Borgerlighetens ideal – arbetarnas verklighet. : En studie om Stora Tuna barnavårdsnämnds arbete 1903-1917.

Syftet med denna uppsats har varit att studera hur barnavårdsnämnden i Stora Tuna verkställde lagstiftningen om uppfostran åt vanartade och i sedligt avseende försummade barn. För att uppnå syftet med studien har barnavårdsnämndens ledamöter undersökts, lika så de anmälda barnen. Vad anmäldes de för, vilka blev konsekvenserna och vilka var det som stod för anmälningarna? Resultaten jämförs med tidigare forskning från andra platser. Huvudsakligen har protokoll från barnavårdsnämndens sammanträden mellan 1903 och 1917 använts för att besvara frågeställningarna.Resultatet visar att en klar majoritet av nämndens ledamöter representerade medelklassen eller överklassen, endast ett fåtal kom från arbetarklassen. Men de barn som anmäldes kom nästan uteslutande från arbetarklassen. Detta är något som den tidigare forskningen också framhåller. Pojkar anmäldes i betydligt högre utsträckning än flickor, men de flickor som anmäldes dömdes betydligt hårdare än pojkarna. Flickorna anmäldes främst på grund av de bristande hemförhållanden och påföljderna blev oftast att de skiljdes från hemmet till fosterhem eller till barnhem. Pojkarna anmäldes främst för stöld och den vanligaste påföljden blev en allvarlig varning. Polisen var den grupp som anmälde flest barn till nämnden.

A new blood-fluke, Cardicola Forsteri, (Digenea : Sanguinicolidae) of southern blue-fin tuna (Thunnus Maccoyii) in aquaculture

Cardicola forsteri sp. nov. (Digenea: Sanguinicolidae) is described from the heart of captive southern blue-fin tuna, Thunnus maccoyii (Scombridae), from South Australia. The new species is distinguished from other species of Cardicola by its very extensive testis, the length of its oesophagus, the length of its gut caeca and the form of its ovary. Cardicola smithi appears to be associated with heart and gill lesions(1).

Tuna fishmeal as a source of DHA for n-3 PUFA enrichment of pork, chicken, and eggs

Enriching foods with long-chain n-3 PUFA (LC n-3 PUFA) is an important approach to increasing the dietary intake of these beneficial nutrients. Enrichment of meat and eggs can be achieved by adding flaxseed, fish oil, or fishmeal to pig or poultry feeds. However, utilization of these sources, particularly fishmeal, has been limited by concerns about adverse effects on sensory qualities, In this study, we evaluated the use of PorcOmega(TM) (POM), a stabilized tuna fishmeal formulation, as a source of DHA for enrichment of park and poultry products, Pigs, broilers, and laying hens were fed rations containing varying levels of POM for varying time periods, and its impact on the LC n-3 PUFA content and sensory qualities of cooked meat and eggs was examined. Pork and chicken products, including chops, sausages, and eggs, with substantially increased (up to sevenfold) levels of LC n-3 PUFA (predominantly DHA) were achieved by including up to 10% POM in rations. The increases were retained after cooking. Some sensory deficits were noted when using higher levels of POM (exceeding 15% in meat and 10% in eggs). However, at modest rates of feeding (5-10% POM), palatable meat and eggs were obtained with worthwhile levels of enrichment. The fishmeal feeding strategy used in this study offers a viable means of producing a range of alternative dietary sources of LC n-3 PUFA. Paper no.

The East Atlantic Bluefin Tuna Fisheries: Stock Collapse or Recovery?

A discrete time, multi-gear, and age structured bio-economic model is developed for the East Atlantic bluefin tuna fisheries, a paradigmatic example of the difficulties faced in managing highly migratory fish stocks. The model is used to analyse alternative management strategies for the Regional Fisheries Management Organisation (RFMO) managing this fishery, and to investigate some of the policy implications. For the various scenarios, the optimal stock level varies between 500–800,000 tonnes, which compares with a stock level of 150,000 tonnes in 1995. In other words, there is a very strong case for rebuilding the stock. Moreover, the sustainability of the stock is threatened unless a recovery programme is implemented; indeed, the alternative may be stock collapse. Second, to rebuild the stock, Draconian measures are called for: either outright moratoria over fairly lengthy periods, or possibly a more gradual approach to steady state given by a Total Allowable Catch (TAC) at a low level for an extended period of time. Third, the cost of inefficient gear structure is very high indeed.

