Victims’ status at international and hybrid criminal courts : victims’ status as witnesses, victim participants/civil parties and reparations claimants

Bestraffning av internationella brott vid internationella och hybrida straffrättsliga domstolar har traditionellt och huvudsakligen grundat sig på principen om retributiv (vedergällande) rättvisa och ackusatorisk process snarare än återuppbyggande rättvisa och en inkvisitorisk modell. Därav har brottsoffrens ställning vid dessa straffrättsliga domstolar begränsat sig till den som innehas av vittnen vid Tribunalen som behandlar brott som begåtts i det forna Jugoslavien (ICTY), Internationella krigsförbrytartribunalen för Rwanda (ICTR) och Specialdomstolen för Sierra Leone (SCSL). Internationella brottmålsdomstolen (ICC), å sin sida, har medfört en viktig förändring gällande brottsoffrens ställning i internationella straffrättsliga fora, vilket innebär att de från att ha betraktats endast i egenskap av vittnen nu även har en rätt att delta och lämna sina synpunkter (i egenskap av brottsofferdeltagare) samt kräva gottgörelse. Denna trend har fortsatt inom området för internationell straffrätt, vilket manifesterats vid hybridtribunaler som tillsatts efter ICC såsom Kambodjadomstolen (ECCC) vid vilken brottsoffer kan agera civilrättsliga parter och Specialdomstolen för Libanon (STL) där brottsoffer kan inneha en deltagande roll. Den föreliggande studien behandlar två huvudsakliga frågeställningar, av vilka den första lyder: Vilken ställning tillskrivs brottsoffren vid internationella domstolar och hybridtribunaler? I detta hänseende argumenterar författaren, sammanfattningsvis, för att brottsoffrens ställning vid internationella straffrättsliga domstolar och hybridtribunaler huvudsakligen tar sig uttryck på tre sätt, d.v.s. som brottsoffer i egenskap av vittnen, som brottsoffer i egenskap av deltagande brottsoffer/civilrättsliga parter samt som brottsoffer som kräver gottgörelse. Den andra frågeställningen för denna studie lyder: På vilket sätt fungerar brottsoffrens ställning som vittnen, brottsofferdeltagande/civilrättsliga parter och gottgörelsekrävande vid internationella och hybrida straffrättsliga domstolar? -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- Kansainvälisten rikosten rankaiseminen kansainvälisissä rikostuomioistuimissa ja hybridituomioistuimissa on perinteisesti enimmäkseen perustunut retributiivisen oikeuden ja akkusatorisen menetelmän soveltamiseen pikemmin kuin restoratiivisen oikeuden ja inkvisitorisen menetelmän soveltamiseen. Niinpä uhrien asema kansainvälisissä rikostuomioistuimissa ja hybridituomioistuimissa on rajoittunut todistajan asemaan entisen Jugoslavian kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (ICTY), Ruandan kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa (ICTR) ja Sierra Leonen erikoistuomioistuimessa (SCSL). Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) perustaminen on kuitenkin merkinnyt tärkeää muutosta uhrien asemaan kansainvälisen rikosoikeuden alalla siten, että kun uhrit aiemmin nähtiin vain todistajina, heillä on nyt myös mahdollisuus tuoda esiin omat näkökantansa (osallistumisoikeus) ja vaatia hyvitystä. Tämä suuntaus on jatkunut kansainvälisen rikosoikeuden alalla ICC:n jälkeen perustetuissa hybridituomioistuimissa, kuten Kambodzhan erityistuomioistuimessa (ECCC), missä uhrit voivat olla asianosaisen asemassa, sekä Libanonin erityistuomioistuimessa (STL), missä uhrit voivat osallistua prosessiin. Tämä tutkimus käsittelee kahta keskeistä kysymystä. Ensinnäkin: Mikä on rikoksen uhrien asema kansainvälisissä rikostuomioistuimissa ja hybridituomioistuimissa? Tutkimuksessa päädytään mm. siihen, että uhrien asema kansainvälisissä rikostuomioistuimissa ja hybridituomioistuimissa voi koostua pääosin kolmesta ulottuvuudesta eli uhrit todistajina, uhrit prosessiin osallistujina/asianosaisina ja uhrit hyvityksen hakijoina. Tutkimuksen toinen keskeinen kysymys on: Miten uhrien asema todistajina, prosessiin osallistujina/ asianosaisina ja hyvityksen hakijoina toimii kansainvälisissä rikostuomioistuimissa ja hybridituomioistuimissa?

