Ihminen on ihmiselle susi

Kirjallisuusarvostelu

Hallittu ja hallitsematon susi – Valta ihmisen ja suden välisessä suhteessa poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa 1990-luvun lopulla

Tutkielmassani tarkastelen suomalaisten suhtautumista susiin 1990-luvun lopulla vallan näkökulman kautta. Ihmisen ja suden suhdetta on tutkittu monilla tieteenaloilla, mutta suomalaisessa tutkimuksessa sitä ei ole aiemmin tarkasteltu kulttuurihistoriallisesti eikä tästä näkökulmasta. Valitsemani ajankohta on kiinnostava, sillä Suomi liittyi silloin Euroopan unioniin, jonka jäsenyys vaikutti susien kohtelemiseen maassa. Vallan käsitteen määrittelyssä tukeudun tiedonhistorioitsija ja filosofi Michel Foucault’n näkemyksiin vallasta. Vallankäytöllä tarkoitan erilaisia konkreettisia tekoja, kuten suden metsästämistä tai suojelua, mutta myös ajatusten tasolla tapahtuvaa toimintaa,suden määrittämistä ja asenteita susia kohtaan. Tulkitsen ihmisten lisäksi myös sudetvallankäyttäjiksi, ja tulkintaani tukee se, että ihmiset kokivat tutkimusajankohtananijoissakin tilanteissa susien käyttävän valtaa. Tutkimuksessani tarkastelen sekä susien hallitsemista että hallitsemattomuuttaporonhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa. 1990-luvun lopulla susia pyrittiin hallitsemaan monin tavoin. Suojelun avulla pidettiin huolta uhanalaiseksi mielletystä lajista ja pyrittiin takaamaan, että se säilyi osana Suomen luontoa. Susikannan hoitamista käsittelen susiyksilöitä ja laumoja suuremman kokonaisuuden hallitsemisena. Susiyksilöihin kohdistuvana vallankäyttönä tarkastelen susien oikeuksien ja arvojen sekä suden paikan määrittämistä. Oikeudet ja arvot velvoittivat ihmisiä suojelemaan susia, mutta ihminen pystyy päättämään, millaisia arvoja ja oikeuksia eläimille myönnetään. Suden paikka kertoo siitä, missä susilla oli 1990-luvun lopulla oikeus olla Suomen valtion rajojen sisällä. Vallankäytöksi tulkitsen myös suden määrittämisen ja kokemisen toiseuden edustajaksi, jollaisina eläimet yleensä esitetään, sekä tiedon keräämisen susista. Yrityksistä huolimatta suden hallinta ei aina onnistunut ja sudet pystyivät olemaan hallitsemattomia niin yksilöinä kuin susikantanakin. Yksilöt käyttäytyivät väärin esimerkiksi tulemalla vääriin paikkoihin ja tappamalla susilta kiellettyjä eläimiä. Susikanta oli monien suomalaisten mielestä väärin sijoittunut ja susien määrä liian vähäinen. Sudet myös herättivät monissa ihmisissä pelkoa. Niiden hallitsemattomuutta lisäsivät 1990-luvulla ihmisten väliset ristiriidat. Susien hallitsemattomuuteen tuli suomalaisten mielestä reagoida ja hallitsemattomat, häirikkösusiksi kutsutut susiyksilöt saattaa uudelleen kontrollin alaisiksi. Näin tehtiin esimerkiksi tappamalla tällainen yksilö. Häirikkösuden poistamisella sudesta saatiin jälleen hallittu. Vaikka sudet olivat tulkintani mukaan vallankäyttäjiä, oli ihmisen ja suden valtasuhde epätasa-arvoinen. Ihmisen ja suden suhteessa on paljon tutkittavaa ja sen muita vaiheita olisi kiinnostavaa tarkastella valitsemastani näkökulmasta. Sen kautta voisi tarkastella suhtautumista myös muihin luonnonvaraisiin eläimiin.

Uber die Bedeutung von Fechners "Nanna" fur die Gegenwart.

Thesis (doctoral)--Georg-August-Universitat, Gottingen.

