Mémoire numérisé par la Direction des bibliothèques de l'Université de Montréal.

Acute intracranial hypertension increases gastric tonus in anesthetized rats

We studied the acute effect of intracranial hypertension (ICH) on gastric tonus of anesthetized rats. Brain ventricles were cannulated bilaterally for intracerebro-ventricular pressure (ICP) monitoring and ICH induction. Next, a balloon catheter was inserted at the proximal stomach and coupled to a barostat for gastric volume (GV) monitoring by plethysmography. Arterial pressure (AP) and heart rate (HR) were monitored continuously during 80-min. After a 20-min basal period, they were submitted to control or ICH protocols. In controls, the ICP varied spontaneously up to the end. Other rats were subjected to ICP rising to 10, 20, 40 or 60 mmHg and kept at these levels for 30-min. Another group was subjected after basal period to stepwise ICH (ICP rising to 20, 40 and 60 mmHg at every 10-min interval). Next, the ICH rats were monitored for further 30-min. Other rats, previously submitted to a subdiaphragmatic vagotomy, splanchnicectomy plus ganglionectomy or their respective sham surgery, were also studied under ICH. Each subset consisted of 5-6 rats. Data were compared to respective basal values after ANOVA and Bonferroni`s test. In controls, the CV, AP, HR values remained within stable levels. Besides inducing bradycardia and arterial hypertension, ICH10 mmHg decreased GV by 14.8% at the 50-min interval. In ICH20, 40 and 60 mmHg subsets, GV decreased 14.0, 24.5 and 30.6% at the 40-min interval, respectively. In stepwise ICH rats, GV decreased 10.2% and 12.7%, respectively under ICP of 40 and 60 mmHg. The GV values remained significantly lower than basal levels during the last 30-min of monitoring. Thus, ICH decreases the GV in an ICP-dependent pattern besides inducing Cushing`s reflex. (C) 2008 Published by Elsevier B.V.

Atrial stretch increases the gastric tonus of anesthetized rats

Aims: We assessed the effects of right atrial stretch on gastric tone and neuro-humoral pathways involved in this phenomenon. Main methods: Anesthetized male rats were submitted for monitoring of the mean arterial pressure (MAP) and central venous pressure (CVP). A balloon catheter positioned into the stomach monitored by plethysmography the gastric volume (GV). All rats were monitored for 55-min. After the first 20-min of monitoring (basal period), rats were either submitted to a 5-min interval of atrial stretch (AS) or maintained as controls. An intra-atrial balloon catheter was distended with 30,50, or 70 mu L of saline. GV and hemodynamic data were also monitored for a further 30-min. Another set of rats, either previously submitted to subdiaphragmaic vagotomy or splanchnicectomy plus celiac ganglionectomy or maintained as controls (sham), were also submitted to AS. Each subset consisted of six rats. The plasma level of the atrial natriuretic peptide (ANP) was measured in another group of rats. Data were compared by ANOVA followed by Bonferroni`s test. Key findings: In control rats, the GV, MAP, and CVP remained at stable levels throughout the studies. In addition to increase the CVP, AS also decreased (P<0.05) the GV by 14%, 11.5%, and 16.5% in the 30, 50, and 70 mu L groups, respectively. Vagotomy prevented the GV decrease. In contrast, the AS decreased (P<0.05) the GV by 21.3% in splanchnicectomized rats. Significance: AS decreased the GV of rats in a volume-dependent manner, a phenomenon prevented by vagotomy but enhanced by celiac ganglionectomy. (C) 2010 Elsevier Inc. All rights reserved.

Modelling of a Hydrogen Catalytic Recombiner for Nuclear Power Plant Containment Studies; Case: Siemens FR90/1-150 Recombiner in TONUS OD Code