The population dynamics of Halecium petrosum and Halecium pusillum (Hydrozoa, Cnidaria), epiphytes of Halimeda tuna in the nortwestern Mediterranean

Halecium petrosum and Halecium pusillum on the alga Halimeda tuna from Tossa de Mar, northeastern Spain, were studied. Asexual reproduction of H. petrosum, by stolonisation, occurred throughout the year except for July and August. Asexual reproduction of H. pusillum, by planktonic propagules, occurred throughout the year. Sexual reproduction was limited to the autumn in H. petrosum and spring in H. pusillum. The growth rates of colonies of both species were rapid but declined with increased size. Mean colony size over two consecutive two week periods increased approximately five-fold and three-fold for H. petrosum, and six-fold and four-fold for H. pusillum. Mortality was estimated to be high for both species, especially in summer. The maximum life span of colonies (ramets) of both species was estimated to be only eight weeks. Consequently most colonies do not reproduce sexually. The absence of reproduction of H. petrosum in summer, when the turnover of algal thalli was greatest, probably contributed to the summer decline in its abundance. In both species the genet (clone) survives for unknown, possibly very long, periods by asexual reproduction which facilites colonisation of other substrata.

Determining, Balancing and Controlling of Pitch and White Pitch at Stora Enso Kabel Production Line 4

Työn ensimmäisenä tarkoituksena oli kartoittaa kiinteä-neste ja neste-neste uuttomenetelmillä pihkan ja valkopihkan määrä Stora Enso Kabelin tuotantolinja 4:llä. Työn kannalta oli myöstärkeää saada selvyys saostumien koostumuksesta. Lopullinen päämäärä oli automatisoida fiksatiivin annostelu uuden, jatkuvatoimisen märänpäänanalysaattorin avulla. Mäntyosuuden kasvattaminen hiokemassassa lisää hydrofobisten partikkeleiden lukumäärää, minkä uskotaan lisäävän saostumariskiä. Työtä varten kehitetty neste-neste uuttomenetelmä, jota ei ole liiemmin paperiteollisuudessa käytetty, voi olla hyvä menetelmä lipofiilisten komponenttien määrän arviointiin tietyssä määrässä massa- tai prosessivesinäytettä. Virtaussytometri-menetelmän avulla tutkittiin pihka- tai valkopihkapartikkeleiden määrää ja kokojakaumaa eri prosessinäytteissä. Virtaussytometri-menetelmällä mitattujen valkopihkapartikkeleiden lukumäärän ja päällystetyn hylyn saostimen suodoksen sameuden välille löytyiselvä korrelaatio. Fiksatiivimäärän vaikutusta päällystetyn hylyn saostimen suodoksen sameuteen tutkittiin koeajojaksolla, jossa fiksatiivin annostelua säädettiin käsin. Käytetyt annosmäärät eivät riittäneet sameuden pitämiseen tasaisena matalalla tasolla.

Palveluhankintojen analysointi ja mittaaminen, case Stora Enso Saimaa Services Oy

