Författarinnan Anu Kaipainen 6.6.1968 Grankulla

Kirje

Use of lights and siren: is there room for improvement?

OBJECTIVE: The objective of this study was to analyse the use of lights and siren (L&S) during transport to the hospital by the prehospital severity status of the patient and the time saved by the time of day of the mission. METHODS: We searched the Public Health Services data of a Swiss state from 1 January 2010 to 31 December 2010. All primary patient transports within the state were included (24 718). The data collected were on the use of L&S, patient demographics, the time and duration of transport, the type of mission (trauma vs. nontrauma) and the severity of the condition according to the National Advisory Committee for Aeronautics (NACA) score assigned by the paramedics and/or emergency physician. We excluded 212 transports because of missing data. RESULTS: A total of 24 506 ambulance transports met the inclusion criteria. L&S were used 4066 times, or in 16.6% of all missions. Of these, 40% were graded NACA less than 4. Overall, the mean total transport time to return to the hospital was 11.09 min (confidence interval 10.84-11.34) with L&S and 12.84 min (confidence interval 12.72-12.96) without. The difference was 1.75 min (105 s; P<0.001). For night-time runs alone, the mean time saved using L&S was 0.17 min (10.2 s; P=0.27). CONCLUSION: At present, the use of L&S seems questionable given the severity status or NACA score of transported patients. Our results should prompt the implementation of more specific regulations for L&S use during transport to the hospital, taking into consideration certain physiological criteria of the victim as well as time of day of transport.

Yhteiskunnallisen äitiyden metafora : jatkoa Anu Koivusen virittämään keskusteluun

Vastine Anu Koivusen artikkeliin / Naistutkimus 11 (1998) : 4.

In memoriam Anu Pylkkänen (1959-2013)

Kirjallisuusarvostelu

Esine ja käsityö. Anu Tuomisen teokset ja työskentely

Anu Tuomisen (s. 1961 Lemi) taideteokset yhdistävät löydettyjä esineitä ja käsityötä. Esineistö on tuttua arkipäivän käyttötavaraa, joka on pääosin hankittu kirpputoreilta tai kerätty luonnosta. Taideteosten ja esineinstallaatioiden lisäksi Tuominen on julkaissut Kuvan sijamuotoja -taidekirjan (1. painos 2001), joka koostuu teosten valokuvista ja kirjallisista teosideoista. Vuonna 2003 Tuominen voitti Ars Fennica -kuvataidepalkinnon. Tarkastelen Anu Tuomisen työskentelytapoja strukturalistisessa viitekehyksessä. Käsittelen esineiden keräilyä ja käsityötä kielenkaltaisina järjestelminä, jotka kykenevät kertomaan jotakin omasta rakentuneisuudestaan. Roland Barthesin kirjoitukset strukturalistisesta toiminnasta ja intertekstuaalisuuden teoria valottavat Tuomisen tapaa kutoa teoksiin merkityksiä ja viittauksia. Käsittelen Anu Tuomisen tekijyyttä tai taiteilijuutta Claude Lévi-Straussin bricoleur- termin avulla. Bricolage on taiteellinen strategia, jossa koostetaan teoksia monimuotoisesta materiaalista – mutta myös tapa yhdistää taide ja elämä. 1980-luvulla bricoleur kytkeytyi Michel de Certeaun kirjoituksissa kekseliääseen ja luovaan kulutukseen. Tuomisen kohdalla bricolage tuo mukanaan myös kysymyksen amatööriyden arvostuk-sesta ja merkityksestä. Tuominen ymmärretään poikkeuksetta käsitetaiteilijaksi. Tuominen käyttää valmisesineitä (readymade), leikkii tekstillä ja kuvalla, pohtii teoksen merkityksen rakentumista ja taiteen metakieltä teoksissaan. Tuomisen teosten keskiössä on prosessuaalisuus, joka korostaa teosten vaatiman työn ja työskentelyn merkitystä. Tuomisen teoksissa käsityö on käsitteellistä, koska sillä prosessoidaan ideoita. Toinen silmiinpistävä piirre Tuomisen teoksissa on tekijyyden kyseenalaistaminen tai monikollisuus. Tutkielmassa luodaan läpileikkaus kanonisoituun antiformalistiseen käsitetaiteeseen Robert Morrisin, Sol LeWittin, Lawrence Weinerin ja Yoko Onon teoksien kautta, mutta se on jäsennetty Tuomisen taiteessa ilmenevien piirteiden kautta.

Cancellation of siren noise from two way voice communications inside emergency vehicles

Sirens used by police, fire and paramedic vehicles have been designed so that they can be heard over large distances, but unfortunately the siren noise enters the vehicle and corrupts intelligibility of voice communications from the emergency vehicle to the control room. Often the siren needs to be turned off to enable the control room to hear what is being said. This paper discusses a siren noise filter system that is capable of removing the siren noise picked up by the two-way radio microphone inside the vehicle. The removal of the siren noise improves the response time for emergency vehicles and thus save lives. To date, the system has been trialed within a fire tender in a non-emergency situation, with good results.