Mentorointi : case Sokos Hyvä Olo -kampaamot

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin onko mentorointia Sokos Hyvä Olo -kampaamoissa. Kuinka mentorointi näkyy tai ilmenee? Onko mentoroinnista hyötyä Sokos Hyvä Olo -kampaamon työntekijöiden omasta mielestä? Tutkimus tehtiin Sokoksen omassa omistuksessa oleviin Hyvä Olo -kampaamoihin. Näitä kampaamoja on Suomessa yhteensä kuusi kappaletta. Tutkimus toteutettiin postikyselynä. Tutkimuslomakkeita lähetettiin yhteensä 57 kappaletta. Lomakkeet lähetettiin tutkimuksen koko perusjoukolle. Tutkimukseen vastasi 13 henkilöä eli vastausprosentti oli 33 %. Tutkimuksen vastaukset tulivat kahdesta eri toimipisteestä. Analysointi tapahtui toimipisteittäin, ja lopuksi kaikista tutkimuksen vastauksista tehtiin yhteenveto. Tuloksista oli havaittavissa, että mentorointia ei ole Sokos Hyvä Olo -kampaamoissa. Tutkimuksesta kävi myös ilmi, että työntekijät eivät erityisesti myöskään kaipaa mentoria. Viidelle henkilölle vastanneista voisi olla apua mentorointisuhteesta, sillä nämä henkilöt ovat ammatilliselta kokemukseltaan nuoria parturi-kampaajia, jotka kaipaavat enemmän ohjausta työhönsä kuin pidempään ammatissa toimineet henkilöt.

Ulkomaalaistyövoiman hyvä hallinta rakennusliikkeessä

Tämä insinöörityö tehtiin SRV Viitoset Oy:lle. Euroopan Unionin laajentuminen 1.5.2004 uusiin jäsenmaihin on aiheuttanut muutoksia ulkomailta tulevien työntekijöiden käytännöissä rakennustyömailla. Siirtymäaikalaki, lähetetyt työntekijät, työmailla pakolliseksi tullut tunnistekorttikäytäntö sekä käytännön ongelmat työmaiden toimihenkilöiden ja ulkomailta saapuvien työläisten välillä ovat olleet vaikeasti ymmärrettäviä työmailla. Työn tavoitteena on ollut selvittää ulkomaalaistyövoiman käyttöön liittyviä asioita ja käytännön ongelmia rakennusyrityksen näkökulmasta. Insinöörityön teoriaosuus tehtiin kirjallisuustutkimuksena. Lähteinä käytettiin työvoimatoimistosta, verotoimistosta, Eurooppa-tiedotuskeskuksesta sekä Internetistä saatua materiaalia. Eri asiantuntijoiden haastatteluista saatua tietoa käytettiin myös työn teoriaosuuteen. Lisäksi SRV:n työmailla tehtiin toimihenkilöiden haastattelu- ja kyselytutkimus käytännön ongelmien selvittämiseksi. Insinöörityön tuloksena saatiin selvitys menettelyohjeista eri maista saapuvien vierastyöläisten viranomaisasioiden hoitamiseksi. Haastatteluiden perusteella SRV:n työmaiden toimihenkilöiden käytännön työelämässä toteamista ongelmista merkittävimmiksi havaittiin kielitaitoon ja viranomaislupiin liittyvät ongelmat. Lisäksi selvityksessä arvioitiin SRV Yhtiöiden ulkomaalaistyövoimaa koskevien menettelyohjeiden kehittämistarvetta. Tämä insinöörityö sisältää teoriaosuuden, joka sisältää eri maista tulevien työntekijöiden lupakäytännöt, harmaan talouden torjunnan sekä SRV Yhtiöiden ulkomaalaistyövoimaa koskevat menettelyohjeet käytännöistä ulkomaalaistyövoiman kanssa meneteltäessä. Lisäksi työ sisältää SRV:n toimihenkilöille tehdyn haastattelu- ja kyselytutkimuksen. Keskeisenä johtopäätöksenä tutkimuksesta on, että ulkomaisen työvoiman käyttö rakentamisessa on pysyvä ilmiö, joka edellyttää rakennusliikkeiltä sopeutumista uusiin ja erilaisiin haasteisiin.