Alternatives to Reparations in International Investment Arbitration– A Debate Between Theory and Practice

An analysis of the alternatives of compensation in relation to international investment disputes is relevant, because a pecuniary award is not always the appropriate remedy to solve disputes arising between investors and States. This is the case because States may be increasingly interested in opting for a different type of compensation. Furthermore, it is still not clear whether arbitral tribunals have recognised alternative types of awarding damages in respect of international investments disputes. This analysis comprises two principal components, the first, is to identify whether or not the tribunals may render an award that not only demands the payment of a sum of money but also considers some other means of compensation. The second, centres on how compliance with these non-pecuniary awards may be demanded. Our approach to these two principal components will always revolve around the idea of respecting the sovereignty of the State, bearing in mind that the execution of an arbitral award, which obliges the State to refrain from or to perform an act in its territory, relies precisely on the sovereignty of the State to execute it. 

Inter-allied Conferences on Reparations and Inter-allied Debts. Held in London and Paris, December 1922 and January 1923. Reports and secretaries' notes of conversations.

Mode of access: Internet.

Report on industrial reparations survey of Japan to the United States of America, February 1948.

Mode of access: Internet.

Inflationary expectations during Germany's great slump

Was the German slump inevitable? This paper argues that -despite thespeed and depth of Germany's deflation in the early 1930s - fear ofinflation is evident in the bond, foreign exchange, and commodity marketsat certain critical junctures of the Great Depression. Therefore, policyoptions were more limited than many subsequent critics of Brüning'spolicies have been prepared to admit. Using a rational expectationsframework, we find strong evidence from the bondmarket to suggest fearof inflation. Futures prices also reveal that market participants werebetting on price increases. These findings are discussed in the contextof reparations and related to the need for a regime shift to overcomethe crisis.

Raison et déraison de la loyauté familiale: un cas clinique

Le concept de loyauté appliquée à l'univers de la thérapie familiale est énormément tributaire de la pensée de Boszormenyi-Nagy. Il semble le placer dans un registre humaniste mais immanent. Si on se réfère à son origine étymologique, la loyauté implique l'obligation légale de tenir la parole donnée. Les enfants apprennent tôt à être loyaux. Leurs comportements réparateurs à l'égard des parents, même négligents ou violents, sont considérés comme l'expression d'une loyauté transmise. L'auteur s'interroge sur l'articulation entre une loyauté comme qualité morale du sujet qui choisit de se soumettre à la loi, à la parole donnée et un conditionnement obligé qui contraint le sujet à assumer des comportements « déraisonnables ». Les avancées de la neurobiologie permettent de répondre, tout au moins en partie, à une telle question. The concept of loyalty in the field of the family therapy is in debt to Boszormenyi-Nagy's work. According to his thought, loyalty commitment is the result of a humanistic but immanent believe. Etymologically, loyalty implies legal commitment to fulfill the promise. Children learn in their early years to be loyal. Reparations towards their parents, even if neglecting or violent, are considered the expression of a transmitted loyalty. The author questions the articulation between loyalty as a moral quality of the subject who chooses to accept the law and the given word, and a forced conditioning which brings the subject to adopt "un-reasonable" behaviors. Recent advances in neuroscience enable us to answer this question, at to some extent.

