WHO-kokoelma

Terveystieteiden keskuskirjaston (Terkon) WHO-kokoelma koostuu Terkon WHO-dokumentaatiokeskuksen tehtävien mukaisesti terveystieteen ja lääketieteen eri alojen sekä kotimaisista että ulkomaisista monografioista, kausijulkaisuista, raporteista. As the WHO documentation center WHO-collection in Terkko consists of domestic and foreign monographies, journals and reports of different specialities of health sciences and medicine, in particular, of public health.

Lääketieteelliset monografiat: yleiskokoelma

Tässä kuvailtu kokoelma koostuu Terveystieteiden keskuskirjaston (Terkon) lääketieteen ja terveystieteen paperimuotoisista (22977 nimekettä) ja elektronisista (2921 nimekettä) monografioista. Kuvailuun on otettu mukaan lääketieteen ja terveystieteen alueiden keskeisimmät teokset joiden kuvailussa esiintyy NLM-luokitus. Kokonaisuudessaan Terkon yleiskokoelma käsittää 42866 nimekettä. Yleiskokoelma sisältää lääketieteen (48.1), hoitotieteen (48.3) ja farmasian (48.4) lisäksi aineistoa aihealueryhmistä 55 psykologia, 09 biokemia, 15 mikrobiologia, perinnöllisyystiede, genetiikka, 24 ravitsemus, 60 sosiaalipsykologia, 69 lainsäädäntö, 73 sosiaaliturva, 97 liikunta sekä 48.2 hammaslääketiede

Hoitotiede

Hoitotieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 790 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat ovat mukana luvussa). Hoitotiede-kokoelmasta yli 40 % (329 nimekettä) käsittelee käytännön hoitotyötä joko yleisesti (21 % / 168) tai jollakin erityisalueella (20 % /161). Erityisalueista suurimmat ovat geriatrinen hoitotyö (6 % / 42) ja psykiatrinen hoitotyö (4 % 35). Lähes kolmasosa kokoelmasta on yleisteoksia (27 % / 241) käsittäen mm. koulutusta (5 % /41), tutkimusta (11 % /86) ja hoitotyötä ammattina (6 % /51) tarkastelevaa kirjallisuutta. Hoitotyön etiikkaa, filosofiaa ja psykologiaa on kokoelmassa vajaa viidennes (17 % / 137). Hallintoa, esimiestehtäviä ja hoitotyön opetusta käsittelevää kirjallisuutta oli 5 % (43 nimekettä). Hoitotiede on käsikirjaston hyllyluokittelussa osana lääketiedettä. Hoitotieteen alueen nimekkeitä on käsikirjaston kokoelmasta 12 kappaletta, joista pääosa (8 kpl) oli sanakirjoja. Painettuja lehtiä on 8 nimekettä (Hoitotiede, Nursing Clinics of North America, Sairaanhoitaja, Terveydenhoitaja, Pro Terveys, Vård i Norden, Tutkiva hoitotyö, Spirium). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 50 nimekettä Ebrary-tietokannassa, 2 nimekettä NetLibrary-tietokannassa ja 2 nimekettä Taylor & Francis eBooks online -tietokannassa ja sähköisiä terveystieteen sanastoja 5 kpl (Hoidokki – hoitotyön asiasanasto, FinMeSH-asiasanasto, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja (STAKES) ja Swedish MeSH). Verkkolehtiä kokoelmassa on noin 230 nimekettä (ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports -tietokannan listaamista 36 nimekkeestä kokoelmissa on 86 % (31 nimekettä). Tietokantoja on 33, mm. lehtitietokanta Ebscohost Academic Search Premier ja viitetietokantoja mm. British Nursing Index, CINAHL (Ovid), EBM Reviews: Cochrane Database of Systematic Reviews, Medic, Medline (Ovid)ja PsycINFO (Ebsco).

