Khrushchev's Beau Geste: the Return of Porkkala and its Global Significance

The return of the Porkkala naval base, which was leased to the Soviet Union at the end of World War II was unexpectedly returned in early 1956, 42 years before the USSR's lease on the area was to expire. There is no commonly accepted reason, and therefore the purpose of this work is to study the possible motives behind the return of Porkkala. These seem to have been reflected in the new foreign policy after the death of Stalin, which went far beyond returning Porkkala to Finland. The Soviet Union's courting of the non-aligned powers during this time, into which category Finland was assigned, also seems to be more than coincidence. However, the greater events of 1956, and the fact that Porkkala is remembered almost exclusively in Finland may have conspired to trap the events around Porkkala into the smaller narrative of Finnish-Soviet relations and the rise of Kekkonen to the presidency, due in no small part to his presence in negotiating the return of Porkkala. However this does not negate the message that Porkkala was intended to broadcast the USSR's new approach to neutrality. Through primary and secondary sources, gleaned from archives in Finland, memoirs of people involved, and historical literature, this thesis hopes to broaden the view that Porkkala's main and only significance lay in the changes it brought to Finnish-Soviet relations.

Viaporin merilinnoituksen puolustuskyky ensimmäisessä maailmansodassa

Tutkimukseni aihe on Viaporin linnoituksen puolustuskyky ensimmäisessä maailmansodassa. Tutkimukseni rajoittuu vuosien 1914 – 1917 tapahtumiin, ensimmäisen maailmansodan alusta Suomen itsenäistymiseen. Viaporin maa- ja merilinnoitus oli kantalinnoitteiden ja betonibunkkereiden ympyrän muotoinen ketju, jonka tehtävänä oli torjua Saksalaisten hyökkäys nykyisen Suomen meri ja maa-alueen läpi alueen läpi Venäjälle. Viaporin taktinen tehtävä oli toimia laivaston tukikohtana, jossa laivasto saattoi odottaa vihollisen hyökkäystä Suomenlahdelle ja iskeä Viaporista käsin vihollisen kimppuun Tallinna – Porkkala tasalla. Viaporin maa- ja Merilinnoituksen puolustusjärjestelyt olivat tarkoitettu pääasiassa laivastotukikohdan omasuojaksi. Olisiko Viaporim merilinnoituksella ollut riittävää puolustuskykyä mahdollista hyökkääjää vastaan ensimmäisessä maailmansodassa? Pääasiallisina lähteinä tutkimuksen tekemisessä on tarkoituksena käyttää sekundäärisiä kirjallisuuslähteitä. Tutkimukseni teoreettisena pohjana toimii olettamus, että uhka muodostuu kyvyn ja tahdon summasta. Tutkimuksessa uhkana nähdään vihollisen sotilaalliset operaatiot Viaporin linnoitusta vastaan. Viaporin puolustuskyky oletetaan operatiivisella tasolla muodostuvan resurssien, koulutuksen ja puolustustahdon summasta.

Observation of ferromanganese deposits in the Baltic Sea

Baltic sediments have been studied by Behrens, Munthe, Küppers, Spethmann, Apstein, Sjöstedt, Pratje and the writer. The following types of sediments have been observed: varved and non-varved late-glacial clays, gray and black, post-glacial muds, and sands. The organic content of late-glacial clays ordinarily is less than 1.3 per cent, and of post-glacial muds more than 3 per cent. Sediments containing intermediate quantities are scarce. This can be explained as a result of the changed balance between organic and inorganic sedimentation when the glacial period ended; the abundance of fresh detritus then suddenly ceased and inorganic sedimentation became very much slower than before; consequently, the relative amount of organic detritus increased. As most of the material was not subjected to biological analysis, it has not been possible to distinguish different ages among post-glacial sediments.