Ammattikurssikeskuksesta talousalueen kehittäjäksi

Maamme teollistuminen sai alkunsa 1850-luvulla. Tämän jälkeen maassamme käynnistettiin ensimmäisiä ammatillisia kouluja. Niiden perustehtävä oli palvella senaikaista teollisuutta. Sotavuosien jälkeen teollistuminen suuntautui sotakorvauksien maksamiseen. Tämän myötä maahamme kasvoi vahva teollistunut yhteiskunta. 1960- ja 1970-luvun Suomessa koettiin epävarmuutta osaavasta ammattikunnasta. Näihin aikoihin hallituksemme ryhtyi kiinnittämään erityistä huomiota työvoimapolitiikkaan. Tämän tutkimuksen yhtenä tavoitteena on tarkastella keinoja, joilla hallituksemme on ohjaillut ammatillista koulutusta tarjoavia oppilaitoksia lähemmäksi elinkeinoelämän tarpeita. Toisena merkittävänä tutkimuksen kohteena on ollut hallituksen lain muutos (40/2005 työelämän kehittämis- ja palvelutehtävä) ja sen vaikutukset Hyvinkään–Riihimäen talousalueeseen. Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa huomataan, että Opetushallituksen laatimien lakien ja asetuksien muutoksilla on ollut vaikutusta koulutuksien toteutumiseen sekä työvoimaviranomaisten väliseen yhteistyöhön. Matti Vanhasen hallituksen esittämän lain muutoksen (40/2005) myötä Hyvinkään–Riihimäen talousalueen verkostoituminen muiden elinkeinoelämän edustajien ja oppilaitosten kanssa on onnistunut erittäin hyvin. Sen tuloksista voidaan mainita talousalueelle syntynyt aikuisopisto.

Korjausrakentamisen pk-yritysten ennakoivan osaamisen ja liiketoiminnan kehittämishanke

Korjausrakentamiseen käytetään koko talonrakentamisen arvosta lähes puolet. Keskeiset korjausrakentamisen haasteet ja kasvutekijät löytyvät rakennuskannan vanhenemisesta ja väestön ikärakenteen muutoksesta. Suomen rakennuskannan - erityisesti asuinkerrostalojen - korjaustarve on merkittävä. Pääosa asuinkerrostaloistamme on rakennettu 1950–1970-luvuilla. Kun rakennusten kuluvien osien käyttöajaksi oletetaan noin 35 vuotta, on tämän suuren rakennusmassan korjaustoiminta vilkastumassa nopeasti. Vilkastumista kiihdyttää rakentamisajankohtana käyttöön otettu teknologia, jonka käyttöikä on vanhempaa teknologiaa lyhyempi. Hankkeessa laadittiin aluksi kirjallisuuskatsaus koskien korjausrakentamisen toimintaympäristön ja markkinoiden muutosnäkymistä 2010-luvulla, jonka avulla pyrittiin löytämään megatrendejä ja heikkoja signaaleja alan tulavaisuuden näkymistä. Kirjallisuuskatsauksesta käy ilmi, että korjausrakentamisen ennakointinäkökulmana ei ole aikaisemmissa