Ydinvoimalaitokset on suunniteltu ja rakennettu niin, että niillä on kyky selviytyä erilaisista käyttöhäiriöistä ja onnettomuuksista ilman laitoksen vahingoittumista sekä väestön ja ympäristön vaarantumista. On erittäin epätodennäköistä, että ydinvoimalaitosonnettomuus etenee reaktorisydämen vaurioitumiseen asti, minkä seurauksena sydänmateriaalien hapettuminen voi tuottaa vetyä. Jäädytyspiirin rikkoutumisen myötä vety saattaa kulkeutua ydinvoimalaitoksen suojarakennukseen, jossa se voi muodostaa palavan seoksen ilman hapen kanssa ja palaa tai jopa räjähtää. Vetypalosta aiheutuvat lämpötila- ja painekuormitukset vaarantavat suojarakennuksen eheyden ja suojarakennuksen sisällä olevien turvajärjestelmien toimivuuden, joten tehokas ja luotettava vedynhallintajärjestelmä on tarpeellinen. Passiivisia autokatalyyttisiä vetyrekombinaattoreita käytetäänyhä useammissa Euroopan ydinvoimaitoksissa vedynhallintaan. Nämä rekombinaattorit poistavat vetyä katalyyttisellä reaktiolla vedyn reagoidessa katalyytin pinnalla hapen kanssa muodostaen vesihöyryä. Rekombinaattorit ovat täysin passiivisiaeivätkä tarvitse ulkoista energiaa tai operaattoritoimintaa käynnistyäkseen taitoimiakseen. Rekombinaattoreiden käyttäytymisen tutkimisellatähdätään niiden toimivuuden selvittämiseen kaikissa mahdollisissa onnettomuustilanteissa, niiden suunnittelun optimoimiseen sekä niiden optimaalisen lukumäärän ja sijainnin määrittämiseen suojarakennuksessa. Suojarakennuksen mallintamiseen käytetään joko keskiarvoistavia ohjelmia (Lumped parameter (LP) code), moniulotteisia virtausmalliohjelmia (Computational Fluid Dynamics, CFD) tai näiden yhdistelmiä. Rekombinaattoreiden mallintaminen on toteutettu näissä ohjelmissa joko kokeellisella, teoreettisella tai yleisellä (eng. Global Approach) mallilla. Tämä diplomityö sisältää tulokset TONUS OD-ohjelman sisältämän Siemens FR90/1-150 rekombinaattorin mallin vedynkulutuksen tarkistuslaskuista ja TONUS OD-ohjelmalla suoritettujen laskujen tulokset Siemens rekombinaattoreiden vuorovaikutuksista. TONUS on CEA:n (Commissariat à 1'En¬ergie Atomique) kehittämä LP (OD) ja CFD -vetyanalyysiohjelma, jota käytetään vedyn jakautumisen, palamisenja detonaation mallintamiseen. TONUS:sta käytetään myös vedynpoiston mallintamiseen passiivisilla autokatalyyttisillä rekombinaattoreilla. Vedynkulutukseen vaikuttavat tekijät eroteltiin ja tutkittiin yksi kerrallaan. Rekombinaattoreiden vuorovaikutuksia tutkittaessa samaan tilavuuteen sijoitettiin eri kokoisia ja eri lukumäärä rekombinaattoreita. Siemens rekombinaattorimalli TONUS OD-ohjelmassa laskee vedynkulutuksen kuten oletettiin ja tulokset vahvistavat TONUS OD-ohjelman fysikaalisen laskennan luotettavuuden. Mahdollisia paikallisia jakautumia tutkitussa tilavuudessa ei voitu havaita LP-ohjelmalla, koska se käyttäälaskennassa suureiden tilavuuskeskiarvoja. Paikallisten jakautumien tutkintaan tarvitaan CFD -laskentaohjelma.

Projet TONUS : Un programme universel et ciblé visant à prévenir l'aggravation des conduites agressives auprès d'élèves de 5e année

Rapport d'analyse d'intervention présenté à la Faculté des arts et sciences en vue de l'obtention du grade de Maîtrise ès sciences (M. Sc.) en psychoéducation

Óxido nítrico: propriedades e potenciais usos terapêuticos

Nitric oxide ( NO) is a substance that acts as a second-messenger and is associated with a number of important physiological functions such as regulation of the vascular tonus, immune modulation and neurotransmission. As a physiological mediator, alteration of its concentration level may cause pathophysiological disfunctions such as hypertension, septic shock and impotence. Possible therapeutic approaches are being developed to control NO levels in vivo. We review herein the main physical and chemical properties of NO, its biological functions and available chemical interventions to reduce and increment its physiological concentration levels. Recent developments in the field are also highlighted.

Tônus muscular : uma contribuição para os estudos em imagem corporal

Universidade Estadual de Campinas . Faculdade de Educação Física

Análise comportamental de recém-nascidos pré-termos incluídos em um programa de estimulação tátil-cinestésica durante a internação hospitalar

OBJETIVO: Avaliar o efeito da estimulação tátil-cinestésica na evolução do padrão comportamental e clínico de recém-nascidos pré-termos (RNPT) durante o período de internação hospitalar. MÉTODOS: Trinta e dois RNPT, com peso ao nascimento inferior a 2.500 gramas, clinicamente estáveis e destituídos de asfixia perinatal importante foram divididos em 16 bebês do grupo controle (GC) e 16 do experimental (GE). Foram coletados dados da evolução clínica a partir dos registros hospitalares e da avaliação comportamental por meio de filmagens semanais de oito minutos, desde a inclusão do RNPT na amostra até a alta hospitalar. RESULTADOS: Tendência a redução do tempo de internação hospitalar, aumento do ganho de peso diário e predominância de comportamentos auto-organizados (respiração regular, estado de alerta, tônus equilibrado, posturas mistas, movimentação coordenada, movimentos de mão na face, sucção, preensão, apoio) para os RNPT do GE. A análise comparativa das idades pós-conceptuais divididas em intervalos (I - 31 a 33 semanas 6/7; II - 34 a 36 semanas 6/7; e III - 37 a 39 semanas 6/7) ressaltou, no aspecto motor, um tônus equilibrado e movimentação voluntária coordenada para os três períodos, maior permanência em posturas mistas (intervalo I) ou em flexão (intervalo II) e a obtenção de respiração mais regular na faixa etária I do GE. CONCLUSÃO: Destaque da estimulação tátil-cinestésica como método de intervenção durante o período de internação hospitalar, contribuindo para a auto-organização e regulação comportamental de RNPT. Artigo registrado no Australian New Zealand Clinical Trials Registry (ANZCTR) sob o número ACTRN12610000133033.