[Archives de la Parole]. , Kui ma olin wäiksekene, eesti rahwa wiis [i.e. rahvaviis] / Karl Ots, ténor ; accompagnement de piano. Eestima, mu isamaa / F.A. Schulz, comp. ; F. Kuhlbars, aut. ; Karl Ots, ténor ; accompagnement de piano

Estonien

Oligoqueta Eisenia andrei como bioindicador de contaminação de solo por hexaclorobenzeno

O hexaclorobenzeno (HCB) é um composto organoclorado de presença ubíqua no ambiente, sendo, por isso, classificado como um dos poluentes orgânicos persistentes (POP). Ele é altamente tóxico e está presente como contaminante na região da Baixada Santista (SP) há vários anos. Para avaliar o potencial de minhocas da espécie Eisenia andrei como bioindicadores de contaminação por HCB, espécimes delas foram expostos durante 14 dias a solo contendo 14C-HCB, e sua bioacumulação foi analisada. Não se verificou mortalidade nem aos sete nem aos 14 dias de contato com o solo tratado, indicando, portanto, que a dose usada no tratamento foi subletal e permitiu o estudo de bioindicação. Aos 14 dias do início do estudo, amostras de solo e de tecido animal foram submetidas à extração com solventes orgânicos, para determinação do conteúdo de radiocarbono, de HCB e de lipídios nos organismos. Verificou-se que a maior parte do radiocarbono proveniente do 14C-HCB permaneceu no solo na forma de resíduo extraível e só pequenas quantidades foram encontradas nos tecidos animais, nas formas de resíduos extraíveis e ligados. Por meio de cromatografia gasosa, verificou-se que apenas HCB foi detectado e, portanto, não ocorreu degradação nem no solo nem nos tecidos animais. O conteúdo de lipídios nos tecidos de minhocas foi correlacionado negativamente com a quantidade de HCB (-0,2), indicando que a presença de HCB pode ter provocado inibição na formação de lipídios. Finalmente, o fator de bioacumulação (FBA) de 6,5 mostrou que o HCB é, de fato, bioacumulado em minhocas e que esses animais podem ser utilizados como bioindicadores em estudos de contaminação com esse composto.

Efeitos Tóxicos de Arsênio em Eisenia Andrei em Exposição a Solos do Entorno de Minerações de Ouro

Os produtos das atividades de mineração têm grande relevância econômica no Estado de Minas Gerais, Brasil. No entanto, seus inúmeros danos à biota, incluindo a fauna edáfica, resultam na necessidade de recuperação e biomonitoramento dessas áreas e do seu entorno. Considerando a importância ecológica e o potencial bioindicador das minhocas, o objetivo deste estudo foi avaliar a toxicidade de arsênio presente em solos do entorno de minerações de ouro, nas bacias dos rios Doce e São Francisco, a oligoquetas da espécie Eisenia andrei Bouché. Amostras de solos dessas áreas foram caracterizadas em relação às suas propriedades físicas e químicas, incluindo os metais Fe, Al, Cu, Ni, Zn e Mn e do metaloide As; com elas, foram conduzidos bioensaios, que avaliaram a sobrevivência, reprodução e variação da biomassa dos organismos. Também foram realizados testes de sensibilidade dessa espécie ao As adicionado a solo artificial tropical e em solo natural. Houve evidente efeito tóxico sobre a reprodução dessa espécie, que esteve altamente correlacionado com as concentrações de As nas amostras (r = -0,80). Amostras de solos naturais de locais avaliados nas duas áreas apresentaram concentrações de As acima do limite estipulado pela Resolução Conama nº 420 de 2009, chegando a 2.388,2 mg kg-1. A CL50 do As em solo artificial tropical (207,4 mg kg-1) foi seis vezes menor que a do solo natural (1.248,1 mg kg-1). A menor biodisponibilidade do As nos solos naturais foi atribuída a sua associação com o minério de Fe presente nas amostras. Concluiu-se que os solos do entorno de áreas de mineração causaram toxicidade crônica a E. andrei, em termos de sua reprodução, o que demonstrou o potencial de danos dessas atividades sobre a fauna edáfica dessas áreas. O estudo também forneceu informações ecotoxicológicas que podem ser úteis em avaliações de risco ambiental em solos tropicais.