tutkimuksissa korostunut korjausrakentamisen uusien potentiaalisten tuotteiden ja palveluiden muodot sekä alan uuden työvoiman osaamisen kehittämistarpeet. Lisäksi korjausrakentamisalan toimintaa on kuvattu yleisesti teknisestä näkökulmasta kuten uusien rakennustekniikoiden tai raaka-aineiden näkökulmasta eikä niinkään alan klusterinäkökumasta. Seuraavaksi hankkeessa tuotettiin korjausrakentamisen asiakkaille (isännöitsijätoimistot) suunnattu kyselytutkimus. Kyselytutkimuksen tuloksena saatiin näkemys korjausrakentamisen alan lähitulevaisuuden palvelutarpeista ja niihin liittyvistä liiketoiminnan ja osaamisen kehittämistarpeista. Korjaushankkeisiin tarjottavien palveluiden merkitys on kasvamassa 2010-luvulla lämmön-, kosteuden- ja ääneneristystä sekä ilmanvaihtoa koskevien vaatimusten toteuttamisessa, korjaus- ja muutossuunnittelussa, rakenteiden kunto- ja riskiarvioinneissa sekä vahinkokartoituksissa. Sen sijaan Internet-sivustojen kautta tarjotut kustannusarviolaskurit ja ohjeet sekä kiintokalusteiden purku- ja asennus-työt eivät ole isännöitsijöiden mukaan kasvussa. Erityisesti nostettiin esille korjausrakentamisen klusteriosaamisen kehittämistarpeita. Isännöitsijöiden kyselyn perusteella toteutettiin hankkeessa korjausrakentamisen pk-yritysten teemahaastattelut. Yrityksiä pyydettiin ottamaan kantaa kirjallisuusanalyysin ja kyselyn osoittamiin keskeisten kehityssuuntien vaikutuksiin niiden liiketoiminnan ja henkilökunnan osaamisen kehittämistarpeiden näkökulmasta. Osaamistarpeista haastattelujen perusteella voidaan vetää sellaisia johtopäätöksiä, että uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessa tarvittava osaaminen eroaa melko tavalla toisistaan. Liiketoimintaosaamisessa suurin ero vaikuttaa olevan kustannuslaskelmien sekä urakkalaskelmien tekemisessä: korjausrakentamisen tarjouslaskelmissa on pystyttävä ottamaan huomioon rakennusprojektissa vastaan tulevat yllätykset, vasta purkutöiden jälkeen, missä kunnossa korjattavat rakenteet ovat ja kuinka suuri työ on edessä. Työn arvioinnin ja suunnittelun sekä laskelmien tekemisen vaatii erittäin vankkaa ammattitaitoa ja pitkää työkokemusta omalta alalta. Nuorisoasteen koulutuksessa korjausrakentamisen sektorin osaamisen kehittäminen olisi varmistettava järjestämällä vaihtelevissa kohteissa riittävän pitkiä työssäoppimisjaksoja. Hankkeen loppupuolella koottiin asiantuntijatyöryhmä, joka arvioi hankkeen keskeisiä tuloksia ja teki johtopäätöksiä