Tutkimuksen tavoitteena oli luoda Stora Enso Saimaa Services Oy:lle palveluhankintojen suorituskyvyn mittaristo Balanced Scorecardin avulla. Yrityksen palveluhankintakentän kirjavuuden vuoksi työ rajattiin koskemaan vain Etelä-Karjalan Yrityksiltä (= EKY) ostettavia kunnossapitopalveluja. Mittariston muodostamisen lähtökohtana oli hankintatoimen strateginen tavoite, kokonaiskustannusten alentaminen. Tämä tavoite konkretisoituu parhaiten hankintojen elinkaarikustannusten minimoimisena. Työssä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuskohdetta analysoitiin tapaustutkimusmenetelmällä. Aineisto kerättiin sisäisille asiakkaille suunnatulla puolistrukturoidulla haastatteluilla, ostajien ajankäytönseurantakyselyllä sekä osallistuvalla havainnoinnilla. Haastatteluja tehtiin 10 ja kyselyjä 6. Palveluhankintojen elinkaarikustannusten ja mittaamisen osalta on tehty tutkimuksia hyvin vähän. EKY-palveluhankintoihin onnistuttiin kuitenkin luomaan tasapainotettu mittaristo palvelujen erityispiirteet huomioiden. EKY-elinkaarikustannusanalysoinnissa keskityttiin palveluhankintojen keskeisiin kustannuskomponentteihin kuten transaktiokustannusteoriaan, hintojen määräytymiseen ja huonon laadun kustannuksiin. Näiden pohjalta kriittisiksi palveluhankintojen menestystekijöiksi nousivat mm. ostajien ajankäytön suuntaaminen strategisiin työtehtäviin, hintojen hallinta sekä toimittajien laadun arviointi. Nämä tekijät muotoiltiin EKY-palveluhankintojen tuloskorttiin ja niihin valittiin hankintatoimen mittausmalleista sopivat suorituskyvyn mittarit. Mittarit jaettiin EKY-palveluhankintoihin määriteltyihin neljään näkökulmaan Balanced Scorecard -prosessin mukaisesti.

Organisaation uudistumiskyvyn kehittäminen, Case: Stora Enso

Tutkielman tavoitteena oli selvittää case-organisaatio Stora Enson Anjalan paperitehtaan uudistumiskyky, toiminnan strategianmukaisuus sekä vahvuudet ja kehitettävät osa-alueetuudistumiskyvyssä. Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin kahdella eri mittarilla: KM-Factor¿ ¿ uudistumiskyvyn mittarilla ja organisaation muutoskyvyn mittarilla. KM-Factor¿ ¿mittarin avulla kerättiin tietoa organisaation suhteiden, tiedonkulun, osaamisen ja johtamisen nyky- ja tavoitetilasta erilaisissa tietoympäristöissä. Muutoskyvyn mittarin avulla kerättiin tietoa organisaation uudistumiskyvystä kuuden sitä kuvaavan ominaisuuden, strategisen kyvykkyyden, johtajuuden, ajan hyödyntämisen, verkostoituneisuuden, tiedon johtamisen ja oppimissuuntautuneisuuden perusteella. Mittaukset suoritettiin helmikuussa 2006 ja niiden kohteena oli Stora Enson Anjalan paperitehtaan koko henkilöstö. Kahden uudistumiskyvyn mittarin tulokset analysoitiin ja niitä vertailtiin keskenään. Tällä tavalla pyrittiinmyös lisäämään tutkimuksen validiteettia. Mittaustulokset purettiin sanalliseenmuotoon ja niistä raportoitiin case-organisaatiolle. Mittausten mukaan case-organisaation uudistumiskyky oli hieman keskitasoa heikompi. Toiminnan vahvuuksia olivat yksimielisyys muutostarpeista ja tilanneherkkyys. Merkittävimmät toiminnan heikkoudet löytyivät nykyisestä toimintatavasta, joka ei ollut strategian mukainen, ja innovaatiopotentiaalista, joka oli hyvin alhainen. Kehittämisen tarpeita löytyi sekä johdon että henkilöstön suhteiden ja yhteistyön osalta. Koko organisaation tulisi lisätä yhteistyötä ulkopuolisten tahojen ja sidosryhmien kanssa. Organisaatiossa tulisi miettiä, miten strategia saataisiin selkeästi viestittyä myös johtoa alemmille tasoille. Johto painotti liikaa autoritääristä johtamista, kun taas henkilöstöltä odotettaisiin enemmän vastuunottoa toiminnastaan. Organisaatiossa tulisi saada nykyistä avoimemmin ja itsenäisemmin ilmaista omia näkemyksiään, toimia aloitteellisesti ja luoda uusia ideoita toiminnan kehittämiseksi. Innovatiivisuudesta ja parannusehdotuksista tulisi myös palkita paremmin.