La québécité dans le théâtre contemporain Mythanalyse de Scotstown, Yukonstyle et Félicité

Ce mémoire aborde trois oeuvres du théâtre québécois contemporain, Scotstown de Fabien Cloutier, Yukonstyle de Sarah Berthiaume et Félicité d’Olivier Choinière dans le but de les comparer. Cette comparaison doit alimenter une réflexion sur le concept de québécité, que le présent mémoire définit comme la mise en place d’un traitement de l’identité qui encourage le développement d’une certaine ambivalence identitaire. En stipulant que les discours identitaires sont empreints de ce que Gérard Bouchard appelle les mythes sociaux, ce mémoire analyse le corpus proposé pour en extraire les parts rationnelles de ces mythes, mais aussi les parts émotionnelles, qui agissent comme fondation de l’identité au même titre que la raison. Ce faisant, ce mémoire a pour ambition de déplacer une perception de la québécité ancrée dans une tradition historique et politique influencée par le nationalisme pour ramener ce concept vers une définition plus large, mais aussi plus polysémique pour interpréter l’histoire de la dramaturgie québécoise, qui entretient depuis la Révolution tranquille un rapport ironiquement ambivalent à l’égard des discours identitaires.

La québécité dans le théâtre contemporain Mythanalyse de Scotstown, Yukonstyle et Félicité

Ce mémoire aborde trois oeuvres du théâtre québécois contemporain, Scotstown de Fabien Cloutier, Yukonstyle de Sarah Berthiaume et Félicité d’Olivier Choinière dans le but de les comparer. Cette comparaison doit alimenter une réflexion sur le concept de québécité, que le présent mémoire définit comme la mise en place d’un traitement de l’identité qui encourage le développement d’une certaine ambivalence identitaire. En stipulant que les discours identitaires sont empreints de ce que Gérard Bouchard appelle les mythes sociaux, ce mémoire analyse le corpus proposé pour en extraire les parts rationnelles de ces mythes, mais aussi les parts émotionnelles, qui agissent comme fondation de l’identité au même titre que la raison. Ce faisant, ce mémoire a pour ambition de déplacer une perception de la québécité ancrée dans une tradition historique et politique influencée par le nationalisme pour ramener ce concept vers une définition plus large, mais aussi plus polysémique pour interpréter l’histoire de la dramaturgie québécoise, qui entretient depuis la Révolution tranquille un rapport ironiquement ambivalent à l’égard des discours identitaires.

Productivity of the suffixes -ness and -ity in 17th-century English letters : A sociolinguistic approach

Tässä työssä tutkitaan englannin kielen substantiivijohtimien -ness ja -ity produktiivisuutta 1600-luvulla kirjoitetuissa kirjeissä. Näitä lähes synonyymisiä johtimia käytetään yleensä merkitykseltään abstraktien substantiivien muodostamiseen adjektiiveista (esim. productive 'produktiivinen' > productiveness tai productivity 'produktiivisuus'). Johtimista -ity on lainautunut englantiin ranskasta ja myöhemmin myös latinasta; se on sekä fonologialtaan että semantiikaltaan läpinäkymättömämpi kuin kotoperäinen -ness. Lisäksi -ity-johdinta on käytetty enimmäkseen formaaleissa tilanteissa ja tieteellisissä teksteissä, kun taas -ness on ollut yleiskäyttöisempi. Tutkielman lähestymistapa on sosiolingvistinen: oletetaan, että johtimien produktiivisuus (eli valmius muodostaa uusia johdoksia) voi vaihdella eri sosiaaliryhmissä. Sosiolingvistiikkaa ei ole aiemmin juurikaan sovellettu produktiivisuuden tutkimiseen. Tutkimusaineistona on Helsingin yliopiston VARIENG-tutkimusyksikön laatima Corpus of Early English Correspondence, varhaisista englanninkielisistä kirjeistä koostuva korpus eli elektroninen tekstikokoelma, joka on suunniteltu historiallisen sosiolingvistiikan tarpeisiin. Korpuksen 1600-luvun kirjeitten yhteenlaskettu pituus on noin 1,4 miljoonaa sanaa, ja ne on kirjoitettu vuosina 1600-1681. Tutkielman tärkeimpänä produktiivisuusmittarina käytetään johtimien avulla muodostettujen eri sanojen eli tyyppien lukumäärää. Hypoteesina on, että -ity-tyyppien määrä on keskimääräistä pienempi huonosti koulutettujen sosiaaliryhmien kirjeissä. Näitä olivat 1600-luvulla naiset sekä alhaisimmat yhteiskuntaryhmät, kuten talonpojat ja käsityöläiset. Johtimen -ness tyyppimäärissä ei odoteta esiintyvän sosiolingvististä variaatiota. Tutkielmassa käsitellään myös tyyppimäärien vertailuun liittyviä metodologisia ongelmia. Koska vaikkapa naisilta ja miehiltä on eri määrä dataa, ei heidän tyyppimääriään voida suoraan verrata keskenään. Esimerkiksi tyyppimäärien normalisointi tuhatta sanaa kohti ei myöskään ole mahdollista, koska tyyppien lukumäärä ei kasva lineaarisesti korpuksen kasvaessa. Tutkielmassa esitetään kielitieteessä harvoin käytetty tilastotieteellinen menetelmä, jonka avulla korpuksen eri osista saatuja tyyppimääriä voidaan verrata koko korpukseen ja testata, ovatko ne tilastollisesti merkittävän pieniä tai suuria. Toisin kuin monet yleisemmät menetelmät, tämä tyyppikertymiin ja permutaatiotesteihin perustuva metodi ei vaadi yksinkertaistavien oletuksien tekemistä. Tutkimustulokset vahvistavat hypoteesin oikeaksi: naisten -ity-tyyppien lukumäärä on tilastollisesti merkittävän alhainen, kun taas -ness-tyyppien määrissä ei ole tilastollisesti merkittäviä eroja. Alhaisimpien yhteiskuntaryhmien osalta tuloksia ei saada, koska niiltä on korpuksessa liian vähän dataa. Analyysissä paljastuu myös yllättävä eroavaisuus: korpuksen ajallisesti ensimmäisessä puoliskossa (1600-1639) on merkittävän vähän -ity-tyyppejä. Tämä voidaan tulkita kielelliseksi muutokseksi: -ity-johtimen produktiivisuus kasvaa kirjeissä 1600-luvun aikana. Saattaa olla, että johtimen produktiivisuus on ensin kasvanut formaalimmissa tekstilajeissa, joista lisääntynyt käyttö on sitten levinnyt myös kirjeisiin, ehkäpä 1640-luvun sisällissodan synnyttämien kontaktiverkostojen siivittämänä. Tuloksien perusteella voidaan sanoa, että sosiolingvistinen vaihtelu on merkittävä tekijä ainakin joittenkin johtimien produktiivisuudessa, joten vaihtelua on syytä tutkia enemmänkin. Tutkimuksessa käytetty metodi mahdollistaa osakorpuksien tyyppimäärien luotettavan vertailun melko pienissäkin korpuksissa, joten se soveltuu hyvin niin historialliseen kielitieteeseen kuin sosiolingvistiikkaankin.

