Student consumption of a la carte foods during school lunch meals

The purpose of this study was to evaluate students' lunch consumption compared to NSLP guidelines, the contribution of competitive foods to calorie intake at lunch, and the differences in nutrient and food group intake between the a la carte food consumers and non- a la carte food consumers.^ In Fall 2011, 1170 elementary and 440 intermediate students were observed anonymously during school lunch. The foods eaten, their source, grade level, and gender were recorded. All a la carte offerings met the Texas School Nutrition Policy.^ Differences in nutrient and food group intake by grade level and between students who consumed a la carte and those who did not were assessed using ANCOVA. A chi-squared analysis was conducted to evaluate differences in a la carte food consumption by grade level, gender, and the school's low income status.^ Average lunch intakes for elementary students were 457 (SD 164) calories for elementary students and 541 calories (SD 188) for intermediate students (p<0.001). 760 students (47%) consumed 937 a la carte foods, with the most often consumed items being chips (32%), ice cream (22%) and snack items (18%). Mean a la carte food intakes were 60 and 98 calories for elementary and intermediate schools respectively (p<0.001). Significantly more (p<0.000) intermediate students (34.3%) consumed a la carte items compared to elementary students (27.5%).^ Students who consumed a la carte foods had significantly higher intakes of calories (p<0.000), fat (p<0.000), sodium (p<0.002), fiber (p<0.000), added sugar (p<0.000), total grains (p<0.000), dessert foods (p<0.000), and snack chips (p<0.000) and lower intakes of vitamin A (p<0.001), iron (p<0.000), fruit (p<0.022), vegetables (p<0.031), milk (p<0.000), and juice (p<0.000) compared to students who did not eat a la carte foods.^ Although previous studies have found that reducing availability of unhealthy items at school decreased student consumption of these items, the results of this study indicate that even the strict guidelines set forth by the state of Texas are not sufficient to prevent increased caloric intake and poor nutrient intake. Strategies to improve student selection and consumption at school lunch when a la carte foods are available are warranted.^

Conteúdos de biologia em vestibulares seriados

A adoção de novos processos seletivos para o acesso de alunos às universidades só foi possível com a promulgação da Lei de Diretrizes e Bases da Educação Nacional n. 9.394/96. O vestibular seriado é uma dessas propostas alternativas, que prevê uma avaliação sistemática dos alunos ao término de cada ano do ensino médio. O propósito deste estudo foi caracterizar o vestibular seriado, hoje presente em 22 instituições públicas, quanto ao seu objetivo, estilos de avaliação e conteúdos da disciplina de Biologia distribuídos nos módulos referentes às três séries do ensino médio. Averiguamos que os diferentes programas analisados não apresentam uniformidade em diversos aspectos, tais como número de vagas, estrutura de avaliação e conteúdo programático. Verificamos, ainda, a ausência de consenso sobre a sequência a ser adotada para o ensino de Biologia e a resultante restrição para que o aluno possa preparar-se para as provas seriadas em mais de uma instituição.

Sosiaalityön opiskelijavalinta ja valmiudet analysoida sosiaalityön vuorovaikutusta

Summary: Social work student selection and students' readiness to analyze interaction in social work

Keille yliopiston portit avautuvat? Tutkimus suomalaisiin yliopistoihin ja eri tieteenaloille valikoitumisesta 2000-luvun alussa

Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisiin yliopistoihin valikoitumista 2000-luvun alussa. Tarkastelu pohjautuu yliopistoon hakeneiden, opiskelemaan hyväksyttyjen ja opiskelupaikkaa ilman jääneiden taustojen vertailuun. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu opiskelemaan pääsyssä. Erityistä huomiota kiinnitetään sukupuolten, eri-ikäisten, sosiaalisten ryhmien sekä eri alueella asuvien opiskelijavalinnoissa pärjäämiseen. Lisäksi pohditaan, millaiset taustatekijät ovat yhteydessä opiskelemaan pääsyyn ja miten suomalainen yliopistokenttä on lohkoutunut yliopistoittain ja aloittain hakijoiden ja sisään päässeiden taustojen perusteella. Tutkimuksen pääaineistona on henkilöpohjainen rekisteriaineisto, joka on laadittu valtakunnallisen hakijarekisterin (HAREK) ja Tilastokeskuksen yhteistyönä. Aineisto käsittää 40 %:n satunnaisotoksen vuonna 2003 suomalaisiin yliopistoihin hakeneista (N = 55 790). Aineiston muuttujat kuvaavat hakijoiden taustoja, elämäntilannetta, aiempaa koulutusta ja lapsuudenperheen asemaa. Tutkimuksessa hyödynnetään lisäksi kokonaisjoukosta muodostettua taulukkoaineistoa (N = 139 668). Yliopistoihin hakevat eivät ole yhtenäinen ryhmä. Vaikka suurin osa hakijoista oli nuoria, oli joukossa myös varttuneempia hakijoita, jotka olivat ehtineet hankkia koulutusta ja muuta elämänkokemusta. Päävalinnat toimivat siten myös aikuishakijoiden hakuväylänä; erillisvalintoja eivät hyödynnä läheskään kaikki, joilla siihen olisi mahdollisuus. Klusterianalyysin avulla hakijoista voitiin erottaa neljä ryhmää: 1) nuoret ylioppilaat, 2) toisen tutkinnon suorittajat, 3) koulutuspääoman kartuttajat sekä 4) aikuiset lisäkouluttautujat. Opiskelemaan pääsyyn vaikuttavia tekijöitä analysoitiin logistisen regressioanalyysin avulla. Analyysin mukaan hakijan iällä oli muista taustatekijöistä riippumaton vaikutus opiskelemaan pääsyyn niin, että todennäköisyys päästä yliopistoon vähenee hakijan iän kohotessa. Parhaiten opiskelemaan pääsivät kaikkein nuorimmat, alle 20-vuotiaat hakijat, jotka siis useimmiten ovat saman kevään ylioppilaita. Vanhemmille hakijoille oli usein kertynyt jo koulutusta, mutta aiemmat tutkinnot paransivat sisäänpääsyn mahdollisuuksia vain, mikäli ne olivat korkea-asteelta. Alemmilla ammatillisilla tutkinnoilla oli pikemminkin opiskelemaan pääsyä heikentävä vaikutus. Myös se, mitä hakija oli tehnyt ennen valintakokeita, vaikutti sisäänpääsyn mahdollisuuksiin. Parhaiten valinnoissa pärjäsivät päätoimiset opiskelijat, heikoiten työttömät hakijat. Vaikka miesten hyväksymisprosentit olivat keskimäärin korkeammat kuin naisten, sukupuoli ei osoittautunut itsenäiseksi opiskelemaan pääsyä selittäväksi tekijäksi. Naisten huonompi pärjääminen valinnoissa selittyykin pitkälti sukupuolten eriytyneillä alavalinnoilla. Naisten suosimat alat kun ovat pääsääntöisesti vaikeapääsyisempiä kuin miesten. Tutkimuksessa selvisi myös, että kaupunkilaisuus lisäsi todennäköisyyttä tulla hyväksytyksi. Toisaalta opiskelemaan pääsy erosi myös asuinmaakunnittain, mikä kertoo lähinnä siitä, että eri yliopistojen sisäänpääsyasteissa on varsin suuria eroja. Yliopistojen lohkoutuminen hakijoiden sosiaalisen taustan mukaan oli paljon selvempää kuin alojen. Kaikki pääkaupunkiseudun yliopistot – lukuun ottamatta Teatterikorkeakoulua – luokittuivat isän asemalla mitaten elitistisiksi. Matalimmista taustoista haettiin Lapin, Joensuun ja Vaasan yliopistoihin. Alojen paikka elitistisyyskansanomaisuus -ulottuvuudella vaihteli suuresti yliopistoittain. Teknillistieteellinen, matemaattis-luonnontieteellinen ja kauppatieteellinen ala sijoittuivat kuitenkin keskimääräistä ylemmäs, kun taas kasvatustiede ja farmasia olivat kansanomaisimpia hakukohteita. Opiskelijaksi valikoitumisen peruselementit toistuivat myös tässä tutkimuksessa: koulutetuimpien ja hyvässä asemassa olevien vanhempien jälkeläiset saivat opiskelupaikan useammin kuin muut. Yliopistolaitoksessa vuosikymmenten saatossa toteutetut rakenteelliset muutokset eivät siis ole muuttaneet valikoitumisen peruslinjaa, joskin uutena huomiona nousi maanviljelijöiden jälkeläisten hyvä valinnoissa pärjääminen. Maanviljelijäperheestä tulevien opiskelemaan pääsyn todennäköisyys oli kaikkein suurin.