Emerging markets and the international financial architecture: a blueprint for reform

If emerging markets are to achieve their objective of joining the ranks of industrialized, developed countries, they must use their economic and political influence to support radical change in the international financial system. This working paper recommends John Maynard Keynes's "clearing union" as a blueprint for reform of the international financial architecture that could address emerging market grievances more effectively than current approaches. Keynes's proposal for the postwar international system sought to remedy some of the same problems currently facing emerging market economies. It was based on the idea that financial stability was predicated on a balance between imports and exports over time, with any divergence from balance providing automatic financing of the debit countries by the creditor countries via a global clearinghouse or settlement system for trade and payments on current account. This eliminated national currency payments for imports and exports; countries received credits or debits in a notional unit of account fixed to national currency. Since the unit of account could not be traded, bought, or sold, it would not be an international reserve currency. The credits with the clearinghouse could only be used to offset debits by buying imports, and if not used for this purpose they would eventually be extinguished; hence the burden of adjustment would be shared equally - credit generated by surpluses would have to be used to buy imports from the countries with debit balances. Emerging market economies could improve upon current schemes for regionally governed financial institutions by using this proposal as a template for the creation of regional clearing unions using a notional unit of account.

Recueil de lettres et de pièces originales.

Contient : 1 Commission donnée par le roi « CHARLES » IX à « Henry de Montmorency, Sr de Dampville, admiral de France », de garder « Loys de Bourbon, prince de Condé », fait prisonnier à la bataille de Dreux. « Paris, le XXIe jour de decembre... mil cinq cens soixante et deux » ; 2 « C'est la forme qui a été observée pour le traictement de monsieur le prince » de Condé. Signé : « CHARLES » et « CATERINE » ; 3 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monseigneur l'admiral Danville,... De Chartres, ce IIIe jour de janvier 1562 » ; 4 Déclaration de la reine « CATERINE » DE MEDICIS et d'« ANTOYNE », roi de Navarre, sur le « deppartement et retraicte de messieurs le duc de Guyse, le duc de Montmorency, et du Sr de St André, mareschal de France... A Baugency, le XXVIIe jour de jung, l'an mil cinq cens soixante et deux » ; 5 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorancy, mareschal de France... De Bloys, le VIIe jour de fevrier 1562 » ; 6 Lettre de « FRANÇOYS DE LORRAINE [duc DE GUISE]... à monseigneur de Montmorency,... Du camp devant Orleans, ce VIIe jour de fevrier 1562 » ; 7 Lettre de « LOYS DE BOURBON [prince DE CONDE]... à monsieur le mareschal de Montmorency,... De Noyers, ce XXVIe jour de juing 1562 » ; 8 Lettre de « JAQUES DE SAVOYE,... à monsieur le connestable... Du camp pres de Sinagaglia, le XXVIe jour de mars » ; 9 « Advys de monsieur l'admyral DE CHASTILLON et des seigneurs estans avec luy à Orleans » ; 10 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorency,... Du camp pres Orleans, le XXIIe jour de fevrier 1562 » ; 11 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à monsieur le conestable » ; 12 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorency,... De Bloys, le dernier jour de janvier 1562 » ; 13 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à messrs de Montmorency,... et de Gonnord,... De Bloys, le XIe fevrier 1562 » ; 14 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Danville, admiral de France... De Bloys, ce XVIe jour de fevrier 1562 » ; 15 Lettre de « JEHANNE [D'ALBRET, reine de Navarre]... à... monseigneur le conestable duc de Momoransy » ; 16 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « duc de Montmorency, conestable de France... De St Germain en Laye, le XXIIIe jour de decembre 1561 » ; 17 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Danville, amyral de France... De Bloys, le IIIIe fevrier 1562 » ; 18 « Departement des compaignyes de la gendarmerie et des garnisons d'icelles pour le quartier de juillet, aoust et septembre derniers, 1561 » ; 19 Lettre, en espagnol, de « RUY GOMEZ DE SILVA,... al... señor el condestable, gran pere de Francia... En Madrid, a XXIIIIe de agosto 1561 » ; 20 Lettre de « LEONOR DE ROYE,... à... monseigneur le marrechal de Montmorency,... A St Germain en Laye, ce VIe jour de may 1563 » ; 21 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorency, mareschal de France... De Touart, le VIe jour d'avril 1565 » ; 22 Lettre du roi « CHARLES » IX au « mareschal de