Arkhiv kni͡azi͡a Voront͡sova.

Microfiche

Pk-yritysten kehittäminen työllisyyden näkökulmasta

Tämän työn tarkoituksena on hahmottaa pk-yrityksien työllistämismahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksen karsiessa suurteollisuuden työpaikkoja. Tutkimuksessa selvitetään työllistämistä estäviä ja vaikeuttavia tekijöitä pk-yrityksissä sekä pyritään löytämään niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimus on kirjallisuuspohjainen katsaus, johon liittyy haastattelututkimus, jossa kohderyhmänä ovat julkisen sektorin edustajat ja toisena osapuolena yksityisen sektorin yrittäjät. Tutkimuksen työn pääongelmana on kartoittaa työllistämisesteitä pk-yrityksissä ja etsiä kehittämistoimenpiteitä, joilla työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi etsitään keinoja edistää yrittäjyyttä erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Yrittäjyys ja pk-yritykset ovat voimavara, jonka kasvu- ja kehitysongelmia pienentämällä voidaan merkittävästi vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Työn alaongelmia ovat: irtisanomissuoja, keskitetty työmarkkinajärjestelmä ja ay-liike, työaikamääräykset, työvoimakustannukset ja paikallisen sopimisen puutteellisuus. Muita työllistämisen ongelmia ovat mm. ammattitaitoisen työvoiman saanti, työttömyysturva ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Työn lopputuloksina esitetään mm. irtisanomissuojan heikentämistä, ay-liikkeen saamista mukaan paikalliseen sopimiseen ja joustoihin, työaikamääräysten joustoja, työvoimakustannuksista verotuksen kannustavammaksi rakentamista ja sova-maksujen porrastamista pk-yrityksille oikealla tavalla ja paikallisen sopimisen vahvistamista. Lisäksi työttömyys-turvaa tulee muuttaa kannustavammaksi, ammattitaitoisen työvoiman saantia edistää ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava.

Pk-yritysten kehittäminen työllisyyden näkökulmasta

Tämän työn tarkoituksena on hahmottaa pk-yrityksien työllistämismahdollisuuksia teollisuuden rakennemuutoksen karsiessa suurteollisuuden työpaikkoja. Tutkimuksessa selvitetään työllistämistä estäviä ja vaikeuttavia tekijöitä pk-yrityksissä sekä pyritään löytämään niihin liittyviä kehittämisehdotuksia. Tutkimus on kirjallisuuspohjainen katsaus, johon liittyy haastattelututkimus, jossa kohderyhmänä ovat julkisen sektorin edustajat ja toisena osapuolena yksityisen sektorin yrittäjät. Tutkimuksen työn pääongelmana on kartoittaa työllistämisesteitä pk-yrityksissä ja etsiä kehittämistoimenpiteitä, joilla työllistämismahdollisuuksien edistämiseksi. Lisäksi etsitään keinoja edistää yrittäjyyttä erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Yrittäjyys ja pk-yritykset ovat voimavara, jonka kasvu- ja kehitysongelmia pienentämällä voidaan merkittävästi vaikuttaa uusien työpaikkojen syntymiseen. Työn alaongelmia ovat: irtisanomissuoja, keskitetty työmarkkinajärjestelmä ja ay-liike, työaikamääräykset, työvoimakustannukset ja paikallisen sopimisen puutteellisuus. Muita työllistämisen ongelmia ovat mm. ammattitaitoisen työvoiman saanti, työttömyysturva ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen. Työn lopputuloksina esitetään mm. irtisanomissuojan heikentämistä, ay-liikkeen saamista mukaan paikalliseen sopimiseen ja joustoihin, työaikamääräysten joustoja, työvoimakustannuksista verotuksen kannustavammaksi rakentamista ja sova-maksujen porrastamista pk-yrityksille oikealla tavalla ja paikallisen sopimisen vahvistamista. Lisäksi työttömyysturvaa tulee muuttaa kannustavammaksi, ammattitaitoisen työvoiman saantia edistää ja ensimmäisen työntekijän palkkaamista on tuettava.