Kansanterveystiede

Kansanterveystieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 970 nimekkeestä monografioita (painettujen monografiasarjojen osat mukana luvussa). Kansanterveystieteen kokoelmasta 18 % (175) käsittelee tilastoja; näistä teoria- ja menetelmäkirjallisuutta on noin 13 % (122). Yleisteoksien osuus kokoelmasta on vajaa 14 % (130). Muita kokoelman keskeisiä alueita ovat mm. työterveys (12 % / 117), terveydenhuollon hallinto (13 % / 125), eri väestöryhmien terveysongelmat (8 % / 81), terveyskasvatus (9 % / 84) sekä sosiaalilääketiede (4 % / 44). Kansanterveystiede on käsikirjaston hyllyluokittelussa osana lääketiedettä. Kansanterveystieteen nimekkeitä on käsikirjaston kokoelmasta 17 kappaletta, joista pääosa sanakirjoja (8 kpl) ja tilastoja (6 kpl). Painettuja lehtiä on 8 nimekettä (Environment and Health, Journal of Public Mental Health, Kansanterveys, Promo: Terveyden edistämisen lehti, Scandinavian Journal of Work, Salud publica de Mexico, Työ ja ihminen, Työ terveys turvallisuus). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 450 nimekettä Ebrary-tietokannassa, Netlibraryssa 8 nimekettä ja Taylor & Francis –tietokannassa 1 nimeke ja elektronisia sanastoja 4 (FinMESH, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanastoja (STAKES), Swedish MeSH). Verkkolehtiä kokoelmassa on 400 nimekettä, joista 35 % vapaasti käytettävissä verkossa. ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports –tietokannan listaamista alan keskeisistä 98 nimekkeestä kokoelmissa on 78 % (76 nimekettä). Lehdistä, joiden IF-arvo on suurempi kuin 2, oli kokoelmissa 88 % (30 / 34). IF -välillä 1-1.99 vastaava luku oli 84 % (32 / 38) ja välillä 0–0.99 54 % (14 / 26). Tietokantoja on 36; mm. lehtitietokanta ScienceDirect ja viitetietokantoja mm. EBM Reviews: Cochrane Database of Systematic Reviews, LEO, Medic, Medline (Ovid), Science Citation Index Expanded (ISI), Social Sciences Citation Index (ISI), Tyki.

Lääketiede

Lääketieteen pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 4856 nimekkeestä (painettujen monografiasarjojen osat mukana luvussa). Lääketieteen kokoelmasta 19 % on Tampereen yliopistossa julkaistuja väitöskirjoja. Terveydenhuoltoalaa yleensä käsittelevää kirjallisuutta on noin 10 %. Lääketieteen eri osa-alueita käsittelevästä kirjallisuudesta suurimmat ryhmät muodostavat psykiatria (noin 11 % koko kokoelmasta), hermosto (noin 7 %), käytännön lääketiede (noin 6 %) lastentaudit (5.4 %), luusto ja lihaksisto (5.4 %), geriatria (noin 5 %) ja verenkiertoelimet (noin 4 %). Käsikirjasto sisältää 175 nimekettä lääketieteen ja terveydenhuoltoalan sanastoja, sanakirjoja ja hakuteoksia. Painettuja lehtiä on 58 nimekettä: Lääketiede yleensä (14 nimekettä), terveydenhuolto ja sairaalat (8) hammaslääketiede (6), psykiatria (4), geriatria (3), muut lääketieteen erityisalueet (35). Sähkökirjoja kokoelmassa on noin 2500 nimekettä: Ebrary (2350), MDConsult (51), Thieme ElectronicBook Library (42), Ovid (35), Netlibrary (15) sekä 12 elektronista hakuteosta mm. Acronyms and Initials for Health Information Resources, Encyclopedia of Molecular Medicine, Käypä hoito, Oxford Reference Online: Medicine, RxList – The Internet Drug Index. Verkkolehtiä kokoelmassa on noin 3200 nimekettä, joista vapaasti verkossa saatavissa lähes 900 nimekettä (28 %). Tietokantoja on 41: mm. lehtitietokanta ScienceDirect ja viitetietokantoja mm. BMJ Clinical Evidence, EBM Reviews, Medic, Medline (Ovid), PsycINFO, Terveysportti, Web of Science.

