Elogio a Giacomo Robusti, recitato il dì 8 agosto 1813.

Mode of access: Internet.

Giacomo Becattini and the Marshall's method. A Schumpeterian approach

The studies of Giacomo Becattini concerning the notion of the "Marshallian industrial district" have led a revolution in the field of economic development around the world. The paper offers an interpretation of the methodology adopted by Becattini. The roots are clearly Marshallian. Becattini proposes a return to the economy as a complex social science that operates in historical time. We adopt a Schumpeterian approach to the method in economic analysis in order to highlight the similarities between the Marshall and Becattini's approach. Finally the paper uses the distinction between logical time, real time and historical time which enable us to study the "localized" economic process in a Becattinian way.

16/12/19, conseil suprême, rue Franklin [domicile de M. Clemenceau], sortie de M. [Giacomo] de Martino : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 57247

La Macedonia / descritta da Giacomo Cantelli da Vignola suddito, è Geografo del Serenis[si]mo Sig[no]r Duca di Modena ; Fran[cesc]us Donia Mess[anens]is sculp[si]t

Échelle(s) : [1:895 000 environ], Miglia Italiane 30 [= 6,1 cm]

Macedonia Epiro Livadia Albania e Ianna / divise nelle sue parti principali da Giacomo Cantelli da Vignola, su l'Esemplare delle Carte migliori, é sù le più recenti Relazioni, ... ; Fran[cesc]us Donia Messanensis sculp[si]t

Échelle(s) : [1:1 460 500 environ], Scala di Miglia Italiane 60 [= 7,6 cm]

Giacomo Puccinin ooppera Tosca : kahden taltioinnin analyysi

Työssäni olen tutkinut kahta Puccinin Tosca-oopperasta tehtyä videotaltiointia, joista toinen on perinteinen lavaesitys ja toinen oopperasta toteutettu ohjattu filmatisointi autenttisilla paikoilla Roomassa. Työni tarkoituksena on perehtyä yksityiskohtaisemmin valittuun oopperaan ja analysoida kahta hyvin erityyppistä taltiointia. Laulupedagogin koulutuksessa perehdymme yleensä vain eri oopperoiden yksittäisiin aarioihin ja opiskelemme ensemblekoulutuksessa erillisiä osia oopperoista. Nämä ovat kuitenkin aina irrallisia osia suuremmasta kokonaisuudesta, tarinasta jonka tapahtumat nivoutuvat yhteen ja tarvitsevat toisiaan muodostaakseen yhtenäisen kokonaisuuden. Työssäni lähdin liikkeelle taustoittamalla oopperan syntyvaiheet ja historialliset taustat sekä luomalla yleiskatsauksen sen juoneen. Sen jälkeen analysoin, minkälaisia uusia ilmentymiä ja mahdollisuuksia oopperaan tuo se, kun perinteisestä lavataltioinnista irtaannutaan ja tehdään siitä filmatisoitu versio. Tarkemmin analysoitavaksi olen valinnut oopperasta muutamia kohtauksia. Pyrin analysoimaan kohtaukset pääroolien - Toscan, Cavaradossin ja Scarpian - valossa. Tallenteet ovat hyvin erilaisia. Kummassakin on sama musiikki ja käsikirjoitus, mutta taidemuotoina toinen edustaa perinteistä lavaesitystä teatterin keinoin. Tällä taltioinnilla ei ole mainittu ohjaajaa. Toinen on kuvattu autenttisilla paikoilla elokuvan keinoin. Yritän pohtia, tekevätkö ohjaajan käyttö ja elokuvan keinot oopperasta helpommin lähestyttävän. Lavataltioinnin ja ohjatun taltioinnin katsojakokemuksessa painottuvat hyvin erilaiset asiat. Lavataltioinnissa musiikilla on hallitseva rooli, kun taas ohjatussa taltioinnissa tarina kaikkine elementteineen nousee musiikin rinnalle ja lopputuloksena on katsojaan voimakkaasti vaikuttava kokonaistaideteos.

Catalogue des dessins anciens du Moyen-Age et de la Renaissance (XVe et XVIe siècles), Oeuvres de J. Amman, B. Beham, P. Brueghel, H. Burgkmair, L. Cambiaso, J. Cousin, A. Durer, H. Goltzius, U. Graf, Lagneau, E. de Laune, F. Mazzuola, M. Ostendrofer, J. Palma, Le Primatice, B. Ramenghi, D. Robusti, J. Romain, T. Stimmer, P. Vénronèse, L. de Vinci, etc., etc. ; Dessins, pastels, aquarelles des XVIIe et XVIIIe siècle par N. Berchem, Brauwer, A. Guyp, Dumonstier, C. Dusart, A. Van Dyck, J.-H. Fragonard, Cl. Gellée, Van Goyen, J. Jordaens, J. Lievens, G. Metzu, I. Moucheron, R. Nanteuil, A. Van Ostade, A. Pajou, J.-B. Perronneau, P. Potter, N. Poussin, Rembrandt, P.-P. Rubens, J. Ruysdael, G.-B. Tiepolo, A. et W. Van de Velde, C. Visscher, A. Watteau, etc., etc., composant la collection de M. A. Beurdeley et dont la vente [6e vente] aux enchères publiques, après décès, aura lieu Galerie Georges Petit, 8, rue de Sèze, les mardi 8, mercredi 9 et jeudi 10 juin 1920 / Commissaires-priseurs, Me F. Lair-Dubreuil, Me Henri Baudoin ; experts M. Jules Féral, M. Marius Paulme ; [préface de Marcel Nicolle]

[Vente (Art). 1920-06-08 - 1920-06-10. Paris]

[Voyage en Italie : 1824-1830]. , S. Giacomo : [plan] : [dessin] / h. L. [Henri Labrouste]

Référence bibliographique : Weigert, 36

[Voyage en Italie : 1824-1830]. , Chiesa di S. Giacomo : [vues perspectives de la façade et de la nef] : [dessin] / h. L. [Henri Labrouste]

Référence bibliographique : Weigert, 37