Runomatkalla Tartossa : regilaulu müüdid ja ideoloogiad 22 ja 23 novembril 2006 Tartus, Eesti Kirjandusmuuseumis

Ajankohtaista

Asiakaslähtöisyys hoitotyössä : artikkeli Eesti Öde-lehteen

Toisen opinnäytetyömme tarkoituksena oli kirjoittaa artikkeli asiakaslähtöisyydestä Viron sairaanhoitajaliiton hoitotyöntekijöille suunnattuun Eesti Öde- lehteen. Lähtökohtana artikkelissa oli kohderyhmän mukaisesti hoitajan näkökulma asiakaslähtöiseen työskentelyyn. Artikkelin tavoitteena oli esittää tutkimuksiin perustuva tieto asiakaslähtöisyydestä ymmärrettävässä ja tiivistetyssä muodossa käytännöntyötä tekeville hoitajille. Artikkelin sisältö perustuu ensimmäisiin opinnäytetöihimme, jotka teimme Länsi-Tallinnan keskussairaalan ja Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian StaLT-yhteistyöhankkeeseen. Artikkelin alussa määrittelemme asiakaslähtöisyys-käsitettä hoitotyössä, esitämme asiakaslähtöisesti toimivan hoitajan ominaisuuksia ja toimintatapoja sekä muita asiakaslähtöisyyteen vaikuttavia tekijöitä. Lopuksi esittelemme asiakaslähtöisen hoitotyön kehittämismenetelmiä. Artikkelin kirjoittamisprosessi eteni keskeisten teemojen pohtimisesta ja tekstin rungon suunnittelusta ensimmäiseen tekstiversioon. Muokkasimme ja selkiytimme tekstiä saamamme palautteen avulla sekä luetuamme sitä läpi useaan kertaan. Koska artikkeli on suunnattu vironkieliseen ammattilehteen, sen kääntämiseen saimme apua StaLT-hankkeen yhteistyökumppanilta Länsi-Tallinnan keskussairaalasta. Avainsanat

Eesti-bensiinistä

kuv., 14 x 22 cm

Venäläisen ja virolaisen kansallisuusajattelun historiallinen aspekti toisen maailmansodan muistopäivän aikaan Izvestija, Komsomolskaja Pravda, Postimees ja Eesti Päevaleht -verkkolehtien artikkeleissa vuonna 2010

Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen Venäjän ja Viron kansallisuusajattelun historiallista aspektia maiden toisen maailmansodan muistopäivän kuukausina julkaistuissa verkkolehtien kirjoituksissa vuonna 2010. Tutkimuksen aineistona ovat venäläisten Izvestija ja Komsomolskaja Pravda – verkkolehtien ja virolaisten Postimees ja Eesti Päevaleht -verkkolehtien artikkelit. Tutkielmani on luonteeltaan induktiivinen, aineistolähtöinen empiirinen tutkimus, jossa on käytetty tutkimusmetodina teoria- ja aineistolähtöistä kvalitatiivista sisällönanalyysia. Venäjän ja Viron toisen maailmansodan historiantulkintojen tutkimuskirjallisuutena ovat venäläiset ja virolaiset historian oppikirjat, tutkimukset ja valtioiden tutkimuslaitosten selvitykset. Kansallisuusajattelun määrittelyssä olen käyttänyt National Identity ja The Fall of an Empire, the Birth of a nation - teoksia. Verkkolehtien analyysissa vertailen venäläisiä ja virolaisia kirjoituksia. Havaitsen molempien maiden teksteissä alun perin samankaltaisuutta ilmaisevia aiheita, jotka osoittautuvat analyysini edetessä eri teemoiksi. Jatkuvan vertailun tuloksena analyysini rakentuu seuraaviin eri teemoihin, kuten voitonpäivään ja stalinismin ja natsismin uhrien muistopäivään; fasismiin ja vapautukseen: totalitarismiin ja miehitykseen; venäläisyyteen ja eurooppalaisuuteen; Staliniin johtajana ja murhaajana sekä muuttumattomaan ja uuteen historiankirjoitukseen. Verkkolehtien kirjoituksissa esiintyvien eri teemojen tarkastelun yhteydessä havaitsen venäläisen kansallisuusajattelun historiallisen aspektin maalle ominaisen toisen maailmansodan historiankertomuksen symboliikan, myyttien ja vallan symbolien yhteydessä. Venäläisissä artikkeleissa näitä ovat fasismin vastainen taistelu, suuri isänmaallinen sota, Venäjä ja isänmaa. Havaitsen virolaisen kansallisuusajattelun historiallisen aspektin maalle ominaisessa toisen maailmansodan historiankertomuksen symboliikassa, myyteissä ja kansan viattomuutta ja säilymistä ilmaisevien symbolien yhteydessä. Virolaisissa artikkeleissa näitä ovat stalinismi, Molotov-Ribbentropin sopimus, miehitys ja Eurooppa. Analyysini perusteella päättelen maiden historiantulkintojen ja verkkolehtien kirjoitusten olevan poliittisesti virittyneitä. Analyysissani kansallisuusajattelun määritelmään kuuluva alkuperäisyys korostuu Venäjällä, kun taas tilanteen mukaan muuttuvat asenteet korostuvat Virossa.

Effect of time and mode of depuration on tissue copper concentrations of the earthworms Eisenia andrei, Lumbricus rubellus and Lumbricus terrestris

Eisenia andrei, Lumbricus rubellus and Lumbricus terrestris were exposed to 250, 250 and 350 mg kg(-1) Cu respectively in Cu(NO3)(2(aq)) amended soil for 28 d. Earthworms were then depurated for 24 to 72 h, digested and analysed for Cu and Ti or, subsequent to depuration were dissected to remove any remaining soil particles from the alimentary canal and then digested and analysed. This latter treatment proved impossible for E. andrei due to its small size. Regardless of depuration time, soil particles were retained in the alimentary canal of L. rubellus and L. terrestris. Tissue concentration determinations indicate that E. andrei should be depurated for 24 h, L. rubellus for 48 h and L. terrestris should be dissected. Ti was bioaccumulated and therefore could not be used as an inert tracer to determine mass of retained soil. Calculations indicate that after 28 d earthworms were still absorbing Cu from soil. (C) 2006 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Development of a methodology to investigate the importance of chemical speciation on the bioavailability of contaminants to Eisenia andrei

The uptake of metals by earthworms occurs predominantly via the soil pore water, or via an uptake route which is related to the soil pore water metal concentration. However, it has been suggested that the speciation of the metal is also important. A novel technique is described which exposes Eisenia andrei Bouche to contaminant bearing solutions in which the chemical factors affecting its speciation may be individually and systematically manipulated. In a preliminary experiment, the LC50 for copper nitrate was 0.046 mg l(-1) (95 % confidence intervals: 0.03 and 0.07 mg l(-1)). There was a significant positive correlation between earthworm mortality and bulk copper concentration in solution (R-2 = 0.88, P less than or equal to 0.001), and a significant positive increase in earthworm tissue copper concentration with increasing copper concentration in solution (R-2 = 0.97, P less than or equal to 0.001). It is anticipated that quantifying the effect of soil solution chemical speciation on copper bioavailability will provide an excellent aid to understanding the importance of chemical composition and the speciation of metals, in the calculation of toxicological parameters.