Gerontologia & geriatria

Gerontologian ja geriatrian pääkokoelma sijaitsee Terveystieteiden osastokirjastossa, jossa painettu yleiskokoelma koostuu 251 nimekkeestä monografioita. Kokoelmassa on runsaasti (38 %) sosiaaligerontologian kirjallisuutta, jolloin vanhenemisesta tarkastellaan yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Kokoelmasta noin viidennes (22 %) on vanhenemiseen liittyviä yleisteoksia. Vanhenemista prosessina (13 %) ja geriatrista psykiatriaa (12 %) käsittelevät kirjat ovat myös selvästi edustettuina. Painettuja edelleen tulevia lehtiä on 3 kpl (Gerontechnology, Gerontologia, International Journal of Aging and Human Development). Sähkökirjoja on noin 150 nimekettä Ebrary-tietokannassa ja noin 40 nimekettä SpringerLink-tietokannassa. Lisäksi Books@Ovid, MDConcult ja Oxford Medical Handook Online -kokoelmissa yksi kirja. Tietosanakirjoja on 1 kpl (Encyclopedia of Gerontology). Sanastoja on 5 kpl( Hoidokki, Medical Subject Headings (MeSH), Sosiaali- ja terveydenhuollon sanasto, Swedish MeSH, Termix). Verkkolehtiä on kokoelmassa noin 80 nimekettä. ISI Web of Knowledge Journal Citation Reports -tietokannan listaamista 52 gerontologian & geriatrian lehdistä kokoelmissa on 38 nimekettä eli 73 prosenttia. Gerontologiaan ja geriatriaan liittyviä artikkeleita löytyy usean tieteenalan, kuten lääketieteen, hoitotieteen, kansanterveystieteen ja sosiaalitietieteiden, viitetietokannoista. Tietokantoja on noin 15-20, joista keskeisimpiä ovat esimerkiksi Medline, Web of Science ja Cinahl. Tämän lisäksi käytössä on useita lehtitietokantoja, esimerkiksi ScienceDirect ja EbscoHost.

Improving oral healthcare in Scotland with special reference to sustainability and caries prevention

Brett Duane Improving oral healthcare in Scotland with special reference to sustainability and caries prevention University of Turku, Faculty of Medicine, Institute of Dentistry, Community Dentistry, Finnish Doctoral Program in Oral Sciences (FINDOS-Turku), Turku, Finland Annales Universitatis Turkuensis, Sarja- Ser. D, Medica-Odontologica. Painosalama Oy, Turku, Finland, 2015. Dentistry must provide sustainable, evidence-based, and prevention-focused care. In Scotland oral health prevention is delivered through the Childsmile programme, with an increasing use of high concentration fluoride toothpaste (HCFT). Compared with other countries there is little knowledge of xylitol prevention. The UK government has set strict carbon emission limits with which all national health services (NHS) must comply. The purpose of these studies was firstly to describe the Scottish national oral health prevention programme Childsmile (CS), to determine if the additional maternal use of xylitol (CS+X) was more effective at affecting the early colonisation of mutans streptococci (MS) than this programme alone; secondly to analyse trends in the prescribing and management of HCFT by dentists; and thirdly to analyse data from a dental service in order to improve its sustainability. In all, 182 mother/child pairs were selected on the basis of high maternal MS levels. Motherswere randomly allocated to a CS or CS+X group, with both groups receiving Childsmile. Theintervention group consumed xylitol three times a day, from when the child was 3 months until 24 months. Children were examined at age two to assess MS levels. In order to understand patterns of HCFT prescribing, a retrospective secondary data analysis of routine prescribing data for the years 2006-2012 was performed. To understand the sustainability of dental services, carbon accounting combined a top-down approach and a process analysis approach, followed by the use of Pollard’s decision model (used in other healthcare areas) to analyse and support sustainable service reconfiguration. Of the CS children, 17% were colonised with MS, compared with 5% of the CS+X group. This difference was not statistically significant (P=0.1744). The cost of HCFT prescribing increased fourteen-fold over five years, with 4% of dentists prescribing 70% of the total product. Travel (45%), procurement (36%) and building energy (18%) all contributed to the 1800 tonnes of carbon emissions produced by the service, around 4% of total NHS emissions. Using the analytical model, clinic utilisation rates improved by 56% and patient travel halved significantly reducing carbon emissions. It can be concluded that the Childsmile programme was effective in reducing the risk for MS transmission. HCFT is increasing in Scotland and needs to be managed. Dentistry has similar carbon emissions proportionally as the overall NHS, and the use of an analytic tool can be useful in helping identify these emissions. Key words: Sustainability, carbon emissions, xylitol, mutans streptococci, fluoride toothpaste, caries prevention.