Montmorency,... A Bourdeaux, le IIIe jour de may 1565 » ; 23 « Memoire envoyé en chascun gouvernement pour la police des villes sur la paciffication des troubles... Faict... à Amboyse, ce VIIe jour d'avril 1562 » ; 24 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « mareschal de Montmorancy,... Au Mont de Morsean, le XIe jour de may 1565 » ; 25 « Roolle particullier de ceulx que le roy ne veult entrer en sa ville de Paris jusques à son retour à ladicte ville... Fait au Mont de Marsan, le XXIe jour de may 1565 » ; 26 Autre rôle. Même date ; 27 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorency, mareschal de France... A Roussillon, le XIIIIe jour d'aoust 1564 » ; 28 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorency,... A Thoulouze, le IIIIe jour de mars 1565 » ; 29 Lettre du roi « CHARLES » IX au « Sr de Montmorancy,... A Thoulouze, le XVIe jour de mars 1565 » ; 30 Lettre du roi « CHARLES » IX au « Sr de Montmorancy,... Au Mont de Marsan, le XXIe jour de may 1565 » ; 31 Lettre du roi « CHARLES » IX au « mareschal de Montmorency,... A Tartas, le XXVIe jour de may 1565 » ; 32 Lettre du roi « CHARLES » IX au « mareschal de Montmorency,... A Bayonne, le IIe jour de juing 1565 » ; 33 Lettre de « CATERINE DE MEDICIS » au « Sr de Montmorency,... De Bayonne, le XVe jour de juing 1565 » ; 34 Lettre du roi « CHARLES » IX au « mareschal de Montmorency,... A St Jehan de Luz, le VIe jour de juillet 1565 » ; 35 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorency,... A La Regrepiere, le Xe jour de aoust 1565 » ; 36 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorency,... De Chasteaubryant, ce dernyer jour d'octobre 1565 » ; 37 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Montmorency,... A Bourgueil, le XIXe jour de novembre 1565 » ; 38 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « mareschal de Montmorency,... Au Plessis lez Tours, ce XXXe novembre 1565 » ; 39 Lettre du roi « CHARLES » IX au « Sr de Montmorency,... Au Verger, le VIIIme jour de novembre 1565 » ; 40 Lettre du roi « CHARLES » IX au « mareschal de Montmorency,... A La Regrepiere, le Xme jour de octobre 1565 » ; 41 Lettre du roi « CHARLES » IX au « Sr de Dampville, gouverneur... en Languedoc... A Chasteaubriant, le XXe jour de octobre 1565 » ; 42 Lettre du roi « CHARLES » IX au « Sr de Montmorency,... De Chasteaubryant, ce XXXIe jour d'octobre 1565 » ; 43 Lettre du roi « CHARLES » IX au « Sr de Montmorency,... Du Verger, ce IXe jour de novembre 1565 » ; 44 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monseigneur le connestable... De Premonstré, ce XXVIIe jour d'aoust 1566 » ; 45 Lettre de « CATERINE [DE MEDICIS]... à... monseigneur le connestable... A La Fere, le XXIIIIe jour d'aoust 1567 » ; 46 « Double du reiglement ordonné estre gardé aux reparations et avitaillemens des places de frontiere... Paris, le XIIIIe jour de janvier 1567 » ; 47 Lettre de « NICOLAS DE LORRAINE,... à... monseigneur de Montmorency,... De Nancy, ce XXVe juillet 1570 » ; 48 « Departement des compaignies de gendarmerie et des lieux où elles sont ordonnées pour tenir garnison, ensemble des gentilzhommes depputez par le roy à en faire les monstres ». 1567 ; 49 « Departement des commissaires contrerolleurs ordonnés pour faire les monstres de la gendarmerye pour le quartier de janvier 1566 » ; 50 « Departement des compaignies de gendarmerie et des lieulx où elles sont ordonnées pour tenir garnison. Ensemble des gentilz hommes deputez par le roy à en faire les monstres » ; 51 « Vidimus de l'ordre que le roy... CHARLES [IX]... veult et entend estre gardé par les villes des gouvernemens de son royaulme... A Amboyse, le VIIe jour d'avril 1562 » ; 52 « Departement des compagnyes de la gendarmerye et des lieux où elles sont ordonnées pour tenir garnison » ; 53 « Departement des compaignyes de gensdarmerye et des commissaires ordonnez pour en faire les monstres au XXVe jour d'octobre 1571 » ; 54 Lettre de « DIANE, b[âtarde] DE FRANCE,... à madame la connestable, duchesse de Montmorency,... De Bloys, ce XIe aoust 1562 » ; 55 Lettre du duc de Savoie « E[MMANUEL] PHILIBERT,... à monseigneur de Dampville,... De Ferrare, ce dernier de julliet 1574 » ; 56 Lettre de « LOYS DE BOURBON,... à... monseigneur le comte d'Escars,... De Bloys, ce XIIe jour de decembre 1576 » ; 57 Lettre du « roy de Navarre, HENRY,... à... monseigneur de Dampville, mareschal de France... D'Avignonne, ce XIIe mars 1578 » ; 58 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Damville,... A Paris, le IIIe jour de juing 1574 » ; 59 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « Sr de Danville,... A Aux, le XXIIe jour de novembre 1578 » ; 60 Lettre de « CATERINE » DE MEDICIS au « mareschal de Dampville,... A Paris, le XXIe jour de juing 1574 » ; 61 Lettre du duc de Savoie « E[MMANUEL] PHILIBERT,... à... monseigneur le duc de Montmorency,... De Verseil, ce XXe jour de febvrier 1560 »