Kissa ihmisen peilinä. Muutos, sukupuoli ja vuorovaikutus taiteessa

Tutkielman aiheena on kissa ja sen representaatiot visuaalisessa taiteessa. Tutkielmassa tarkastellaan 12 eri tekniikoilla valmistettua taideteosta, jotka ovat valmistuneet vuosien 1974 ja 2015 välisenä aikana. Tutkielmaan valitut taiteilijat, teokset ja valmistusvuodet ovat seuraavat: Jan Harrison, Chuff and Roll Over 1997; Jan Harrison, Cat with Raw Nose 2006; Sampsa Indrén, Hello Kitty 2012; Nanna Susi, Maliblue 2013; Olli Lyytikäinen, Kolme pyramidia ja sfinksi 1974, Kari Soinio, Sankarin koti nr 9 2009; elokuvasta Yön ritarin paluu Kissanainen/Selena Kyle (Anne Hathaway) 2012; Stiina Saaristo, Turengin Tuhkimo 2012; sarjakuvasta Simpsonit Matt Groening (piirt.), Crazy Cat Lady/Eleanor Abernathy 1998; sarjakuvahahmo, Jim Davis (hahmotelma ja käsikirj.), Karvinen 1989; Carolee Schneemann, Infinity Kisses (1988) ja Katinka Simonse, alias Tinkebell, My dearest cat Pinkeltje. (2009). Tutkielman tarkoituksena on ollut selvittää, mikä tarkoitus kissan olemassaololla on valituissa teoksissa ja mitä sen avulla on haluttu kertoa. Tutkielman käsittelyaineisto on jaettu kolmeen pääryhmään, 1) kissa ihmisen sisäisen ja tiedostamattoman tulkkina, 2) kissa sukupuoliroolien ja stereotypioiden symbolina, 3) kissa lemmikkinä. Tarkastelussa on käytetty muun muassa psykoanalyyttistä, filosofista, sukupuolentutkinnallista ja fenomenologista lähestymistapaa. Tutkielman psykoanalyyttinen tarkastelutapa perustuu pääasiassa freudilaisiin ja filosofinen näkökulma deleuzelais-guattarilaisiin näkemyksiin. Tutkimuksella on pyritty tulkitsemaan ja kartoittamaan tapoja, joilla taiteilija on kissaa apunaan käyttäen lähestynyt ihmisen henkistä muutosta piilotajunnasta nousevien halujen ja yhteiskunnallisten stereotypioiden puristuksessa. Tuleminen joksikin, muodonmuutos sekä ihmisen ja eläimen yhteys ovat tutkielman tärkeimpiä tulkinnan kohteita.

Vigilância epidemiológica do tracoma em instituição de ensino na cidade de São Paulo, SP

OBJETIVO: Verificar as condições de vigilância epidemiológica do tracoma desencadeadas a partir da detecção de um caso de tracoma inflamatório na APAE - SP. MATERIAL E MÉTODO: Foram submetidos a exame ocular 1.009 pessoas entre alunos, funcionários e comunicantes intradomiciliares. Os controles de tratamento foram realizados em uma instituição, por 4 vezes, em intervalos de 45 dias. RESULTADOS: A prevalência total foi de 5,9%, sendo 5,1% de tracoma folicular (TF), 0,3% de tracoma folicular intenso (TF/TI) e 0,5% de tracoma cicatricial (TS). No primeiro controle 45,5% dos casos apresentou alta clínica e 40,0% manteve tratamento. No último controle 20,0% apresentou alta curado sem cicatrizes. A taxa de faltosos alcançou 38,2%. A distribuição espacial dos casos secundários mostrou ampla dispersão na Grande São Paulo, indicando que o tracoma deve estar disseminado por toda a região. DISCUSSÃO/CONCLUSÕES: As ações de controle do tracoma não apresentaram resultados satisfatórios, provavelmente devido ao prolongado tempo de tratamento e acompanhamento. Estratégias de intervenção clínica devem ser desenvolvidas para melhor controle da doença.

A importância de Istar na legitimação da guerra e do poder real na Mesopotâmia

Istar é uma das divindades mais importantes na religião mesopotâmica e no panteão sumério-acádico. A sua identificação com a deusa suméria INANNA (INNIN) reflecte o fenômeno de sincretismo religioso que atravessa as teologias e as práticas religiosas na Mesopotâmia. A morfologia de INANNA poderá ser explicada pela expressão suméria NIN.AN.AK', que significa «senhora do céu». Efectivamente, ela é Dilbat (Vénus) e surge associada a outras divindades astrais como NANNA (Sin, deus identificado com a Lua), o seu pai, e como UTU (Samas, identificado com o Sol)2, o seu irmão, também elas divindades maiores do universo religioso da Mesopotâmia.

O ritual de Ãkitu - O significado político e ideológico do Ano Novo na Mesopotâmia

O festival de ãkitu, que corresponde a zagmuk, «princípio do ano» em sumérioi, consiste num ritual de Ano Novo, tendo lugar no mês de nisannu. Março-Abril. A etimologia exacta de ãkitu não é conhecida. As mais antigas referências literárias reportam-se a meados do III milênio a.C. Podia ter lugar na Primavera e no Outono, correspondentes aos equinócios. Eram dois momentos importantes no calendário agrícola: nisannu correspondia à última irrigação e as colheitas começavam; o mês de tashritu, que correspondia a Setembro-Outubro, era o tempo em que se aravam os campos e em que se semeava. Em Ur e em Uruk, o festival era celebrado duas vezes, em nisannu e em tashritu. Os primeiros ecos da celebração deste festival têm a sua origem em Ur, principal centro religioso de Nanna / Sin, deus ligado à passagem do tempo e à fertilidade dos campos. Na Babilônia, o Ano Novo era celebrado no início da Primavera, no mês de nisannu (Março / Abril), na primeira lua nova.