Hoitotyön koulutuksen opiskelijavalinnat. Seurantatutkimus kahden valintakoemenetelmän yhteydestä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon

Hoitotyön koulutukseen pyritään valitsemaan alalle soveltuvia, motivoituneita sekä teoreettisissa ja kliinisissä opinnoissa menestyviä opiskelijoita. Tämän seurantatutkimuksen tarkoituksena oli vertailla soveltuvuuskokeella ja kirjallisella kokeella valittujen hoitotyön opiskelijoiden osaamista ja opiskelumotivaatiota. Tutkimuksen tavoitteena oli tehdä tutkimustulosten perusteella hoitotyön koulutuksen opiskelijavalintoihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yhteen ammattikorkeakouluun syksyn 2002 ja syksyn 2004 välisenä aikana hoitotyön koulutukseen kahdella eri valintakoemenetelmällä valitut hoitotyön opiskelijat (N=626) (sairaanhoitotyö, terveydenhoitotyö, kätilötyö). Opiskelijaryhmistä muodostettiin kaksi kohorttia valintakoemenetelmän perusteella: soveltuvuuskoe (VAL1, N=368) ja kirjallinen koe (VAL2, N=258). Seurantatutkimuksen aineisto kerättiin opiskelijoiden opintorekisteristä sekä kahdella strukturoidulla mittarilla, joilla kartoitettiin hoitotyön opiskelijoiden itsearvioitua hoitotyön osaamista (OSAA-mittari) ja opiskelumotivaatiota (MOTI-mittari). Seurantatutkimuksen aineistonkeruu ajoittui opiskelijoiden kolmannelle lukukaudella (1. mittaus, 2004‒2006, VAL1 n=234, VAL2 n=126) ja valmistumisvaiheeseen (2. mittaus, 2006‒2009, VAL1 n=149, VAL2 n=108). Ensimmäisen mittauksen vastausprosentti oli 75,0 % ja toisen mittauksen 92,4 %. Aineistojen analysoinnissa käytettiin pitkittäistutkimukseen soveltuvia monimuuttujamenetelmiä. Kahdella valintakoemenetelmällä valikoitui pienistä eroista huolimatta osaamiseltaan ja opiskelumotivaatioltaan hyvin samanlaisia opiskelijoita. Soveltuvuuskokeella valitut opiskelijat kokivat ryhmän kannustavuuden vahvemmaksi valmistumisvaiheessa kuin kirjallisella kokeella valitut. Kirjallisella kokeella valittujen opiskelijoiden kolmannen lukukauden arvosanoihin perustuva osaaminen oli parempaa kuin soveltuvuuskokeella valittujen opiskelijoiden. Suuntautumisvaihtoehto, hoitoalan työkokemus, peruskoulutus ja hakusija olivat merkittävimmin yhteydessä opiskelijoiden osaamiseen ja opiskelumotivaatioon. Valintakoemenetelmä selitti eniten opiskelijoiden osaamisessa ja opiskelumotivaatiossa ilmenneitä eroja, joskin selitysosuudet jäivät alhaisiksi. Kehittämisehdotukset kohdistuvat valintakoemenetelmien kehittämiseen ja säännölliseen arviointiin sekä alalle motivoituneisuuden määrittelyyn ja mittaamisen kehittämiseen. Jatkotutkimusaiheina ehdotetaan eri valintakoemenetelmien testaamista ja tutkimuksessa käytettyjen mittareiden edelleen kehittämistä.

Bibliographies on nursing; books, pamphlets, articles, audio-visual aids.

Vol. 5 issued by the National League for Nursing, Division of Nursing Education.

Attitudes toward psychiatry among students entering medical school

Objective: To survey the attitudes of Australian medical students to determine their views about the relative attractiveness of psychiatry as a career compared with other specialities, and against findings from a North American study. Method: We surveyed 655 first-year medical students attending six Australian Universities. Results: Responses indicated that Australian medical students view psychiatry as distinctly less 'attractive' than other career options, as reported in the North American sample. In comparison with other disciplines, psychiatry was regarded as more interesting and intellectually challenging, but also as lacking a scientific foundation, not being enjoyable and failing to draw on training experiences. Conclusion: Our findings suggest that psychiatry has an image problem that is widespread, reflecting Community perceptions and the specialist interests of medical students on recruitment. If psychiatry is to improve its 'attractiveness' as a career option, identified image problems need to be corrected and medical student selection processes re-considered.