Lapin alueellinen jätesuunnitelma

Lapin alueellinen jätesuunnitelma on laadittu Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Suunnitteluprosessissa on sovellettu SOVA-lain eli viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005) mukaista ympäristöarviointia. Lapin jätesuunnitelmassa tarkastellaan maakunnan jätehuollon nykytilaa ja kehittämistarpeita, määritetään tavoitteita vuodelle 2020 sekä esitetään suunnittelun painopistealueille tarpeellisia jätehuollon kehittämistoimia. Painopistealueet on valittu suunni-telman valmisteluvaiheessa saatujen viranomaislausuntojen ja yleisen kuulemispalautteen perusteella. Suunnittelukaudella keskitytään yhdyskuntien biohajoavan jätteen ja energiajätteen ohjaamiseen pois kaatopaikoilta, jätehuollon palvelutason parantamiseen sekä tiettyjen elinkeinotoimintojen jätehuollon kehittämiseen. Jätehuollon palvelutason parantamiseen on sisällytetty roskaantumisen torjunta. Elinkeinotoimintojen osalta on tarkasteltu suurten matkailukeskusten sekä maaseutue¬linkeinojen (maa-, poro- ja kalatalous) jäteasioita. Lisäksi on selvitetty energiantuotannossa muodostuvien tuhkien käsittelyä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Suunnitelman painopistealueille on esitetty yhteensä lähes viisikymmentä jätehuollon kehittämistoimea. Tuotannossa ja kulu-tuksessa muodostuvan jätteen määrää pyritään vähentämään kiinnittämällä jäteneuvonnan, tiedotuksen ja koulutuksen avulla kansalaisten huomiota jokaisen yksilön vaikutusmahdollisuuksiin jätteen synnyn ehkäisemisessä niin yrityksissä kuin kotitalouk-sissakin. Kaatopaikalle päätyvien sekajätepussien määrään ja sisältöön pyritään vaikuttamaan mm. edistämällä kiinteistökohtaista kompostointia, kohentamalla tuottajavastuun alaisten jätteiden lajittelu- ja keräysmahdollisuuksia sekä laajentamalla biojätteen erilliskeräystä. Eloperäisten jätteiden hyödyntämistä edistetään mm. käsittelemällä niitä biokaasu- ja kompostointilaitoksissa. Energiahyödyntämiseen ohjataan jätehierarkian periaatteen mukaisesti jätteitä, joita ei voida kohtuullisin kustannuksin ja ekote-hokkaasti kierrättää materiaalina. Jätesuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja kehittämistoimien etenemistä seurataan määrällisten ja laadullisten indikaattorien avulla. Väliraportti laaditaan vuonna 2016, jolloin sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää myös valtakunnallista jätesuunnitelmaa tarkistettaessa.

Peptide inhibitors of HIV-1 protease and viral infection of peripheral blood lymphocytes based on HIV-1 Vif

We recently reported that HIV-1 Vif (virion infectivity factor) inhibits HIV-1 protease in vitro and in bacteria, suggesting that it may serve as the basis for the design of new protease inhibitors and treatment for HIV-1 infection. To evaluate this possibility, we synthesized peptide derivatives from the region of Vif, which inhibits protease, and tested their activity on protease. In an assay of cleavage of virion-like particles composed of HIV-1 Gag precursor polyprotein, full-length recombinant Vif, and a peptide consisting of residues 21–65 of Vif, but not a control peptide or BSA, inhibited protease activity. Vif21–65 blocked protease at a molar ratio of two to one. We then tested this peptide and a smaller peptide, Vif41–65, for their effects on HIV-1 infection of peripheral blood lymphocytes. Both Vif peptides inhibited virus expression below the limit of detection, but control peptides had no effect. To investigate its site of action, Vif21–65 was tested for its effect on Gag cleavage by protease during HIV-1 infection. We found that commensurate with its reduction of virus expression, Vif21–65 inhibited the cleavage of the polyprotein p55 to mature p24. These results are similar to those obtained by using Ro 31–8959, a protease inhibitor in clinical use. We conclude that Vif-derived peptides inhibit protease during HIV-1 infection and may be useful for the development of new protease inhibitors.

Micro/Mesoporous Activated Carbons Derived from Polyaniline: Promising Candidates for CO2 Adsorption

A series of activated carbons were prepared by carbonization of polyaniline at different temperatures, using KOH or K2CO3 as activating agent. Pure microporous or micro/mesoporous activated carbons were obtained depending on the preparation conditions. Carbonization temperature has been proven to be a key parameter to define the textural properties of the carbon when using KOH. Low carbonization temperatures (400–650 °C) yield materials with a highly developed micro- and mesoporous structure, whereas high temperatures (800 °C) yield microporous carbons. Some of the materials prepared using KOH exhibit a BET surface area superior to 4000 m2/g, with total pore volume exceeding 2.5 cm3/g, which are among the largest found for activated carbons. On the other hand, microporous materials are obtained when using K2CO3, independently of carbonization temperature. Some of the materials were tested for CO2 capture due to their high microporosity and N content. The adsorption capacity for CO2 at atmospheric pressure and 0 °C achieves a value of ∼7.6 mmol CO2/g, which is among the largest reported in the literature. This study provides guidelines for the design of activated carbons with a proper N/C ratio for CO2 capture at atmospheric pressure.

Vybouřené smutky;

Mode of access: Internet.