Historical considerations and evolution of the forest policies for small woodlot owners of Quebec.

XVIII IUFRO World Congress, Ljubljana 1986.

Quebec's "écriture au féminin" and translation politicized

Eguíluz, Federico; Merino, Raquel; Olsen, Vickie; Pajares, Eterio; Santamaría, José Miguel (eds.)

Feeding selectivity of brown trout (Salmo trutta) in Loch Ness, Scotland

The aim of this study was to compare statistically the zooplankton assemblage ingested by brown trout (Salmo trutta) in Loch Ness with that of the zooplankton in the water column. This would allow the examination of the apparent paradox that very few copepods appear to be consumed by trout at a time of year when they are numerous and readily available as food. The investigation was limited to the crustacean zooplankters, since the Rotifera are generally so small that they are only of interest to fish in the first few days of life. 25 trout were obtained from anglers, and the stomach contents of non-"ferox" animals analysed. Samples of pelagic zooplankton were obtained approximately monthly from 30-m vertical net-hauls (mesh size 100 km). It is concluded that the variation in dietary composition with trout wet weight indicates an ontogenetic habitat shift producing spatial separation of young and older individuals.

Forty years among the Telugus : a history of the mission of the Baptists of Ontario and Quebec, Canada, to the Telegus, South India, 1867-1907 / by John Craig.

http://www.archive.org/details/fortyyearsamongt00craiuoft

Address to the pious and benevolent, proposing an annual subscription for the support of missionaries in the Highlands and adjacent islands of Scotland, the isles of Jersey, Guernsey, and Newfoundland, the West Indies, and the provinces of Nova Scotia and Quebec.

Reproduction of copy held by Special Collections, Bridewell Library, Perkins School of Theology, Southern Methodist University. Includes both DjVu and PDF files for download. Mode of access: World Wide Web.

Educating for peace? Citizenship education in Quebec and Northern Ireland

The article explores particularities of citizenship education in divided societies by comparing key concepts and theoretical frameworks underpinning citizenship education curricula in two divided societies, one of which could be described as relatively peaceful and the other as slowly emerging from political violence. A document analysis of the citizenship education curricula in both societies is conducted to compare differences and commonalities of attempts to promote citizenship and peaceful community relations. Conceptualizations of and interrelationships between citizenship, human rights, and peace education are explored in theory and curricular documents in both societies. The discussion reflects on the value of citizenship education in the context of community divisions and its possible impact on sustainable peace in divided societies.

Journeys into the unknown: shared schooling and social change in Quebec and Northern Ireland

This article compares experiences of shared schooling in societies with 2 distinctive traits: first, a history of intercommunity conflict and isolation; and second, a segregated school system. Drawing on Parekh’s (2006) reconceptualisation of multiculturalism, this article analyses issues arising from experiences of intercommunity contact in shared schools in Quebec and Northern Ireland—in one case, bringing Anglophones and Francophones together and, in the other, Protestants and Catholics. Research data from both contexts is drawn upon to reflect on how this experience is lived. The metaphor of a journey is used to capture what it represents for those involved. A need to clarify, recognize, and exploit the potential of shared schooling for the transformation of divided societies is identified.