Onderwijsdifferentiatie en leerlingproblemen in Nederland, 1916-2015: Review van probleemanalyses, onderzoeken en effecten van beleidsmaatregelen.

DOI: 10.5117/MEM2016.3.Mooi

How are Canadian universities training and supporting undergraduate medical, physiotherapy and occupational students for global health experiences in international low-resource settings?

Abstract : OBJECTIVES : Canadian medical (MD), physiotherapy (PT) and occupational therapy (OT) students increasingly show an interest in global health experiences (GHEs). As certain moral hazards can occur as a result of student GHEs, a growing consensus exists that universities must have an established selection process, in-depth pre-departure training (PDT), adequate onsite supervision and formal debriefing for their students. This study aimed at identifying current practices in Canadian MD, PT and OT programs and discussing areas for improvement by comparing them with recommendations found in the literature. METHODS : Canadian MD, PT and OT programs (n = 45) were invited to answer an online survey about their current practices for GHE support and training. The survey included 24 close-ended questions and 18 open-ended questions. Descriptive statistics and a thematic analysis were performed on the data and results were discussed with recommendations found in the literature. RESULTS : Twenty-three programs responded to the survey. Student selection processes varied across universities; examples included using academic performance, interviews and motivation letters. All but 1 MD program had mandatory PDT; content and teaching formats varied, as did training duration (2-38 hours). All but 1 MD program had onsite supervision; local clinicians were frequently involved. Debriefing, although not systematic, covered similar content; debriefing was variable in duration (1-8 hours). CONCLUSIONS : Many current practices are encouraging but areas for improvement exist. Integrating global health content into the regular curriculum with advanced study option in global health for students participating in GHEs could help universities standardize support and training.

Selection of UAS student presentations from June 2009

Selection of UAS student presentations from June 2009

Social justice in education : how the function of selection in educational institutions predicts support for (non)egalitarian assessment practices

Educational institutions are considered a keystone for the establishment of a meritocratic society. They supposedly serve two functions: an educational function that promotes learning for all, and a selection function that sorts individuals into different programs, and ultimately social positions, based on individual merit. We study how the function of selection relates to support for assessment practices known to harm vs. benefit lower status students, through the perceived justice principles underlying these practices. We study two assessment practices: normative assessment-focused on ranking and social comparison, known to hinder the success of lower status students-and formative assessment-focused on learning and improvement, known to benefit lower status students. Normative assessment is usually perceived as relying on an equity principle, with rewards being allocated based on merit and should thus appear as positively associated with the function of selection. Formative assessment is usually perceived as relying on corrective justice that aims to ensure equality of outcomes by considering students' needs, which makes it less suitable for the function of selection. A questionnaire measuring these constructs was administered to university students. Results showed that believing that education is intended to select the best students positively predicts support for normative assessment, through increased perception of its reliance on equity, and negatively predicts support for formative assessment, through reduced perception of its ability to establish corrective justice. This study suggests that the belief in the function of selection as inherent to educational institutions can contribute to the reproduction of social inequalities by preventing change from assessment practices known to disadvantage lowerstatus student, namely normative assessment, to more favorable practices, namely formative assessment, and by promoting matching beliefs in justice principles.

Analyzing lifelong learning student behavior in a progressive degree

Peer-reviewed

Gender Might Be Factor for Student Admission in Two Brazilian Medical Schools

This is a secondary data-based study conducted to investigate whether gender is related to acceptance. Two Brazilian Medical Schools, Universities A and B, were studied. Their entrance exams (EE) were analysed and the number of candidates who took the EE was compared to the number of students admitted to the MS according to gender, in the period between 1995 and 2009. The same data from MS in the United States in 2011 was also evaluated. There was an increase in the percentage of female applicants but it did not correspond to the percentage of admitted students of the same gender. There was a trend of selecting men. At A, 39.3% of the applicants and 47% of the admitted students were men (OR = 1.37; CI95% = 1.24 – 1.51). In B, men represented 39.3% of the applicants and 65.4% of the admitted students (OR = 2.93; CI 95% = 2.76 – 3.11). This was not seen in US MS. The analysis of the EE suggests that the greater selection of men could be a product of EE format.