The role and performance of Herodotus as Narrator of the Histories

Thesis (Ph. D.)--University of Washington, 1987

Allusion and Cultural Memory in Late Antiquity: Ausonius, Prudentius, and Claudian

Thesis (Ph.D.)--University of Washington, 2016-08

A importância do estudo de história da língua portuguesa no curso de Letras

Este trabalho tem como objetivo ressaltar a importância dos conteúdos da disciplina História da Língua Portuguesa para a formação do graduando do curso de Letras. O ensino de Língua Portuguesa se dá, por questões didáticas, de forma recortada, sendo cada um de seus recortes (Morfologia, Fonética, Sintaxe etc.) trabalhado em semestres diferentes. A forma fragmentada de estudar a língua parece induzir o graduando a uma visão também fragmentada (e fragmentária) de seu objeto de estudo, prejudicando a formação do futuro professor/pesquisador da língua. A análise dos fenômenos linguísticos sob a ótica da diacronia em que uma alteração fonética pode, por exemplo, resultar em alterações morfológicas e sintáticas possibilita a visão da língua em seu funcionamento como um todo, com suas partes interagindo e se interpenetrando. Essa visão mais ampla, segundo cremos, poderá capacitar o aluno para conectar as informações de diferentes recortes, a fim de alcançar conhecimentos novos e mais complexos. Procuramos evidenciar os benefícios da abordagem diacrônica apresentando o conteúdo programático da disciplina História da Língua Portuguesa e tecendo comentários que apontam a relevância de cada conteúdo para a formação do graduando. Acrescentamos, algumas vezes, sugestões de atividades didáticas com o intuito de granjear o interesse do aluno para a disciplina

Written on Running Water: Ovidian Poetics in the Roman Waterscape

Thesis (Ph.D.)--University of Washington, 2016-06

A general catalogue of valuable and rare old books, in the ancient and modern languages, and various classes of literature; which are now on sale at the prices affixed to each,

Error in paging: 289 numbered 298.

Epistemic Modality in Linguistic and Literature Essays in English : A comparative corpus-based study of modal verbs in student claims

This study is a corpus-based comparison between student essays written in the subject areas of English linguistics and literature at undergraduate level. They are 200 Bachelor degree theses submitted at a variety of university departments (such as English, Language and Literature, Humanities, Social and Intercultural Studies) in Sweden. The comparison concerns frequencies of core modal verbs and how often they occur together with the I, we and it subject pronouns and in the structures this/the [essay, study, project, thesis] when students attempt to communicate their personal claims. Quantitative and qualitative analyses of the essays show few similarities in the ways that core modal verbs appear in both disciplines. The results indicate mainly distinct differences, especially in relation to clusters and variation of performative verbs. Specific patterns in the ways that students use core modal verbs as hedges have also been identified.

CULTURE AND LITERATURE IN FOREIGN LANGUAGES LEARNING

This brief article is an introduction to questions as multiculturalism, identity and prejudice, from a specific point of view: a reflection on the importance of didactics in foreign literature and culture, and the role of reading as a meaningful education form in the undergraduating study programs of "Letras Estrangeiras" in Brazil.

Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.

Macrobius, the classical paideia, and table etiquette c. 420 CE : a commentary on the Saturnalia 7.1-3

Ce mémoire traite des Saturnales de Macrobe, haut fonctionnaire du 5ième siècle après J.C. et encyclopédiste latin. Malgré l’opinion reçue, selon laquelle les Saturnales dépendraient presque exclusivement d’un nombre très restreint de sources, souvent copiées mot à mot, on a reconnu depuis longtemps que Macrobe remanie de son propre chef l’une de ces sources, les Propos de Table de Plutarque, dans son septième livre. Ce mémoire démontre que ce modèle, tout comme les sources mineures, latines et grecques, avec lesquelles Macrobe le complète, lui était assez familier pour servir à l’articulation d’une vision propre; les Saturnales ne peuvent donc être cités comme preuve de la décadence de leur époque. Ce mémoire fournit une traduction et un commentaire des chapitres 7.1-3 des Saturnales, avec une explication de leurs rapports avec les Propos de Table 1.1 et 2.1 de Plutarque ainsi que des éléments propre à Macrobe, afin de reconstruire sa méthode de composition et de déterminer ses attentes par rapport à son lecteur de l’empire tardif. Le commentaire est précédé d’une introduction de l’auteur, de l’œuvre, et du septième livre.

A comparison between classical techniques and eigenstructure assignment in the design of a longitudinal instrument landing system

Although modern control techniques such as eigenstructure assignment have been given extensive coverage in control literature there is a reluctance to use them in practice as they are often not believed to be as `visible' or as simple as classical methods. A simple aircraft example is used, and it is shown that eigenstructure assignment can be used easily to produce a more viable controller than with simple classical techniques.

Examining the use of terms "Conservation" "Restoration" and "Preservation" between Natural Resource Professionals and Literature Reviews

ABSTRACT This thesis will determine if there is a discrepancy between how literature defines conservation, preservation, and restoration, and how natural resource professionals define these terms. Interviews were conducted with six professionals from six different agencies that deal with natural resources. These agencies consisted of both government and non-government groups. In addition to interviewing these professionals regarding how they define the terms, they were asked where their work fits into the context of these terms. The interviewees’ responses were then compared with the literature to determine inconsistencies with the use of these terms in the literature and real world settings. The literature and the interviewees have agreed on the term conservation. There are some different points of view about preservation, some see it as ‘no management’ and some others see it as keeping things the same or ‘static.’ Restoration was the term where both the literature and professionals thought of moving an ecosystem from one point of succession or community, to another point on a continuum. The only thing in which they disagree on is the final goal of a restoration project. The literature would suggest restoring the ecosystem to a past historic condition, where the interviewees said to restore it to the best of their abilities and to a functioning ecosystem.